What do you think?
Rate this book
Nimeni on Alex
Trillerimäinen esikoisromaani pohtii transsukupuolisuutta vähemmistön omalla äänellä.
Nuori transmies Alex katoaa ajomatkalla Tampereelta Turkuun. Polttava huoli tuo yhteen joukon eripuraisia ihmisiä: miesystävä Anssin, Anssin äidin Kertun ja Alexin vanhemmat, joista erityisesti Marjut-äiti ei vieläkään kykene hyväksymään lapsensa korjattua sukupuolta ja uutta nimeä.
Löytyykö Alexin yksityisviesteistä johtolankoja? Liittyykö tapaukseen rikos, vai onko Alex kadonnut omasta halustaan?
Nuori transmies Alex katoaa ajomatkalla Tampereelta Turkuun. Polttava huoli tuo yhteen joukon eripuraisia ihmisiä: miesystävä Anssin, Anssin äidin Kertun ja Alexin vanhemmat, joista erityisesti Marjut-äiti ei vieläkään kykene hyväksymään lapsensa korjattua sukupuolta ja uutta nimeä.
Löytyykö Alexin yksityisviesteistä johtolankoja? Liittyykö tapaukseen rikos, vai onko Alex kadonnut omasta halustaan?
183 pages, Hardcover
First published September 20, 2021
1 person is currently reading
77 people want to read
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 30 of 35 reviews
December 3, 2021
Nuori transmies Alex on kadonnut. Hänen piti tulla Tampereelta takaisin kotiin Turkuun, mutta hän ei saavu perille. Miesystävä Anssi huolestuu ja tekee katoamisilmoituksen. Katoaminen tuo yhteen Anssin, Anssin äidin Kertun ja Alexin vanhemmat. Alexin vanhemmista etenkin äiti Marjutin on vaikea hyväksyä lapsensa muuttumista: Marjutille Alex on sitkeästi Anu-tytär.
Jokaisella neljällä henkilöllä on omanlainen tapansa suhtautua katoamiseen, kriisiin ja suruun. On huolta, vihaa, turhautumista... reaktiot ovat kohtuuttomia, epäreiluja, ylilyötyjä, mutta kukapa tällaisessa tilanteessa olisi hillityn hallittu itsensä. Marjut varsinkin joutuu menemään itseensä ja pohtimaan suhdettaan lapseen.
Ääneen pääsee myös Alex, joka kertoo omaa kasvukertomustaan ja lopulta sen, mitä todella tapahtui, miksi hän katosi. Alex on ollut itsetuhoinen, mutta on silti vaikea uskoa, että Alex olisi tehnyt itsemurhan. Voiko kyseessä olla rikos? Läheisten on tasapainoteltava toiveikkuuden ja pahimman pelkäämisen välillä.
Takakansi lupailee trilleriä; siitä ei kannata välittää. Ei tätä trillerinä kannata lukea, ne odotukset eivät toteudu. Nimeni on Alex on kiinnostava ennen kaikkea transnuoren kasvukertomuksena ja kuvauksena siitä, miten rakkaan läheisen katoaminen ravistelee ihmisiä eri tavoin, ja miten lopulta oman lapsen muuttuminen toisenlaiseksi on vain hyväksyttävä. Lastaan ei voi omistaa, vaikka niin arkisessa kielenkäytössä usein sanotaankin. Kahlil Gibrania lainatakseni: "Sinun lapsesi eivät ole sinun lapsiasi / he ovat itseensä kaipaavan elämän tyttäriä ja poikia."
Nimeni on Alex on nopeasti luettava pieni kirja, joka tarjoaa paitsi jännitystä, myös näkökulmia transsukupuolisuuteen. Sikäli teos on oikein ajankohtainen ja tarpeellinen, eikä ihme, että se oli voitokas Kariston Elämää 20-luvulla -kirjoituskilpailussa.
Jokaisella neljällä henkilöllä on omanlainen tapansa suhtautua katoamiseen, kriisiin ja suruun. On huolta, vihaa, turhautumista... reaktiot ovat kohtuuttomia, epäreiluja, ylilyötyjä, mutta kukapa tällaisessa tilanteessa olisi hillityn hallittu itsensä. Marjut varsinkin joutuu menemään itseensä ja pohtimaan suhdettaan lapseen.
Ääneen pääsee myös Alex, joka kertoo omaa kasvukertomustaan ja lopulta sen, mitä todella tapahtui, miksi hän katosi. Alex on ollut itsetuhoinen, mutta on silti vaikea uskoa, että Alex olisi tehnyt itsemurhan. Voiko kyseessä olla rikos? Läheisten on tasapainoteltava toiveikkuuden ja pahimman pelkäämisen välillä.
Takakansi lupailee trilleriä; siitä ei kannata välittää. Ei tätä trillerinä kannata lukea, ne odotukset eivät toteudu. Nimeni on Alex on kiinnostava ennen kaikkea transnuoren kasvukertomuksena ja kuvauksena siitä, miten rakkaan läheisen katoaminen ravistelee ihmisiä eri tavoin, ja miten lopulta oman lapsen muuttuminen toisenlaiseksi on vain hyväksyttävä. Lastaan ei voi omistaa, vaikka niin arkisessa kielenkäytössä usein sanotaankin. Kahlil Gibrania lainatakseni: "Sinun lapsesi eivät ole sinun lapsiasi / he ovat itseensä kaipaavan elämän tyttäriä ja poikia."
