What do you think?
Rate this book
The Great Covid Panic: What Happened, Why, and What To Do Next
How to make sense of the astonishing upheaval of Spring 2020 and following? Normal life – in which expected rights and freedoms were taken for granted – came to be replaced by a new society as managed by a medical/ruling elite that promised but failed to deliver virus mitigation, all in the name of public health. Meanwhile, we’ve lost so much of what we once had: travel freedoms, privacy, a democratic presumption of equality, commercial freedoms, and even the access to information portals. Something has gone very wrong.
To make sense of it all, the Brownstone Institute is pleased to announce the publication of The Great Covid Panic: What Happened, Why, and What To Do Next, by Paul Frijters, Gigi Foster, and Michael Baker. Combining rigorous scholarship with evocative and accessible prose, the book covers all the issues central to the pandemic and the disastrous policy response, a narrative as comprehensive as it is intellectually devastating. In short, this is THE book the world needs right now.
In the Great Panic of early 2020, nearly every government in the world restricted the movement of its population, disrupted the education of its children, suspended normal individual liberties, hijacked its healthcare system, and in other ways increased its direct control of people’s lives. Attempts to control the new coronavirus in most countries made the number of deaths from both the virus and other health problems rise. Some countries and regions snapped out of the madness in early 2021 or even before. Yet other governments, still in 2021, were ever more fanatically obsessed with control.
Why did 2020 become, so suddenly and so forcefully, a year of global panic over a virus that for most people is barely more dangerous than a standard-issue flu virus? This book reveals how the madness started, what kept it going, and how it might end. This is also a book about stories and experiences, some real and some fictionalized to protect identities. Join Jane the complier, James the decider, and Jasmine the doubter, the three core protagonists of the narrative part of the book. Their experiences illustrate what happened to individuals and through them to whole societies, telling us — if we care to listen — how to avoid a repeat. This literary presentation is mixed with detailed reports of the actual data and deep research that has generally been obscured in the midst of media madness and obfuscation by public-health authority.
To make sense of it all, the Brownstone Institute is pleased to announce the publication of The Great Covid Panic: What Happened, Why, and What To Do Next, by Paul Frijters, Gigi Foster, and Michael Baker. Combining rigorous scholarship with evocative and accessible prose, the book covers all the issues central to the pandemic and the disastrous policy response, a narrative as comprehensive as it is intellectually devastating. In short, this is THE book the world needs right now.
In the Great Panic of early 2020, nearly every government in the world restricted the movement of its population, disrupted the education of its children, suspended normal individual liberties, hijacked its healthcare system, and in other ways increased its direct control of people’s lives. Attempts to control the new coronavirus in most countries made the number of deaths from both the virus and other health problems rise. Some countries and regions snapped out of the madness in early 2021 or even before. Yet other governments, still in 2021, were ever more fanatically obsessed with control.
Why did 2020 become, so suddenly and so forcefully, a year of global panic over a virus that for most people is barely more dangerous than a standard-issue flu virus? This book reveals how the madness started, what kept it going, and how it might end. This is also a book about stories and experiences, some real and some fictionalized to protect identities. Join Jane the complier, James the decider, and Jasmine the doubter, the three core protagonists of the narrative part of the book. Their experiences illustrate what happened to individuals and through them to whole societies, telling us — if we care to listen — how to avoid a repeat. This literary presentation is mixed with detailed reports of the actual data and deep research that has generally been obscured in the midst of media madness and obfuscation by public-health authority.
409 pages, Kindle Edition
First published September 1, 2021
70 people are currently reading
179 people want to read
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 13 of 13 reviews
January 9, 2022
Compelling… but still lacking
This book breaks the Covid outbreak into three phases: the initial panic, the illusion of control and the end games. The book follows these three cycles and explains them. Most countries at the time I’m writing this are in the early stage o the end game or they are still in the second stage: the illusion of control. This book excels when it covers the first two phases, but is less compelling when describing the end games. This is not entirely the fault of the authors, but is in part because while the first two phases are documented in history, the final phase is in its very early stages and even then in only a few countries.
The authors do a great job of documenting three different types of people in society and their responses, including accounts written by those who typify each of the three stereotypes.
Overall, this is a great book and if you’re interested in understanding how we got here, why it is not the fault of any one individual but how it reveals that the system as a whole is broken, and want some ideas for how to fix it, this is well worth a read. If you’re thinking of running for public office over the next 2-3 years then this book will give you plenty of ways to think about differentiating yourself from incumbents and help you shape future public policy. :)
This book breaks the Covid outbreak into three phases: the initial panic, the illusion of control and the end games. The book follows these three cycles and explains them. Most countries at the time I’m writing this are in the early stage o the end game or they are still in the second stage: the illusion of control. This book excels when it covers the first two phases, but is less compelling when describing the end games. This is not entirely the fault of the authors, but is in part because while the first two phases are documented in history, the final phase is in its very early stages and even then in only a few countries.
The authors do a great job of documenting three different types of people in society and their responses, including accounts written by those who typify each of the three stereotypes.
