Voi mikä riemu on potkaista sukset liikkeelle pakkaspäivänä tai juoksuttaa jalkaa toisen eteen kesäisessä kanervikossa! Marja ei muuta tekisikään, kulkisi vain luonnossa sen ehdoilla, kaukana kotoa. Ahtaaseen savupirttiin pitää kuitenkin palata, sillä nuorimman tyttären on tehtävä osuutensa tuvan töistä. Lehmät pitää hoitaa ja kankaat värjätä, nutukkaat ommella ja yrtit opetella. Niistä taidoista Marjalle olisi vielä paljon onnea elämässä, Anna-äiti tietää.
Marja seisoo usein mäen harjalla ja katselee pohjoiseen. Kuinka kauas suurta maailmaa riittää ja keitä sieltä löytyy, hän miettii. Entä mitä on taivaanrannan takana Lapinmaassa, missä mäet laskeutuvat toistensa uumille yhä sinisempinä ja salaperäisempinä?
Sinne Marja päätyy: Lapinmaahan, kotasavun tuoksuun, porotokkien, lumisten tunturinkupeiden ja kesäisten kalamaiden maahan. Vastassa on Jounin koko suku ja sen oudon kiehtovat tavat ja taiat. Mukanaan Marjalla on salaisuus, joka tekee hänestä yhtä aikaa voittamattoman ja haavoittuvan.
Toinen osa Lapinmaa-sarjasta oli hurjasti parempi kuin avausosa. Kirjan alussa oli kertausosio jossa edellisessä osassa esiintyneet hahmot tulivat uudelleen tutuiksi jos lukemisesta oli jo aikaa. Itse luin nämä niin peräjälkeen että toisto hieman häiritsi. Onneksi tarina läksi sen jälkeen vauhdikkaasti etenemään ja pääsin päähenkilön mukana syvälle Lapinmaahan.
Annantytär Marja kulkee pitkän matkan Jouni-puolison kotisiidalle. Siellä Marjalla alkaa uusi elämänvaihe jossa kaikki on ihmeellistä ja aivan erilaista kuin lapsuuskodin savupirtissä. Hän tutustuu hitaasti mutta innokkaasti uusiin sukulaisiinsa ja koettaa opetella lapinkielen ja uudet tavat elää.
Kirjan maailma on niin rikas ja kaunis että tuntui aivankuin olisin solahtanut itsekin mukaan kirjan tarinaan. Näin silmissäni tunturit ja porot, jutaamisen kesämaille, lasten leikit ja Marjan yrttienkeruumatkat, rumpuisän lempeät mutta terävät silmät. Kiinnostavin hahmo on Ramar jolla onkin merkittävä rooli Marjan elämässä. Lopetus oli jännittävä ja odottamaton. Kirjan lopussa on saamenkielen sanasto.
Kevyt haukkaisu Lapin eksotiikkaa, vanhoja tapoja, uskomuksia ja taikoja. Ei sytytt��nyt mitenk����n erikoisesti, mutta mik����n ei ��rsytt��nytk����n.