Nimeni on Alex on nopeasti luettava pieni kirja, joka tarjoaa paitsi jännitystä, myös näkökulmia transsukupuolisuuteen. Sikäli teos on oikein ajankohtainen ja tarpeellinen, eikä ihme, että se oli voitokas Kariston Elämää 20-luvulla -kirjoituskilpailussa.
April 21, 2022
Tunnen oloni aika polarisoituneeksi kirjasta. Toisaalta siinä oli monia aidosti hyviä ja sydämellisiä kohtauksia. Toisaalta olin hyvin turhautunut liian monessa kohtaa kirjaa.
En ymmärrä miksi Alexin äitiä piti alkaa symppistelemään, hän on kamala transfoobikko en halua kuulla hänen paskoja yrityksiä oikeuttaa mielipiteitänsä.
Toi loppukin oli ihan helvetin pettymys, ai, se onki kuollut ku se vittu liukastu, no hei kiva :( En tiiä, se tuntu vaa tosi antiklimaattiselta.
Edit: annoin tälle aluksi 2 tähteä, mutta tää kirja jäi vituttaan mua niin paljon et piti laskee se yhteen <3
En ymmärrä miksi Alexin äitiä piti alkaa symppistelemään, hän on kamala transfoobikko en halua kuulla hänen paskoja yrityksiä oikeuttaa mielipiteitänsä.
Toi loppukin oli ihan helvetin pettymys, ai, se onki kuollut ku se vittu liukastu, no hei kiva :( En tiiä, se tuntu vaa tosi antiklimaattiselta.
Edit: annoin tälle aluksi 2 tähteä, mutta tää kirja jäi vituttaan mua niin paljon et piti laskee se yhteen <3
This entire review has been hidden because of spoilers.
June 30, 2022
Kiinnostava ja monitasoinen tarina katoamisesta. Transmies Alex ei palaa kotiin, mikä käynnistää monenlaisia etsimisen, itsereflektion ja löytämisen prosesseja hänen lähipiirissään.
Äidin ja lapsen suhteen kuvaus ja vanhemman lastaan kohtaan tuntemasta häpeästä resonoi - samoin pohdinta (tarkoittuksettomasta) pahuudesta. Uskontokiepaus oli myös yllättävä, tietyllä tavalla voimauttava ja toivoa antava.
Ei kokonaisuutena sopinut oikein nyt omaan lukufiilikseen, minkä takia suurin osa tarinan itkupotentiaalista ei tullut hyödynnetyksi ja ehkä toisena ajankohtana syvällisiltä tuntuvat kohtaukset tuntuivat paikoin vain turhauttavalta vellomiselta.
Äidin ja lapsen suhteen kuvaus ja vanhemman lastaan kohtaan tuntemasta häpeästä resonoi - samoin pohdinta (tarkoittuksettomasta) pahuudesta. Uskontokiepaus oli myös yllättävä, tietyllä tavalla voimauttava ja toivoa antava.
Ei kokonaisuutena sopinut oikein nyt omaan lukufiilikseen, minkä takia suurin osa tarinan itkupotentiaalista ei tullut hyödynnetyksi ja ehkä toisena ajankohtana syvällisiltä tuntuvat kohtaukset tuntuivat paikoin vain turhauttavalta vellomiselta.
January 5, 2022
Tiivistunnelmainen ja hitaasti auki keriytyvä jännäri, jonka tapahtumat käynnistyvät Alexin kadotessa. Tarinaa edistävät enimmäkseen Alexin miesystävän Anssin ja Alexin äidin Marjutin kerronnan kautta.
Olin alkuun lopun suhteen vähän nihkeä, mutta lopulta totesin että se oli just hyvä ja kirjaan sopiva.
Olin alkuun lopun suhteen vähän nihkeä, mutta lopulta totesin että se oli just hyvä ja kirjaan sopiva.
December 20, 2021
3,5 ⭐️ nopealukuinen, lohdullinen, surullinen, viiltävä.
March 20, 2022
Sisältövaroitukset: transfobiaa (muun muassa misgenderaamista ja deadnamen käyttöä) sekä masennus ja siihen liittyviä itsetuhoisia ajatuksia!
Miska Karhun esikoisromaani Nimeni on Alex kertoo nuoresta transmiehestä Alexista, joka katoaa automatkalla Tampereen ja Turun välillä. Katoaminen kasaa yhteen Alexin miesystävän Anssin, Anssin äitin Kertun ja Alexin vanhemmat Marjutin ja Petrin, joiden suhde poikaansa on heikentynyt huomattavasti tämän sukupuolen korjausprosessin ja sosiaalisen transition jälkeen.
Useassa arvostelussa mainitaan Marjut henkilöhahmona ja eihän hän ainakaan aluksi kovin mieluisa olekaan, mutta mielestäni Miska Karhu on onnistunut kuvaamaan erinomaisesti Marjutin ajatusprosessia. Itse ainakin mietin aivan kirjan aluksi, kuinka takakannessa mainostetaan tarinan olevan kerrottu transihmisten omalla äänellä, mutta kuitenkin pistetään melkoiseen isoon rooliin joku jolla on hyvin vahvat ja transfoobiset mielipiteet, mutta mielestäni sekin on onnistuttu kuvaamaan täydellisesti. Hahmon ei tarvitse olla mieluisa, jotta se voisi olla monikerroksinen ja inhimillisen tuntuinen ja mielestäni Miska Karhu todistaa tämän tekstillään todella kunnioitettavasti!