Overall, this is a great book and if you’re interested in understanding how we got here, why it is not the fault of any one individual but how it reveals that the system as a whole is broken, and want some ideas for how to fix it, this is well worth a read. If you’re thinking of running for public office over the next 2-3 years then this book will give you plenty of ways to think about differentiating yourself from incumbents and help you shape future public policy. :)
March 1, 2022
4.5/5 stars
Uneven, with overall insightful analysis and some great suggestions (that will remain in the realm of wishful thinking).
As an exhausted and frustrated Jasmine myself, I enthusiastically support their Wold Anti-Hysteria Organization idea. We should be so lucky to have it.
Uneven, with overall insightful analysis and some great suggestions (that will remain in the realm of wishful thinking).
As an exhausted and frustrated Jasmine myself, I enthusiastically support their Wold Anti-Hysteria Organization idea. We should be so lucky to have it.
March 23, 2022
Essential reading
If you only read one book this year, make it this one. Very insightful from the economic viewpoint and influential on what to do next. Highly recommended
If you only read one book this year, make it this one. Very insightful from the economic viewpoint and influential on what to do next. Highly recommended
November 28, 2021
This was a good summary of the hysteria that took over the world since 2020.
Authors provide references to back up their points and even when the agreement is not 100%, the fact that we can start discussing this terrible page of human history is already a good thing.
I wish the responsible would pay for their crimes but let's not get too hopeful.
Authors provide references to back up their points and even when the agreement is not 100%, the fact that we can start discussing this terrible page of human history is already a good thing.
I wish the responsible would pay for their crimes but let's not get too hopeful.
December 14, 2022
Paul Frijtersin ja kumppaneiden kirjoittama tietopaketti “The great covid panic: what happened, why, and what to do next” on suositeltavaa luettavaa, jos haluaa tarkastella kiihkottomasti ja eri näkökulmista, miten kaikki oikein tapahtui ja miten yksi jos toinenkin lajitoveri käyttäytyi kuin päätön kana ja ryntäsi pelote- ja pakotekampanjan mukaisiin toimenpiteisiin.
Kirja on jaettu kolmeen osaan, ja ensimmäisessä tarkastellaan vuoden 2020 ensimmäisiä kuukausia ja toisessa samaisen vuoden tapahtumia vuoden loppuun, ja viimeisessä sikermässä pohditaan ilman mitään ylimääräisiä jälkiviisasteluja, opimmeko mitään turhista sulkutiloista ja maskipakoista ja vastaavista ja tehdään vielä johtopäätös ikään kuin tulevaisuuden varalle, mitä tapahtuisi totalitaristisissa kampanjoissa ja miten niihin tulisi suhtautua.
Jokaisessa jaksossa kuljetetaan mukana kuvitteellisten henkilöiden asennoitumista koronaan ja viranomaisten päätöksiin ja määräysiin. Nämä edustavat kolmenlaista ihmisryhmää. Ensimmäiseen eli kuuliaisimpaan luokkaan kuuluu suurin osa ihmisistä, ja kirjassa hänet nimetään Janeksi. Hänelle on ominaista horjumaton usko viranomaisiin ja vallassa oleviin poliitikoihin, ja hän ei osaa kyseenalaistaa sen paremmin lääkejättien pomojen kuin lääkäreidenkään koronarokotemyönteisiä twiittejä eikä manipuloituja tutkimuksiakaan, sillä ovathan he oman alansa asiantuntijoita, ja nämä janet kuvittelevat hallitusten terveysministerien ajattelevan vain hänen parastaan. Lisäksi tähän ihmisryhmään kuuluvat suorastaan ahmivat korona-aiheisia uutisia, ja he ovat valmiina ensimmäisten joukossa täyttämään kaikki heille osoitetut vaatimukset niitä yhtään kyseenalaistamatta. Hän on malliesimerkki ryhmäajattelusta ja mukautumisesta kritiikittä auktoriteettien vaatimuksiin. Toisaalta tällainen vapauttaa janet käyttämästä omaa mentaalista energiaansa vain mukautumalla ryhmän vaatimuksiin olemalla tottelevainen vailla omia moraalisia argumentteja.
Toinen ihmisryhmä on hiukan omaan ajatteluun kykenevä, siis opportunistisessa mielessä, että hän pyrkii itse hyötymään koronakauden tapahtumista, rajoituksista ja määräyksistä. Hän tottelee nimeä James ja uskoo suurin piirtein hänelle syötetyn indoktrinaation ja toimii itsekin sen mukaisesti, noudattaa turvavälejä, läträä käsidesillä, käy ottamassa kuuliaisena omat rokotteensa ja käy ankarasti sosiaalisessa mediassa koronapiikeistä kieltäytyneiden itsekkäiden ja moraalittomien ”mummontappajien” kimppuun. Oman uhrautumisensa ja uhriutumisensa palkkio on jonkinlainen hyötymään pyrkiminen yleisestä ahdingosta ja oman edun tavoittelu.
Kolmanteen kategoriaan kuuluu Jasmine, ja hänet tunnetaan kriittisenä ajattelijana, eikä häntä voi höynäyttää vippaskonsteilla, hokemiin perustuvilla argumentaatiovirheillä eikä heppoisella faktoihin perustumattomalla misinformaatiolla. Näille jasmineille on tyypillistä, etteivät he ryntäile sokeasti enemmistön mukana ja seuraile kritiikittä valtavirtamedian narratiiveja.
