Albert Einstein oli outo ilmestys 1900-luvun alun fyysikoiden joukossa. Nuori patenttitoimiston virkailija tuli tuntemattomuudesta vauhdilla mukaan akateemisten tutkijoiden eturiviin. Hän kehitti uskomattoman nopeassa tahdissa uuden idean toisensa jälkeen ja esitti käänteentekeviä muutoksia sen ajan fysiikkaan lähinnä omien ajatuskokeittensa perusteella.
Einsteinin suhteellisuusteoria on ollut paras selitys maailman suuren mittakaavan rakenteille runsaan sadan vuoden ajan. Se on myös arkielämässämme tärkeä esimerkiksi kännyköiden gps-paikannuksen kautta. Einstein julkaisi monia muitakin teorioita, ja hänen suuhunsa on pantu monenlaisia asioita. Heikki Oja selvittää, mitä Einstein on todellisuudessa kirjoittanut alkuperäisissä artikkeleissaan ja onko Einsteinin ennustuksia pystytty havainnoilla varmistamaan.
Kirjassa käydään läpi Einsteinin teorioiden tunnetuimpia ilmiöitä yksi kerrallaan. Luku alkaa keskeisellä lainauksella Einsteinin kirjoituksista, minkä jälkeen käsitellään kyseisen ilmiön teoriaa ja ennustusten toteutumista. Kirja sisältää noin neljäkymmentä hänen esittämäänsä teoriaa. Kuinka monessa Einstein oli oikeassa?
Monta kirjaa tullut luettua Einsteinista, mutta tässä ensimmäistä kertaa oikeasti sai oikeaa kuvaa siitä tutkimuksen ja ajatusten laajuudesta. Yli 40 aihetta, jotka käsitellään sitä kautta, että kuinka oikeaan Einstein osui nykytiedon valossa.
Tämä yleistajuinen teos esittelee Einsteinin tieteellisen tuotannon merkittävimmät tulokset, ennustukset sekä joitain niistä myöhemmin johdettuja tuloksia. Eli tiivistettynä Einsteinin tieteellisen perinnön. Mukaan mahtuu myös muutama vähemmän merkittävä, ellei peräti vääräksi osoittautunut teoria. Kirjassa tämä teorioiden esittely on toteutettu tarkastelemalla niitä ja niiden johdannaisia nykyisiin tutkimustuloksiin verraten. Pidin valitusta lähtökohdasta vertailla noin sadan vuoden takaisia tuloksia nykytietämykseen. Ja se on onnistuttu toteuttamaan hyvin. Lyhyet luvut ovat järjestetty aihepiiriensä kannalta varsin luontevasti ja niistä on kiva nauttia muutaman luvun erissä. Kirjan alkupuolella, jossa keskitytään hieman ennemmän Einsteinin käytännönläheisimpiin tutkimustuloksiin, on lukujen loppupuolella lyhyesti esitelty jokaiselle teorialle jokin moderni sovelluskohde. Näihin osuuksiin on myös eksynyt jotain virheitä (esim. molemmat sotatoimissa pudotetut atomipommit eivät olleet plutonium-pommeja, kuten kirjassa esitetään).
Itselle suurin ärsytyksen aihe oli kirjassa oleva tapa "koristella" lähes joka aukeama kelluvalla lainauksella. Jotenkin sen vielä ymmärrän saman kustantamon Tähdet ja avaruus -lehdessä, vaikka sielläkin se tekeekin halvan ja "lööppihakuisen" vaikutelman, mutta tekstipainotteisessa tietokirjassa se on mielestäni todella tyylitöntä. Kai niillä on yritetty hakea taittoon keveyttä, mutta kun luvut ovat lyhyitä, niin ei sillekään pitäisi olla tarvetta.
Mutta suosittelen ehdottomasti, jos Einstein ja hänen teoriansa kiinnostavat (ja yleistajuinen esitys tuntuu riittävältä).