Tarinankerronta oli alkupuolella itselleni ainakin todella vaikuttavaa mutta noin viimeisten 50-sivun kohdalla se alkoi hieman muuttumaan. Aiemmin kirja oli kirjoitettu mielestäni todella taitavasti, koskettavasti ja elämänmakuisesti, mutta loppua kohden kaikki palaset alkoivat loksahtelemaan paikoilleen hieman liian helposti (ainakin omaan makuuni!) Tarinankerronta muuttui hetkellisesti kenties jopa sarjakuville tyypillisen simppeliksi, joka ei oikein sopinut muun niin monikerroksisen ja hienon tarinankerronnan kanssa yhteen.
En ole itse lukenut paljoa mysteerejä ja suosittelisinkin kirjaa kenties juuri niille jotka haluaisivat tutustua mysteerikirjallisuuteen! Tarinassa on mysteeri ja se ei oikeastaan yllätä, mutta se on kuitenkin koko ajan läsnä ja lisää jotenkin jotain tähän jo muutenkin hienoon tarinaan!
Kiitos Miska Karhu!<3
Miska Karhun esikoisromaani Nimeni on Alex kertoo nuoresta transmiehestä Alexista, joka katoaa automatkalla Tampereen ja Turun välillä. Katoaminen kasaa yhteen Alexin miesystävän Anssin, Anssin äitin Kertun ja Alexin vanhemmat Marjutin ja Petrin, joiden suhde poikaansa on heikentynyt huomattavasti tämän sukupuolen korjausprosessin ja sosiaalisen transition jälkeen.
Useassa arvostelussa mainitaan Marjut henkilöhahmona ja eihän hän ainakaan aluksi kovin mieluisa olekaan, mutta mielestäni Miska Karhu on onnistunut kuvaamaan erinomaisesti Marjutin ajatusprosessia. Itse ainakin mietin aivan kirjan aluksi, kuinka takakannessa mainostetaan tarinan olevan kerrottu transihmisten omalla äänellä, mutta kuitenkin pistetään melkoiseen isoon rooliin joku jolla on hyvin vahvat ja transfoobiset mielipiteet, mutta mielestäni sekin on onnistuttu kuvaamaan täydellisesti. Hahmon ei tarvitse olla mieluisa, jotta se voisi olla monikerroksinen ja inhimillisen tuntuinen ja mielestäni Miska Karhu todistaa tämän tekstillään todella kunnioitettavasti!
Tarinankerronta oli alkupuolella itselleni ainakin todella vaikuttavaa mutta noin viimeisten 50-sivun kohdalla se alkoi hieman muuttumaan. Aiemmin kirja oli kirjoitettu mielestäni todella taitavasti, koskettavasti ja elämänmakuisesti, mutta loppua kohden kaikki palaset alkoivat loksahtelemaan paikoilleen hieman liian helposti (ainakin omaan makuuni!) Tarinankerronta muuttui hetkellisesti kenties jopa sarjakuville tyypillisen simppeliksi, joka ei oikein sopinut muun niin monikerroksisen ja hienon tarinankerronnan kanssa yhteen.
En ole itse lukenut paljoa mysteerejä ja suosittelisinkin kirjaa kenties juuri niille jotka haluaisivat tutustua mysteerikirjallisuuteen! Tarinassa on mysteeri ja se ei oikeastaan yllätä, mutta se on kuitenkin koko ajan läsnä ja lisää jotenkin jotain tähän jo muutenkin hienoon tarinaan!
Kiitos Miska Karhu!<3
June 9, 2025
3,5⭐ Nimeni on Alex on hitaasti käynnistyvä thrilleri, joka aukaisee ovea transihmisen maailmaan sekä omaisten ajatuksiin. Mulla oli kerronnan kanssa hieman ongelmia, sillä vaikka se on helppolukuista ja paikoin kaunista, niin se tuntui etäännyttävän mua tarinasta. Aivan kuin tunne olisi ajoittain puuttunut tekstistä.
Muuten tää kirja onkin silmiä avaava ja ajatuksia herättävä. Alexin omat pohdinnat ja ajatukset tuntuvat henkilökohtaisilta. Kuinka kamalalta voikaan tuntua, kun oma vanhempi ei hyväksy lastaan sellaisena kuin tämä on; miten hyväksyä itsensä, kun koko maailma on sinua vastaan ja kukaan ei halua nähdä sinua? Tarinaa seurataan pääasiassa Anssin ja Alexin äidin Marjutin näkökulmasta, mikä oli tavallaan hyvin virkistävää. Anssin kiintymys ja rakkaus Alexia kohtaan on käsin kosketeltavaa ja hädän tuntee selvästi. Marjutin näkökulma teki kirjasta ehdottomasti kiinnostavan ja saa kirjan erottumaan massasta. Toisaalta Marjutin itsekeskeisyys ja omiin tunteisiin keskittyminen saa aikaan sen, ettei tämä näe eikä kuule lastaan. Ja Marjut ei tunnu oikeasti käsittävän mitä tekee väärin. Kirjan lopussa tämä selvästi alkaa jo raottamaan ovea ymmärryksen löytämiseksi. Marjutilla on kuitenkin tärkeä tehtävä osoittaa, kuinka julmalta ja tietämättömältä tällainen käytös näyttäytyy todellisuudessa. Ja on osa hänen tunteistaan aivan ymmärrettäviäkin. Lopetus taas oli pysäytettävä. En oikeastaan odottanut sitä. Se oli kuin kylmä suihku suoraan niskaan. Olisin ehkä toivonut, että sitä oltaisiin käsitelty enemmän ja toisaalta olisi ollut kiinnostavaa lukea tapahtumista lopun jälkeen. Toisaalta lopetus tuntuu myös oikealta, vaikkakin surulliselta.