Näin jälkikäteen tarkasteltuna voidaan todeta, että noin kolmen vuoden aikana sadat miljoonat ihmiset menettivät työnsä ja toimeentulonsa. Monissa maissa ihmiset lähestulkoon teljettiin omiin koteihinsa tartuntakäyrien tasaamiseksi, ikään kuin eläisimme jossain kuvitteellisessa heimoyhteisössä, jossa tartuntaketjut pysäytetään sillä, ettei pääse parturiin, lähikauppaan tai baariin. Silti samat ihmiset – eläkeläisiä lukuun ottamatta – pääsivät liikkumaan suhteellisen vapaasti hypermarketteihin, kunhan panivat muovinaamarin päähän ja suihkaisivat kärrytelineen vierestä käsidesispraytä iholleen. Sosiaalista eristystä tehostettiin erityisesti lasten ja eläkeläisten kohdalla, ja muutenkin mentaalisesti herkkien ja hauraiden ihmisten elämänlaatua ja vastustuskykyä romutettiin kaiken maailman etäkouluilla ja eristyksillä. Siinä oli monella vanhuksella kestämistä, kun heistä oltiin tekemässä ihmisyytensä rippeetkin menettäneitä hyödyttömiä zombieita.
Sitten päästäänkin pelon käsittelyyn ja siihen, missä se oikeastaan muodostuu. Sen syntyminen voidaan sijoittaa limbiseen järjestelmään amygdalassa aivojen syövereissä. Kirjan tekijöiden mukaan käytettiin vähän samantyyppistä menetelmää ihmisen psyykeeseen vaikuttamiseksi kuin muinaiset Atsteekit, että tehtiin erilaisia uhrauksia kuten tuhottiin kulttuuri-ihmisten ja pienyrittäjien elinkeinot sekä vaikeutettiin lasten koulunkäyntiä. Epäeettisesti totalitaristisin pelkoa lisäävin keinoin luotiin rajoituksia ja pakkomenetelmiä, joita pidettiin oikeutettuina ihmisuhreineen ja ikään kuin pienempänä pahana kuin koronavirukseen sairastumista, vaikkei kuolleisuus tavallista influenssaa korkeampi ollutkaan, ja taustalla oli kirjoittajien mielestä valtaa pitävien oman ja sidosryhmien edun tavoittelu koronakultissa. Ei voitu hyväksyä sitä, että virukset ja bakteerit ovat ihmisten ikiaikaisia kumppaneita ja osa niistä riesoja, vaikka Louis Pasteur uskoi aikanaan, ettei terveessä ihmisessä ole yhtäkään bakteeria. Silti eri puolilla ostoskeskuksiakin ylläpidettiin jos jonkinnäköistä hygieniateatteria julisteineen ja turvaväleineen, ja kassalinjojen liepeille teipattiin, missä kohdin pitää ”terveysturvallisesti” hihaan ja maskiinsa köhien odottaa omaa vuoroaan, vaikkei näille etäisyyksille ollut esittää perusteeksi kuin hataria uskomuksia.
Näin jälkikäteen tarkasteltuna suuren paniikin luomisessa viruksen kontrollointi perustui lähinnä harhakuvitelmiin kirjoittajien mukaan, ja tiedemiehet Ruotsin Anders Tegnelliä ja muutamia muita lukuun ottamatta lähtivät voimallisesti poliitikkojen kyytiin, ja koronakulttia toteuttavissa maissa koko kampanjointi virusta vastaan oli vahvasti poliittisesti värittynyttä. Suuret massat saatiin kuuliaiseksi ja tottelemaan kuin Laura Dodsworthin kirjassa ”A state of fear”. Hallitukset ja pääministeritkin lupailivat paljon enemmän kuin pystyivät sanojaan lopulta pitämään, esimerkiksi paluusta takaisin normaaliin, kunhan riittävä määrä populaatiosta saa geeni-injektion. Sitten olikin aika siirtää niitä maalitolppia, tarjota keppiä ja porkkanaa, eli vaikkapa ilmaiset pitsat rokotteen ottamisesta tai vapaataival tuopille ja ravintoloille lisää aukioloaikoja, kunhan vain olisi rokotepassi käytössä.
Loppupuolella vielä pohditaan länsimaisen poliittisen monokulttuurin luonnetta ja koronan suhteen samanaikaisia päätöksiä, vaikka infektioaallot olivat eri tasolla muissa maissa. Italialainen konkaripoliitikko Silvio Berlusconi nostetaan esimerkkinä ensimmäisenä mediaa taitavasti käyttävänä populistisena julkkispolitiikkona, ja saman kaavan mukaisesti yksi jos toinen nykypoliitikko markkinoi egoaan erinäisissä sosiaalisen median alustoilla ja hankkiutuu kaiken maailman someinfluenssereiden porukoihin brändätessään itsestään kuin jonkinlaisia kyberajan superpissiksiä. Näistä tulee eri puolueiden poliittisen teatterin helppoheikkejä ja kansainvälisiä tähtiä, jotka suoltavat (Robert Wrightin sanoin) ”dismisinfogandaa”, josta ei nimensäkään mukaisesti ota tolkkua, onko se vain vääristeltyä bullshittiä vai jotain ihan muuta. Kun vielä näillä poliitikoilla on kytköksiä usein liike-elämään ja varsinkin lääkejätteihin, voidaan sanoa, että he toimivat modernin ajan vasalleina uusfeodaaliajan paroneille, siis oikeastaan lääkefirmojen suuromistajille ja vaikkapa vihreää siirtymää toteuttaville suuryrityksille.
