Max Mannerin rikosromaanissa Aavesärky raa’at viiltelymurhat tempaavat rikosylikonstaapeli Harri Hirvikallion keskelle kummallista tapahtumaketjua, eikä hän enää tiedä, mihin uskoa ja kehen luottaa.
Kaksi julmaa viiltelysurmaa on työllistänyt Turun rikospoliisia Harri Hirvikallion palatessa töihin virkavapaaltaan. Krp:n tutkittaviksi siirtyneet murhat ovat tapahtuneet lähes päivälleen vuoden välein.
Syytettynä on poliisille entuudestaan tuttu rikollinen, ja oikeudenkäyntiprosessi on alkamassa, mutta todisteet eivät vakuuta Hirvikalliota ja hänen kollegoitaan. Edellisestä murhasta on jälleen kulunut vuosi, ja monen mielessä kytee paha aavistus kolmannesta verityön uhrista.
Max Mannerin neljännessä Hirvikallio-dekkarissa rikosylikonstaapeli Harri Hirvikallion on oltava viiltäjän veistä nopeampi. Taitavasti naamioituvan tappajan jäljillä ei voi koskaan olla varma, kenen kasvoja katsoo silmästä silmään.
Ja olihan sitä jatkettava seuraavaan osaan samointein. Tässä osassa Hirvikallio selvittää viiltelymurhia. Kerronta on edelleen tosi hyvää ja mukaansa tempaavaa. Kirjan teksti pitää otteessaan koko kirjan ajan eikä anna mitään vastauksia helpolla. Nää tulee luettua sillai taukoja pitämättä kun on niin mukaansa tempaava sarja. Toivon mukaan taso ei laske.
No jopas oli. Jari Louhelaisen kietominen fiktioon, tosin "valenimellä", mutta kuitenkin selvästi suostumuksella. Kukapa meistä rikosmysteerien ystävistä ei olisi käynyt hänen luennoillaan. Jack the Ripper yhdistettynä nykyaikaan on ihan mahdollisuuksia antava linja kaunokirjallisessa teoksessa. Tosin veitsiä ja veritäpliä oli kyllä pikkuisen liioitellusti vähän jokaisen henkilön ympärillä. Nyt oli vähän liikaa, meni jo överiksi. Kuin huono tv-sarjan käsikirjoitus, jossa pitää yrittää shokeerata joka luvun lopussa. Kyllähän se silti jotenkin pysyi kasassa.
Olihan tämä jännä ja mainiota se että pahista ei arvannut kuin vasta vähän ennen kuin se selvisi. Tykkään Mannerin tyylistä lopettaa edellinen luku ja aloittaa seuraava luku samoilla ilmaisuilla, niitä täytyy ihan kytätä :)
Manner onnistu keittämään sopan jossa veitset sekoittivat pakkaa alusta loppuun. Vanhana Börsin viinurina saattoi nähdä mielessään murhaajan kulkeman reitin. Karmivan kutkuttava.