Muuten tää kirja onkin silmiä avaava ja ajatuksia herättävä. Alexin omat pohdinnat ja ajatukset tuntuvat henkilökohtaisilta. Kuinka kamalalta voikaan tuntua, kun oma vanhempi ei hyväksy lastaan sellaisena kuin tämä on; miten hyväksyä itsensä, kun koko maailma on sinua vastaan ja kukaan ei halua nähdä sinua? Tarinaa seurataan pääasiassa Anssin ja Alexin äidin Marjutin näkökulmasta, mikä oli tavallaan hyvin virkistävää. Anssin kiintymys ja rakkaus Alexia kohtaan on käsin kosketeltavaa ja hädän tuntee selvästi. Marjutin näkökulma teki kirjasta ehdottomasti kiinnostavan ja saa kirjan erottumaan massasta. Toisaalta Marjutin itsekeskeisyys ja omiin tunteisiin keskittyminen saa aikaan sen, ettei tämä näe eikä kuule lastaan. Ja Marjut ei tunnu oikeasti käsittävän mitä tekee väärin. Kirjan lopussa tämä selvästi alkaa jo raottamaan ovea ymmärryksen löytämiseksi. Marjutilla on kuitenkin tärkeä tehtävä osoittaa, kuinka julmalta ja tietämättömältä tällainen käytös näyttäytyy todellisuudessa. Ja on osa hänen tunteistaan aivan ymmärrettäviäkin. Lopetus taas oli pysäytettävä. En oikeastaan odottanut sitä. Se oli kuin kylmä suihku suoraan niskaan. Olisin ehkä toivonut, että sitä oltaisiin käsitelty enemmän ja toisaalta olisi ollut kiinnostavaa lukea tapahtumista lopun jälkeen. Toisaalta lopetus tuntuu myös oikealta, vaikkakin surulliselta.
October 21, 2021
Kertarykäisyllä luettu, koska eihän tätä voinut käsistään laskea. Alexin kohtalo kiinnosti ensisivuilta lähtien, Anssin hontelo herkkyys veti puoleensa, Marjut ärsytti ja raivostutti... Jokainen hahmo herätti tunteita, ja näkökulmahenkilön vaihtelut toimivat loistavasti eräänlaisen emotionaalisen whiplashin luojina, kun Marjutin raivostuttavuudesta siirryttiin Anssin herkkään pelkoon.
Minimalistinen teos, jossa ei ollut turhia juttuja. Ei turhia sanoja, kappaleita, kohtauksia. Joka ikinen asia oli tarpeellinen, ja siksi kirja eteni nopsasti, ja siksi se piti lukaista kerralla.
Spoilerin takana lisää mielipiteitäni.
Minimalistinen teos, jossa ei ollut turhia juttuja. Ei turhia sanoja, kappaleita, kohtauksia. Joka ikinen asia oli tarpeellinen, ja siksi kirja eteni nopsasti, ja siksi se piti lukaista kerralla.
Spoilerin takana lisää mielipiteitäni.
September 11, 2022
4,5⭐ - aivan mahtava!
Olen yllättynyt, kirja oli random ale ostos joska kuulosti kiinnostavalta. Mutta se todella tarjosi tunnelöylyt.
Itse Alex ja hänen transsukupuolisuutensa ja kokemuksensa eivät olleet kirjan ainoa tärkeä aihe. Siinä käytiin läpi äidin, isän ja poikaystävän ajatuksia, pelkoja ja tunteita. Äidin toiminnat ja sanat ärsyttävät niin paljon minua, mutta kun olimme hänen päässään, näki myös hänen maailmansa, ja ymmärsi häntäkin, vaikkei se oikeuttanutkaan moneen asiaan... Mutta siinä näki kuinka meidän ulkoinen ja sisäinen maailma ovat niin erilaiset, ja kuinka herkästi tuomitsemme ulkoisen maailman perusteella.
Kävin läpi tunteita päästä päähän, itkin jopa hieman. Loppu ei yllättänyt, mutta posti miettimään asioita....
Olen yllättynyt, kirja oli random ale ostos joska kuulosti kiinnostavalta. Mutta se todella tarjosi tunnelöylyt.
Itse Alex ja hänen transsukupuolisuutensa ja kokemuksensa eivät olleet kirjan ainoa tärkeä aihe. Siinä käytiin läpi äidin, isän ja poikaystävän ajatuksia, pelkoja ja tunteita. Äidin toiminnat ja sanat ärsyttävät niin paljon minua, mutta kun olimme hänen päässään, näki myös hänen maailmansa, ja ymmärsi häntäkin, vaikkei se oikeuttanutkaan moneen asiaan... Mutta siinä näki kuinka meidän ulkoinen ja sisäinen maailma ovat niin erilaiset, ja kuinka herkästi tuomitsemme ulkoisen maailman perusteella.