Ehkäpä nykyajassa on paljon feodaaliajan tunnuspiirteitä, vaikka demokratioissa eletäänkin. Koronamaniassa ja -kultissa tähän onnistuttiin lisäämään vielä paranoidisia piirteitä, eli kuka tahansa voi olla potentiaalinen vihollinen, jopa rokottamaton pikkulapsi, jolle sairaus on vaaraton – hänhän voi olla syypää vanhan mummonsa sairastumiseen ja siten ennenaikaiseen kuolemaan.
Yhdeksi taustavaikuttajaksi nimetään WEF eli Maailman talousfoorumi ja Klaus Schwab sekä Suuri nollaus, vaikkei tässä opuksessa mitään salaliittoja ruoditakaan. Siitä nollauksesta on puhuttu jo vuosikymmeniä ja aikaikkunoista, jolloin pitää toimia. Vuosikymmenet vain ovat vaihtuneet kriisistä toiseen, ja yksi jos toinenkin aikaikkuna on paiskautunut kiinni.
Kun tullaan kirjan päätökseen, onkin aika tarkastella, miten Jane, James ja Jasmine ovat koronakoettelemuksistaan selvinneet. Janehan toimi kiltin nöyrästi ja aina varovaisesti nimenomaan viranomaisten ja esivallan määräysten mukaisesti. Hän on vähintäänkin huojentunut, kun saa aina uuden rokotteensa, ja lopullinen voitto tuntuu häämöttävän viheliäisestä viruksesta. Jasmine kuvittelee tosissaan, että hänen tekemänsä uhraukset ja omaehtoiset eristykset ovat olleet kaiken vaivan arvoisia, sillä uskoohan hän tehneensä oikein ja moraalisen velvollisuutensa itsensä ja yhteisönsä parhaaksi. Myös James on helpottunut, kun hän on osallistunut koronatalkoisiin, mutta häntä tyydyttää erityisesti, miten hän on pystynyt egoistisesti hyödyntämään sekasortoa, pelkoa ja vastaavaa omaksi edukseen: saahan hän ehkä nauttia täysin siemauksin oman opportunisminsa hedelmistä. Jasmine sen sijaan ei rynnännyt ottamaan kokeellisia rokotteita eikä lähtenyt mukaan kulttiin lainkaan, sillä hän halusi odottaa aikansa ja puntaroida, ovatko piikit pidemmällä aikavälillä turvallisia ja hänen saamansa informaatio luotettavaa. Hän myös osaa yhdistää asioita ja tietää, että ehkä toistakymmentä vuotta olisi hyvä seuranta-aika useimpien haittavaikutusten puhkeamisen todentamiseksi.
Lopussa vielä pohditaan, miten samoilla mekanismeilla ja propagandakeinoilla voidaan edistää woke-kulttuuria, ilmastohörhöilyä ja totalitaristista teknofasismia, kun koronapaniikissa masinoitiin pelolla ihmisuhrein poliitikkojen liittouduttua suuryritysten kanssa koalitioiksi uusfeodaalista totalitaarista yhteiskuntaa, jossa suuren enemmistön vapaus (monissa maissa) kutistettiin olemattomiin.
Kirja on jaettu kolmeen osaan, ja ensimmäisessä tarkastellaan vuoden 2020 ensimmäisiä kuukausia ja toisessa samaisen vuoden tapahtumia vuoden loppuun, ja viimeisessä sikermässä pohditaan ilman mitään ylimääräisiä jälkiviisasteluja, opimmeko mitään turhista sulkutiloista ja maskipakoista ja vastaavista ja tehdään vielä johtopäätös ikään kuin tulevaisuuden varalle, mitä tapahtuisi totalitaristisissa kampanjoissa ja miten niihin tulisi suhtautua.
Jokaisessa jaksossa kuljetetaan mukana kuvitteellisten henkilöiden asennoitumista koronaan ja viranomaisten päätöksiin ja määräysiin. Nämä edustavat kolmenlaista ihmisryhmää. Ensimmäiseen eli kuuliaisimpaan luokkaan kuuluu suurin osa ihmisistä, ja kirjassa hänet nimetään Janeksi. Hänelle on ominaista horjumaton usko viranomaisiin ja vallassa oleviin poliitikoihin, ja hän ei osaa kyseenalaistaa sen paremmin lääkejättien pomojen kuin lääkäreidenkään koronarokotemyönteisiä twiittejä eikä manipuloituja tutkimuksiakaan, sillä ovathan he oman alansa asiantuntijoita, ja nämä janet kuvittelevat hallitusten terveysministerien ajattelevan vain hänen parastaan. Lisäksi tähän ihmisryhmään kuuluvat suorastaan ahmivat korona-aiheisia uutisia, ja he ovat valmiina ensimmäisten joukossa täyttämään kaikki heille osoitetut vaatimukset niitä yhtään kyseenalaistamatta. Hän on malliesimerkki ryhmäajattelusta ja mukautumisesta kritiikittä auktoriteettien vaatimuksiin. Toisaalta tällainen vapauttaa janet käyttämästä omaa mentaalista energiaansa vain mukautumalla ryhmän vaatimuksiin olemalla tottelevainen vailla omia moraalisia argumentteja.
Toinen ihmisryhmä on hiukan omaan ajatteluun kykenevä, siis opportunistisessa mielessä, että hän pyrkii itse hyötymään koronakauden tapahtumista, rajoituksista ja määräyksistä. Hän tottelee nimeä James ja uskoo suurin piirtein hänelle syötetyn indoktrinaation ja toimii itsekin sen mukaisesti, noudattaa turvavälejä, läträä käsidesillä, käy ottamassa kuuliaisena omat rokotteensa ja käy ankarasti sosiaalisessa mediassa koronapiikeistä kieltäytyneiden itsekkäiden ja moraalittomien ”mummontappajien” kimppuun. Oman uhrautumisensa ja uhriutumisensa palkkio on jonkinlainen hyötymään pyrkiminen yleisestä ahdingosta ja oman edun tavoittelu.
Kolmanteen kategoriaan kuuluu Jasmine, ja hänet tunnetaan kriittisenä ajattelijana, eikä häntä voi höynäyttää vippaskonsteilla, hokemiin perustuvilla argumentaatiovirheillä eikä heppoisella faktoihin perustumattomalla misinformaatiolla. Näille jasmineille on tyypillistä, etteivät he ryntäile sokeasti enemmistön mukana ja seuraile kritiikittä valtavirtamedian narratiiveja.
Näin jälkikäteen tarkasteltuna voidaan todeta, että noin kolmen vuoden aikana sadat miljoonat ihmiset menettivät työnsä ja toimeentulonsa. Monissa maissa ihmiset lähestulkoon teljettiin omiin koteihinsa tartuntakäyrien tasaamiseksi, ikään kuin eläisimme jossain kuvitteellisessa heimoyhteisössä, jossa tartuntaketjut pysäytetään sillä, ettei pääse parturiin, lähikauppaan tai baariin. Silti samat ihmiset – eläkeläisiä lukuun ottamatta – pääsivät liikkumaan suhteellisen vapaasti hypermarketteihin, kunhan panivat muovinaamarin päähän ja suihkaisivat kärrytelineen vierestä käsidesispraytä iholleen. Sosiaalista eristystä tehostettiin erityisesti lasten ja eläkeläisten kohdalla, ja muutenkin mentaalisesti herkkien ja hauraiden ihmisten elämänlaatua ja vastustuskykyä romutettiin kaiken maailman etäkouluilla ja eristyksillä. Siinä oli monella vanhuksella kestämistä, kun heistä oltiin tekemässä ihmisyytensä rippeetkin menettäneitä hyödyttömiä zombieita.
Sitten päästäänkin pelon käsittelyyn ja siihen, missä se oikeastaan muodostuu. Sen syntyminen voidaan sijoittaa limbiseen järjestelmään amygdalassa aivojen syövereissä. Kirjan tekijöiden mukaan käytettiin vähän samantyyppistä menetelmää ihmisen psyykeeseen vaikuttamiseksi kuin muinaiset Atsteekit, että tehtiin erilaisia uhrauksia kuten tuhottiin kulttuuri-ihmisten ja pienyrittäjien elinkeinot sekä vaikeutettiin lasten koulunkäyntiä. Epäeettisesti totalitaristisin pelkoa lisäävin keinoin luotiin rajoituksia ja pakkomenetelmiä, joita pidettiin oikeutettuina ihmisuhreineen ja ikään kuin pienempänä pahana kuin koronavirukseen sairastumista, vaikkei kuolleisuus tavallista influenssaa korkeampi ollutkaan, ja taustalla oli kirjoittajien mielestä valtaa pitävien oman ja sidosryhmien edun tavoittelu koronakultissa. Ei voitu hyväksyä sitä, että virukset ja bakteerit ovat ihmisten ikiaikaisia kumppaneita ja osa niistä riesoja, vaikka Louis Pasteur uskoi aikanaan, ettei terveessä ihmisessä ole yhtäkään bakteeria. Silti eri puolilla ostoskeskuksiakin ylläpidettiin jos jonkinnäköistä hygieniateatteria julisteineen ja turvaväleineen, ja kassalinjojen liepeille teipattiin, missä kohdin pitää ”terveysturvallisesti” hihaan ja maskiinsa köhien odottaa omaa vuoroaan, vaikkei näille etäisyyksille ollut esittää perusteeksi kuin hataria uskomuksia.
Näin jälkikäteen tarkasteltuna suuren paniikin luomisessa viruksen kontrollointi perustui lähinnä harhakuvitelmiin kirjoittajien mukaan, ja tiedemiehet Ruotsin Anders Tegnelliä ja muutamia muita lukuun ottamatta lähtivät voimallisesti poliitikkojen kyytiin, ja koronakulttia toteuttavissa maissa koko kampanjointi virusta vastaan oli vahvasti poliittisesti värittynyttä. Suuret massat saatiin kuuliaiseksi ja tottelemaan kuin Laura Dodsworthin kirjassa ”A state of fear”. Hallitukset ja pääministeritkin lupailivat paljon enemmän kuin pystyivät sanojaan lopulta pitämään, esimerkiksi paluusta takaisin normaaliin, kunhan riittävä määrä populaatiosta saa geeni-injektion. Sitten olikin aika siirtää niitä maalitolppia, tarjota keppiä ja porkkanaa, eli vaikkapa ilmaiset pitsat rokotteen ottamisesta tai vapaataival tuopille ja ravintoloille lisää aukioloaikoja, kunhan vain olisi rokotepassi käytössä.