Kävin läpi tunteita päästä päähän, itkin jopa hieman. Loppu ei yllättänyt, mutta posti miettimään asioita....
December 4, 2021
2.5 tähteä. Pidin kirjassa näkökulmahahmojen välisistä eroista, jotka onnistuivat herättämään tunteita, ja myös siitä, miten teoksessa käsitellään transsukupuolisuutta ja ihmisten erilaisia näkemyksiä siihen liittyen. Kirjan rakenne toimii ja on sopivan mittainen, mutta jotain olennaista jää silti puuttumaan. Esimerkiksi kirjan kieli ja lauseet olisivat voineet olla harkitumpia, ja lukijana jäin kaipaamaan jotain. Mutta mitä, sitä en osaa oikein osaa sanoa. Mutta mielenkiintoinen ja uusi lukukokemus!
January 3, 2022
Ei valitettavasti ihan toiminut mulla tämä. Kieli oli kaunista ja kirjassa oli tärkeää asiaa, mutta tarina jäi aika pinnalliseksi.
May 7, 2022
Dekkarimaisen jännittävä, nopealukuinen, koukuttava, hyvin kirjoitettu.
November 5, 2021
Mielenkiintoinen psykologinen ja sopivan ahdistava kirja. Trillerinä tätä ei kannata aloittaa.
Henkilöt olivat todellisia, elämää ei liikaa siloiteltu ja mikä parasta, kaikki tämä aitous oli saatu napakkaan pakettiin niin, ettei rönsyillyt liikaa.
Ja kun vielä kansikin on toimiva niin viiden tähden kirja. Ehkä yksi vuoden tärkeimmistä.
Henkilöt olivat todellisia, elämää ei liikaa siloiteltu ja mikä parasta, kaikki tämä aitous oli saatu napakkaan pakettiin niin, ettei rönsyillyt liikaa.
Ja kun vielä kansikin on toimiva niin viiden tähden kirja. Ehkä yksi vuoden tärkeimmistä.
Read
February 19, 2022”Joskus tuntuu siltä, että transsukupuolinen on koe-eläin, jota pidetään häkissä ja tökitään tikuilla ja neuloilla. Katsotaan, milloin se älähtää ja nauretaan sitten: ”Olisihan se pitänyt arvata, ettei sillä ole huumorintajua.”
Miskan Karhun esikoisteos Nimeni on Alex voitti Kariston järjestämän ”Elämää 20-luvulla” -kirjoituskilpailun. Karhun romaani rakentuu transsukupuolisen Alexin katoamisesta syntyvälle jännitteelle. Missä Alex on ja onko hän ylipäätään enää hengissä?
Teos etenee näkökulmien kautta ja välillä kursiivilla kirjoitetuissa kappaleissa ääneen pääsee myös Alex itse. Kursivoitu teksti peilaa Alexin tilannetta niin sukupuolen osalta kuin yleisemminkin. Normien hallitsemassa maailmassa hänen osansa on usein olla varjossa ja sivussa. Turvapaikka on hänen ja Anssin välinen rakkaus.
Alexin äidin Marjutin (karsea tyyppi by te way) on vaikea hyväksyä lapsensa transsukupuolisuutta ja hän puhuu Alexista yleensä tämän kasteessa saamalla nimellä Anu. Alexin isälle Alexin transsukupuolisuus ei ole yhtä hankala asia, mutta hän jää usein voimakastahtoisen vaimonsa jyrän alle.
Anssin äiti Kerttu on ihan eri maailmasta kuin Marjut. Kerttu on entinen ja (vähän nykyinenkin) punkkari ja hänen ja Marjutin kohdatessa varoituskäyrä alkaa nopeasti vilkuttaa punaista. Nimeni on Alexissa transsukupuolisen kohtaamat ongelmat tulevat esiin poliisin lomakkeiden vastausvaihtoehdoista Alexin katoamisesta kirjoitettuihin uutisiin.
Tarina sisältä trillerimäisiä elementtejä ja huoli Alexista kasvaa tilanteen edetessä. Jännitettä lisää vielä se, että Alexilla on ollut aiemmin mt-ongelmia, joten ei ole poissuljettua, etteikö hän olisi tehnyt itselleen jotakin. Karhu kuljettaa tarinaansa sujuvasti intensiteettiä kasvattaen ja pidin paljon hänen rehellisen tuntuisesta kirjoitustavastaan, jossa pienten arkistenkin seikkojen kuvaus pääsee oikeuksiinsa. Kirjan hahmot hengittävät samaa ilmaa kuin lukijakin ja Anssin kokema hätä tulee lähelle.
Hieno debyytti.
Miskan Karhun esikoisteos Nimeni on Alex voitti Kariston järjestämän ”Elämää 20-luvulla” -kirjoituskilpailun. Karhun romaani rakentuu transsukupuolisen Alexin katoamisesta syntyvälle jännitteelle. Missä Alex on ja onko hän ylipäätään enää hengissä?
Teos etenee näkökulmien kautta ja välillä kursiivilla kirjoitetuissa kappaleissa ääneen pääsee myös Alex itse. Kursivoitu teksti peilaa Alexin tilannetta niin sukupuolen osalta kuin yleisemminkin. Normien hallitsemassa maailmassa hänen osansa on usein olla varjossa ja sivussa. Turvapaikka on hänen ja Anssin välinen rakkaus.