Loppupuolella vielä pohditaan länsimaisen poliittisen monokulttuurin luonnetta ja koronan suhteen samanaikaisia päätöksiä, vaikka infektioaallot olivat eri tasolla muissa maissa. Italialainen konkaripoliitikko Silvio Berlusconi nostetaan esimerkkinä ensimmäisenä mediaa taitavasti käyttävänä populistisena julkkispolitiikkona, ja saman kaavan mukaisesti yksi jos toinen nykypoliitikko markkinoi egoaan erinäisissä sosiaalisen median alustoilla ja hankkiutuu kaiken maailman someinfluenssereiden porukoihin brändätessään itsestään kuin jonkinlaisia kyberajan superpissiksiä. Näistä tulee eri puolueiden poliittisen teatterin helppoheikkejä ja kansainvälisiä tähtiä, jotka suoltavat (Robert Wrightin sanoin) ”dismisinfogandaa”, josta ei nimensäkään mukaisesti ota tolkkua, onko se vain vääristeltyä bullshittiä vai jotain ihan muuta. Kun vielä näillä poliitikoilla on kytköksiä usein liike-elämään ja varsinkin lääkejätteihin, voidaan sanoa, että he toimivat modernin ajan vasalleina uusfeodaaliajan paroneille, siis oikeastaan lääkefirmojen suuromistajille ja vaikkapa vihreää siirtymää toteuttaville suuryrityksille.
Ehkäpä nykyajassa on paljon feodaaliajan tunnuspiirteitä, vaikka demokratioissa eletäänkin. Koronamaniassa ja -kultissa tähän onnistuttiin lisäämään vielä paranoidisia piirteitä, eli kuka tahansa voi olla potentiaalinen vihollinen, jopa rokottamaton pikkulapsi, jolle sairaus on vaaraton – hänhän voi olla syypää vanhan mummonsa sairastumiseen ja siten ennenaikaiseen kuolemaan.
Yhdeksi taustavaikuttajaksi nimetään WEF eli Maailman talousfoorumi ja Klaus Schwab sekä Suuri nollaus, vaikkei tässä opuksessa mitään salaliittoja ruoditakaan. Siitä nollauksesta on puhuttu jo vuosikymmeniä ja aikaikkunoista, jolloin pitää toimia. Vuosikymmenet vain ovat vaihtuneet kriisistä toiseen, ja yksi jos toinenkin aikaikkuna on paiskautunut kiinni.
Kun tullaan kirjan päätökseen, onkin aika tarkastella, miten Jane, James ja Jasmine ovat koronakoettelemuksistaan selvinneet. Janehan toimi kiltin nöyrästi ja aina varovaisesti nimenomaan viranomaisten ja esivallan määräysten mukaisesti. Hän on vähintäänkin huojentunut, kun saa aina uuden rokotteensa, ja lopullinen voitto tuntuu häämöttävän viheliäisestä viruksesta. Jasmine kuvittelee tosissaan, että hänen tekemänsä uhraukset ja omaehtoiset eristykset ovat olleet kaiken vaivan arvoisia, sillä uskoohan hän tehneensä oikein ja moraalisen velvollisuutensa itsensä ja yhteisönsä parhaaksi. Myös James on helpottunut, kun hän on osallistunut koronatalkoisiin, mutta häntä tyydyttää erityisesti, miten hän on pystynyt egoistisesti hyödyntämään sekasortoa, pelkoa ja vastaavaa omaksi edukseen: saahan hän ehkä nauttia täysin siemauksin oman opportunisminsa hedelmistä. Jasmine sen sijaan ei rynnännyt ottamaan kokeellisia rokotteita eikä lähtenyt mukaan kulttiin lainkaan, sillä hän halusi odottaa aikansa ja puntaroida, ovatko piikit pidemmällä aikavälillä turvallisia ja hänen saamansa informaatio luotettavaa. Hän myös osaa yhdistää asioita ja tietää, että ehkä toistakymmentä vuotta olisi hyvä seuranta-aika useimpien haittavaikutusten puhkeamisen todentamiseksi.
Lopussa vielä pohditaan, miten samoilla mekanismeilla ja propagandakeinoilla voidaan edistää woke-kulttuuria, ilmastohörhöilyä ja totalitaristista teknofasismia, kun koronapaniikissa masinoitiin pelolla ihmisuhrein poliitikkojen liittouduttua suuryritysten kanssa koalitioiksi uusfeodaalista totalitaarista yhteiskuntaa, jossa suuren enemmistön vapaus (monissa maissa) kutistettiin olemattomiin.
November 6, 2021
3 economists give their explanation for why individual actors, society as whole and politicians behaved the way they did , and why certain decisions were made . They draw alot on behavioural economics as well as good old fashioned self interest and profit maximisation as examples. Obviously even as the book was released, Australia was still in lockdown [for which they have a lengthy piece].
Perhaps there will be follow up book or an extended version in a year or so.
I particularly liked the idea that the Panic should be viewed akin to mania eg Tulip mania, or stock market bubble ...where the whole society talks about / obsesses on a singular object.
This is a must read for those trying to understand what has been extra-ordinary public policy responses, curtailment of human rights and 300bn + of public spending already. (That's $12,000 per man, woman, child and baby .)
More on "Club Troppo" if you want to read more material from the authors
Perhaps there will be follow up book or an extended version in a year or so.
I particularly liked the idea that the Panic should be viewed akin to mania eg Tulip mania, or stock market bubble ...where the whole society talks about / obsesses on a singular object.
This is a must read for those trying to understand what has been extra-ordinary public policy responses, curtailment of human rights and 300bn + of public spending already. (That's $12,000 per man, woman, child and baby .)
More on "Club Troppo" if you want to read more material from the authors
March 28, 2022
Izcils darbs par to, kā reakciju uz pandēmiju virzījušas bailes, pūļa domāšana, lielais bizness, alkas pēc kontroles, nevis pārbaudīti sabiedrības veselības pamatprincipi.
Kā valstis kļuva par pūļiem ar vienu apsēstību, padarot aklus pret visu pārējo, kas ir būtisks. Cilvēki pūlī zaudē savu individualitāti, kā arī spēju domāt kritiski un pastāvīgi. Pūļa galvenais psiholoģiskais aspekts atklāj dziļo vajadzību, kas tik daudziem liek palikt akliem-viņi izmisīgi vēlas būt noderīgi. Cilvēku pūļi dabiski kļūst agresīvi un galu galā slepkavnieciski pret savām apakšgrupām, kas neabilst grupas apsēstībai.
Pieņēmās spēkā tukšmuldēšanas industrija. Kāpēc tas vajadzīgs? Jo valdībām vajag kontrolēt vēstījumu sabiedrībai, la oponenti viņus nevarētu atmaskot. Partijas darbojas kā karteļi, karjeras instrumenti, kas padara sistēmu korumpētu. Korupcijas pieaugums gājis roku rokā ar preses brīvības samazināšanos.
Kā valstis kļuva par pūļiem ar vienu apsēstību, padarot aklus pret visu pārējo, kas ir būtisks. Cilvēki pūlī zaudē savu individualitāti, kā arī spēju domāt kritiski un pastāvīgi. Pūļa galvenais psiholoģiskais aspekts atklāj dziļo vajadzību, kas tik daudziem liek palikt akliem-viņi izmisīgi vēlas būt noderīgi. Cilvēku pūļi dabiski kļūst agresīvi un galu galā slepkavnieciski pret savām apakšgrupām, kas neabilst grupas apsēstībai.
Pieņēmās spēkā tukšmuldēšanas industrija. Kāpēc tas vajadzīgs? Jo valdībām vajag kontrolēt vēstījumu sabiedrībai, la oponenti viņus nevarētu atmaskot. Partijas darbojas kā karteļi, karjeras instrumenti, kas padara sistēmu korumpētu. Korupcijas pieaugums gājis roku rokā ar preses brīvības samazināšanos.
November 11, 2021
The comparison of modern-day life to medieval feudalism is exceptionally relevant and eye-opening. Also, the idea that people who refuse to go along with conventional thinking can often produce "correct" solutions (think Christopher Columbus insisting the world was not flat) still holds true today. A diversity of opinions and debate should be encouraged, not stifled. Favorite quote: "... the emergence and establishment of a single truth is dangerous, even if it is our own truth.... To maintain a healthy system, not only is innovation required as time progresses, but at any specific point in time a lot of disagreement, even of the crazy variety, is needed."
September 30, 2021
An interesting perspective on the Pandemic. refreshing in places and well researched. Helpful.
August 13, 2022
This is a surprise. I don't usually read non-fiction, and if I did it would be about explorers or history. However, this is really hard to put down, which is an amazing achievement for a book about a virus. But then I suppose it's not really about that at all, it's about people, and people are always fascinating, for good or bad. The book creates three fictional people, Jane, James and Jasmine. Jane is the one who believed covid was real, wore her mask religiously, wanted lockdown (and didn't want them to end), took all the vaccines, believed her children were going to die if they went to school, and totally bought into the mass panic. James profited from the pandemic. He bought into companies selling PPE, he marketed vaccines, he was in government taking power wherever he could. Jasmine saw stories of new flu virus and got back to doing whatever it was she was more interested in doing. She started to see people wearing masks and wondered why, as she knew masks don't work against viruses and are bad for your health. She was horrified by the lockdown because she could see that whilst her gym was closed, the local liquor store was considered essential and still open. When vaccines came available she read the data and saw that anyone under 65 in good health was more likely to die in a car accident than of covid, so she didn't need it. She tried to tell her young adult children they didn't need it either because at their age they were more likely to drown than die of covid. Then she noticed herself being ostracised by friends and family, the Janes, who didn't want to have it pointed out that this was only a danger for the over 85s with other life-threatening conditions.
Having established these three fascinatingly different human beings the authors explore why they reacted to the pandemic in such different ways. What causes fear? Why are some people just not fearful of things? Can fear be learnt, or is it hereditary?