Alexin äidin Marjutin (karsea tyyppi by te way) on vaikea hyväksyä lapsensa transsukupuolisuutta ja hän puhuu Alexista yleensä tämän kasteessa saamalla nimellä Anu. Alexin isälle Alexin transsukupuolisuus ei ole yhtä hankala asia, mutta hän jää usein voimakastahtoisen vaimonsa jyrän alle.
Anssin äiti Kerttu on ihan eri maailmasta kuin Marjut. Kerttu on entinen ja (vähän nykyinenkin) punkkari ja hänen ja Marjutin kohdatessa varoituskäyrä alkaa nopeasti vilkuttaa punaista. Nimeni on Alexissa transsukupuolisen kohtaamat ongelmat tulevat esiin poliisin lomakkeiden vastausvaihtoehdoista Alexin katoamisesta kirjoitettuihin uutisiin.
Tarina sisältä trillerimäisiä elementtejä ja huoli Alexista kasvaa tilanteen edetessä. Jännitettä lisää vielä se, että Alexilla on ollut aiemmin mt-ongelmia, joten ei ole poissuljettua, etteikö hän olisi tehnyt itselleen jotakin. Karhu kuljettaa tarinaansa sujuvasti intensiteettiä kasvattaen ja pidin paljon hänen rehellisen tuntuisesta kirjoitustavastaan, jossa pienten arkistenkin seikkojen kuvaus pääsee oikeuksiinsa. Kirjan hahmot hengittävät samaa ilmaa kuin lukijakin ja Anssin kokema hätä tulee lähelle.
Hieno debyytti.
October 12, 2023
Kirja on hämmentävä.
Tämä ei tosin ole aina huono asia ja etenkin lopun yksinkertaisuus verrattuna alun mysteerin tuntuun kertoo mielestäni paljon ollennaista suhtautumisessa transihmisiin. Alexin tarina itsessään on rohkea, lannistava, lyhyt ja, tärkeimpänä, inhimillinen.
Transihmiset nähdään usein todella polarisoituneesti, joko he ovat syntisiä demoneita tai rohkeita sankareita, vaikka kukaan ihminen ei ole niin yksinkertainen. Ja sen kirja tavoittaa hyvin, transihmiset ovat ihmisiä ja he ovat yhtälailla moniulotteisia yksilöitä kuin kaikki muutkin.
Kuitenkin, vaikka pidin kirjasta, on pakko myöntää ettei se saavuttanut täyttä potentiaaliaan. Kieli oli kaunista, mutta etäännyttävää, se piti lukijan sivustakatsojan roolissa, eikä kutsunut eläytymään hahmoihin. Tarinassa myös mielestäni keskityttiin aivan liikaa Marjutiin vaikka hän oli ehkä kirjan vähiten kiinnostava henkilö. Olisin halunnut kuulla paljon enemmän esimerkiksi Pertin tai Kertun näkökulmaa, sillä Marjutin näkökulma oli paljolti samaa transphobisen ihmisen kipuilua, joka kävi tylsäksi, turruttavaksi ja ennen kaikkea nähdyksi viimeistään kirjan puolivälissä. Viimeisissä kappaleissa alkoi näkyä muutosta, mutta Marjutin kipuilut olisivat tulleet ilmi hyvin, vaikka hänen näkökulmaansa olisi ollut kirjassa puolet vähemmän.
Annan kuitenkin kolme tähteä, sillä kirjassa on paljon hyvää ja se tulee pysymään mielessäni paljon sen jälkeenkin kun olen palauttanut sen kirjastoon.
Tämä ei tosin ole aina huono asia ja etenkin lopun yksinkertaisuus verrattuna alun mysteerin tuntuun kertoo mielestäni paljon ollennaista suhtautumisessa transihmisiin. Alexin tarina itsessään on rohkea, lannistava, lyhyt ja, tärkeimpänä, inhimillinen.
Transihmiset nähdään usein todella polarisoituneesti, joko he ovat syntisiä demoneita tai rohkeita sankareita, vaikka kukaan ihminen ei ole niin yksinkertainen. Ja sen kirja tavoittaa hyvin, transihmiset ovat ihmisiä ja he ovat yhtälailla moniulotteisia yksilöitä kuin kaikki muutkin.
Kuitenkin, vaikka pidin kirjasta, on pakko myöntää ettei se saavuttanut täyttä potentiaaliaan. Kieli oli kaunista, mutta etäännyttävää, se piti lukijan sivustakatsojan roolissa, eikä kutsunut eläytymään hahmoihin. Tarinassa myös mielestäni keskityttiin aivan liikaa Marjutiin vaikka hän oli ehkä kirjan vähiten kiinnostava henkilö. Olisin halunnut kuulla paljon enemmän esimerkiksi Pertin tai Kertun näkökulmaa, sillä Marjutin näkökulma oli paljolti samaa transphobisen ihmisen kipuilua, joka kävi tylsäksi, turruttavaksi ja ennen kaikkea nähdyksi viimeistään kirjan puolivälissä. Viimeisissä kappaleissa alkoi näkyä muutosta, mutta Marjutin kipuilut olisivat tulleet ilmi hyvin, vaikka hänen näkökulmaansa olisi ollut kirjassa puolet vähemmän.
Annan kuitenkin kolme tähteä, sillä kirjassa on paljon hyvää ja se tulee pysymään mielessäni paljon sen jälkeenkin kun olen palauttanut sen kirjastoon.