They examine the way humans have traditionally offered sacrifices to various gods, including other human beings, in order to appease them, and how it is little different to offering to wear masks that don't work and take vaccines that don't work and have horrific side effects we're only just beginning to see or be willing to be locked in your house--appease those gods by my sacrifice. We even saw people in the UK going out at night and banging saucepans to the gods of the health system in offering. Wonderful stuff.
I'm only 30% into this, but it's very hard to put down.
Reading this is incredibly frustrating in many ways. It's a bit like the climate change debate. I want to ask people who believe in negative and manmade climate change what parts per million of the air we breathe is carbon dioxide, see what they think. I'd like to ask them what the ideal parts per million would be in their ideal carbon-free world. I strongly suspect they've have no idea about any of it. It's incredible that people actually thought the death rate for everyone from covid was 3%. I would love to have more analysis into why some people just heard that figure and shut themselves in their houses cowering with a mask over their faces and some people scoffed and went for a run. I hope this book answers that question or we're doomed to repeat this insanity over and over again, presumably whenever there's an important election somewhere. Depressing reading.
I'll update when done.
Finished. My only criticism of this book, I suppose, is that given the three characters, only the Jasmines will probably read it, and they're the ones who don't need to because they know it anyway. It's the Janes who need to read it but they won't. Also, it's already become a little bit dated because our knowledge of the ineffectiveness of the vaccines and the enormous harm they have caused some people is more advanced now in mid-2022 than it was when the book was written. Anyone who wants to explore this area more should watch Uninformed Consent, a documentary by Ted Harris. It's available on free-speech channels. It's a horror show.
Good read, recommended.
Having established these three fascinatingly different human beings the authors explore why they reacted to the pandemic in such different ways. What causes fear? Why are some people just not fearful of things? Can fear be learnt, or is it hereditary?
They examine the way humans have traditionally offered sacrifices to various gods, including other human beings, in order to appease them, and how it is little different to offering to wear masks that don't work and take vaccines that don't work and have horrific side effects we're only just beginning to see or be willing to be locked in your house--appease those gods by my sacrifice. We even saw people in the UK going out at night and banging saucepans to the gods of the health system in offering. Wonderful stuff.
I'm only 30% into this, but it's very hard to put down.
Reading this is incredibly frustrating in many ways. It's a bit like the climate change debate. I want to ask people who believe in negative and manmade climate change what parts per million of the air we breathe is carbon dioxide, see what they think. I'd like to ask them what the ideal parts per million would be in their ideal carbon-free world. I strongly suspect they've have no idea about any of it. It's incredible that people actually thought the death rate for everyone from covid was 3%. I would love to have more analysis into why some people just heard that figure and shut themselves in their houses cowering with a mask over their faces and some people scoffed and went for a run. I hope this book answers that question or we're doomed to repeat this insanity over and over again, presumably whenever there's an important election somewhere. Depressing reading.
I'll update when done.
Finished. My only criticism of this book, I suppose, is that given the three characters, only the Jasmines will probably read it, and they're the ones who don't need to because they know it anyway. It's the Janes who need to read it but they won't. Also, it's already become a little bit dated because our knowledge of the ineffectiveness of the vaccines and the enormous harm they have caused some people is more advanced now in mid-2022 than it was when the book was written. Anyone who wants to explore this area more should watch Uninformed Consent, a documentary by Ted Harris. It's available on free-speech channels. It's a horror show.
Good read, recommended.
Read
January 23, 2024I bought this book, after much deliberation, because I had seen an interview with Gigi Foster that impressed me very positively. I was less impressed with the book.
There were some good insights sprinkled throughout.
My favorite was this one: "With the benefit of hindsight and the time to reflect on what can and cannot be done to control the spread of a virus, it is easy to say what governments should have done, namely very little."
The first part of the book wasn't bad, although I didn't really care for their use of the literary device of generalizing responses to the panic into the fictional Jane, James, and Jasmine.
However, I liked the book less and less toward the end. Although tempted to agree, I didn't like the use of the heavy duty use of the word bullshit. Neither did I think the final suggestions for avoiding a re-occurrence were at all practical.
There were some good insights sprinkled throughout.
My favorite was this one: "With the benefit of hindsight and the time to reflect on what can and cannot be done to control the spread of a virus, it is easy to say what governments should have done, namely very little."
The first part of the book wasn't bad, although I didn't really care for their use of the literary device of generalizing responses to the panic into the fictional Jane, James, and Jasmine.
However, I liked the book less and less toward the end. Although tempted to agree, I didn't like the use of the heavy duty use of the word bullshit. Neither did I think the final suggestions for avoiding a re-occurrence were at all practical.
December 24, 2024
Uneven and unfocused
Excellent (rational and factually accurate) in parts, laughably wacko (fantasy worlds and false history) in others. Also, written before the 'vaccine' phase of Covid got under way.
Excellent (rational and factually accurate) in parts, laughably wacko (fantasy worlds and false history) in others. Also, written before the 'vaccine' phase of Covid got under way.
October 31, 2021
recommended.
This is a must read book. The authors do a better job detailing the history of the Covid panic and mistakes that followed. Book is well documented with lots and lots of footnotes.
This is a must read book. The authors do a better job detailing the history of the Covid panic and mistakes that followed. Book is well documented with lots and lots of footnotes.
Displaying 1 - 13 of 13 reviews