This entire review has been hidden because of spoilers.
October 29, 2021
Nuori Alex katoaa matkallaan Tampereelta kotiin miehensä Antin luo. Katoamista puidaan sekä Antin, että Alexin vanhempien kautta. Myös Alex astuu tekstiin omien ajatustensa kanssa. Kirjassa mietitään kadonneen omaisten turvattomuutta ja sitä pohdintaa, olisiko transsukupuolisuuden kanssa kipuillut Alex kenties halunnut kadota omasta tahdostaan.
Lyhyt ja minimaalisen intensiivisesti parin päivän ajalle sijoittuva tarina, jossa suomalainen vaivaantuneisuus ja Alexin äidin raivokas suhtautuminen poikansa uuden kehonkuvan vastustamiseen tekevät teoksesta tunteellisesti raskaan, varsinkin kun äidin ymmärtämättömyys on kuvattu jyrkäksi ja anteeksiantamattomasti.
Paikoin muutamiin tunneklisheisiin kerronnassaan sortuva teos on kuitenkin kuvauksessaan ihmissuhteista ja niiden vaikeuksista taidokas ja aito. Mysteerinä markkinoitava teos ei ihan sellainen minun mielestäni ole, mutta hienoa uutta kotimaista kerrontaa kyllä.
Lyhyt ja minimaalisen intensiivisesti parin päivän ajalle sijoittuva tarina, jossa suomalainen vaivaantuneisuus ja Alexin äidin raivokas suhtautuminen poikansa uuden kehonkuvan vastustamiseen tekevät teoksesta tunteellisesti raskaan, varsinkin kun äidin ymmärtämättömyys on kuvattu jyrkäksi ja anteeksiantamattomasti.
Paikoin muutamiin tunneklisheisiin kerronnassaan sortuva teos on kuitenkin kuvauksessaan ihmissuhteista ja niiden vaikeuksista taidokas ja aito. Mysteerinä markkinoitava teos ei ihan sellainen minun mielestäni ole, mutta hienoa uutta kotimaista kerrontaa kyllä.
November 6, 2021
2.5 tähteä
Nimeni on Alex pääsi lukulistalleni, sillä se käsittelee transihmisyyttä ja tiesin kirjailijan tietävän mistä kirjoittaa. Lisäksi minua kiinnosti kirjan käsittelemä katoaminen (kaikenlaiset katoamiset kiinnostavat aina!).
Kirja oli koukuttava ja siksi nopealukuinen. Halusin tietää mitä kadonneelle on tapahtunut. Lisäksi Turun kuvaus ja erilaiset ihmissuhteet olivat kiinnostavia osuuksia kirjassa.
Mutta - kirjan kerronnan tyyli ei iskenyt. Vaikka kirjoitettu teksti on kuvailevaa ja kaunista, niin siitä puuttui mielestäni syvyyttä, aitoutta ja uskottavuutta.
Ytimessä oleva transihmisyyden kuvaus tuntui aidoimmalta, mutta kaikki muu tuntui jäävän aika vieraaksi. Kuvaileva kerronta ei jotenkin ulottanut minuun, enkä päässyt siksi sisälle tarinaan.
Tässä on aineksia, mutta tästä ei tullut minun kirjaani. Harmi.
Nimeni on Alex pääsi lukulistalleni, sillä se käsittelee transihmisyyttä ja tiesin kirjailijan tietävän mistä kirjoittaa. Lisäksi minua kiinnosti kirjan käsittelemä katoaminen (kaikenlaiset katoamiset kiinnostavat aina!).
Kirja oli koukuttava ja siksi nopealukuinen. Halusin tietää mitä kadonneelle on tapahtunut. Lisäksi Turun kuvaus ja erilaiset ihmissuhteet olivat kiinnostavia osuuksia kirjassa.
Mutta - kirjan kerronnan tyyli ei iskenyt. Vaikka kirjoitettu teksti on kuvailevaa ja kaunista, niin siitä puuttui mielestäni syvyyttä, aitoutta ja uskottavuutta.
Ytimessä oleva transihmisyyden kuvaus tuntui aidoimmalta, mutta kaikki muu tuntui jäävän aika vieraaksi. Kuvaileva kerronta ei jotenkin ulottanut minuun, enkä päässyt siksi sisälle tarinaan.
Tässä on aineksia, mutta tästä ei tullut minun kirjaani. Harmi.
October 25, 2021
Parikymppinen transmies Alex katoaa, mikä tuo hänen puolisonsa, anoppinsa ja vanhempansa yhteen syksyisessä Turussa. Kirja kerii auki Alexin menneisyyttä kohti sitä, mitä hänelle on tapahtunut.
Nimeni on Alex oli kirja, josta olisi halunnut pitää enemmän. Huono se ei toki ole, vaan ihan mielenkiintoinen, eikä kotimaisissa kirjoissa transsukupuolisuutta käsitellä ollenkaan liikaa, tässäkin mielessä kirja on varsin tervetullut. Takakannen lupaamaa trillerimäisyyttä teoksesta en löytänyt, vaan kirja oli niin arjen tuoksuinen kuin olla voi. Kirja on varmasti kirjoittajalleen tärkeä, ja toki toivon trans-aiheen löytävän lukijoita, mutta siitä huolimatta en oikein usko muistavani tätä kirjaa enää muutaman viikon kuluttua.
Nimeni on Alex oli kirja, josta olisi halunnut pitää enemmän. Huono se ei toki ole, vaan ihan mielenkiintoinen, eikä kotimaisissa kirjoissa transsukupuolisuutta käsitellä ollenkaan liikaa, tässäkin mielessä kirja on varsin tervetullut. Takakannen lupaamaa trillerimäisyyttä teoksesta en löytänyt, vaan kirja oli niin arjen tuoksuinen kuin olla voi. Kirja on varmasti kirjoittajalleen tärkeä, ja toki toivon trans-aiheen löytävän lukijoita, mutta siitä huolimatta en oikein usko muistavani tätä kirjaa enää muutaman viikon kuluttua.
January 16, 2022
Pidin kirjasta!
Tarina etenee eri hahmojen näkökulmasta. Alex on kadonnut yllättäen ja jälkiä jättämättä. Läheiset ovat huolissaan. Jokainen, myös Alex, muistelee häntä ja hänen elettyä elämäänsä, sen mutkia ja suoria, mäkiä ja laaksoja.
Jokainen hahmo pääsee pohtimaan Alexia ja suhdettaan tähän, omia tunteitaan ja yhteistä historiaansa.
Tarina piti otteessaan alusta loppuun, koko ajan jännitti miten käy, missä Alex on? Teksti oli pohdiskelevaa, kirjoitus kaunista ja intiimiä. Pohdin kuitenkin, että vielä yksi editointi kerros olisi tehnyt tarinasta vielä soljuvamman: paikoitellen oli toistoa ja pieniä kömpelyyksiä.
Koskettava, laidasta laitaan herättäviä tunteita ja ajatuksia tuova kirja, suosittelen!
Tarina etenee eri hahmojen näkökulmasta. Alex on kadonnut yllättäen ja jälkiä jättämättä. Läheiset ovat huolissaan. Jokainen, myös Alex, muistelee häntä ja hänen elettyä elämäänsä, sen mutkia ja suoria, mäkiä ja laaksoja.
Jokainen hahmo pääsee pohtimaan Alexia ja suhdettaan tähän, omia tunteitaan ja yhteistä historiaansa.
Tarina piti otteessaan alusta loppuun, koko ajan jännitti miten käy, missä Alex on? Teksti oli pohdiskelevaa, kirjoitus kaunista ja intiimiä. Pohdin kuitenkin, että vielä yksi editointi kerros olisi tehnyt tarinasta vielä soljuvamman: paikoitellen oli toistoa ja pieniä kömpelyyksiä.
Koskettava, laidasta laitaan herättäviä tunteita ja ajatuksia tuova kirja, suosittelen!
April 24, 2022
Tykkäsin niin paljon, että varppina sopivassa tilanteessa vinkkaan menemään. Takakansi puhuu trillerimäisyydestä, miun silmään sitä on tässä aika vähän - sen sijaan sujuvaa kuvausta monesta näkökulmasta kadonneen Alexin tapauksen äärellä. Miusta tää vertautuu Siri Kolun Kesän jälkeen kaikki on toisin -pienoisromaaniin aiheen, kerronnan ja päähenkilön äitisuhteen kuvauksen kautta. Sopivan kompakti, pysyy hyvin kasassa ja kielestä pidin myös. Esikoiseksi tosi mainio!
November 12, 2022
Tämä kirja on taitavasti ja koskettavasti kirjoitettu, joten pakko on antaa neljä tähteä, vaikka en oikeastaan pitänyt kirjasta. Tässä pitäisi olla trigger warning transfobiasta, sillä oli valtavan raskasta ja sydäntäsärkevää lukea Alexin äidin näkökulmia lapsensa elämästä. Loppuratkaisukin oli aika karu ja traaginen, mistä jäi vähän ikävä tunne. Lähinnä kai olisi kiva jo tässä maailman ajassa lukea transsukupuolisuudesta kirjoja, jotka eivät ole ahdistavia ja onnettomia.
This entire review has been hidden because of spoilers.
August 31, 2023
Hieno ja jännitettä täynnä oleva esikoisromaani. Teema on tärkeä, ja sitä käsitellään eri näkökulmahenkilöiden kautta. Itkin aika paljon kirjaa lukiessa, se on koskettava. Loppu jäi mietityttämään, millaisia vaihtoehtoisia loppuja kirjalle olisi voinut kirjoittaa...
October 18, 2021
Luettu e-kirjana. Saaristolaisleivän paistumisen aikana luettu. Eteni ihan reippaasti kaikista näkökulmista, en odottanut tällaista loppua kuitenkaan, voi surkeus.
This entire review has been hidden because of spoilers.
December 19, 2021
Tykkäsin tämän kirjan kielestä, ihmisten erilaisuuden kuvaamisesta, ihmisten tunteiden, ajatusten ja ennakkoluulojen tuomisesta esille, myöskin kipeinä asioina. Loppu oli kyllä hyvin surullinen.
May 26, 2022
Ahmittava. Koskettava.
November 24, 2022
Olisin pitänyt kirjasta enemmän jos alexin äitiä ei olisi kokoajan mielistelty..
Read
March 17, 2023mikä vittu toi lopetus oli?? enkö voi saada onnellisii loppuja??
This entire review has been hidden because of spoilers.
Displaying 1 - 30 of 35 reviews