Lumen hiljaisuus

by Anne-Maija Aalto

Kun aamurusko muuttuu uudeksi päiväksi, Atsuko kuulee hiljaisuudessa oman äänensä. Se kaikuu eri todellisuuksien välillä, moninkertaistuu, kasvaa.
​
Atsuko on päättänyt jättää vanhan elämänsä taakseen. Hän matkaa kohti uutta työtään, kun matkanteko yllättäen katkeaa ja menneisyys saavuttaa Atsukon vuoristokylän hiljaisuudessa. Iho muistaa vaikka Atsuko on jo unohtanut, ja nyt se kutsuu häntä palaamaan lapsuuden kesien vuorelle.
​
Yhteenkietoutuneet mielikuvitus ja muistot alkavat purkautua, kun vuori pakottaa Atsukon kohtaamaan syvimmän pimeänsä. Lumen hiljaisuus on maagista realismia tihkuva tarina itsensä ja totuuden löytämisestä.
​
Anne-Maija Aalto (s. 1988) on turkulainen kirjailija, jonka kirjalliseen tuotantoon kuuluu sekä nuorille että aikuisille suunnattuja teoksia. Lumen hiljaisuus on hänen neljäs romaaninsa.

Genres: Finnish Literature, Fiction

142 pages, Hardcover

First published January 1, 2021

Reviews

[Heini | lokikirjoituksia · Rating 4 out of 5]

Vau, olipa tämä kaikin puolin hieno teos. Lumen hiljaisuus ihastutti vähäeleisyydellään ja samalla intensiivisellä tunnelmallaan. Sävy on täynnä synkkiä säkeitä, mutta samalla läsnä on jonkinlainen toiveikkuus tai valo. Maagisen realismin elementit olivat todella toimivia ja tarinan päähenkilön näkökulma piti mielenkiintoa yllä alusta loppuun saakka. Kirjan kaunis kansi täydentää kokonaisuutta.

[Hanna (musteen.jaljet) · Rating 4 out of 5]

Vau olipa tämä hätkähdyttävä teos! Lumen hiljaisuus on kirjoitettu herkästi, mutta kirja vakuutta vähäeleisyydellään. Samalla se onnistuu kertomaan väkevän, kamalan ja koskettavan tarinan. Maagisen realismin piirteet istuivat tarinaan loistavasti ja päähahmon Atsukon näkökulma oli loistavasti kirjoitettu. En siis todellakaan osannut odottaa kirjalta tällaista.

[Mikko Saari · Rating 4 out of 5]

Korento herätti mielenkiintoa tutustua Anne-Maija Aallon tuotantoon laajemmin. Palkittu Mistä valo pääsee sisään on vielä kirjan joululahjaksi saaneen nuoren luettavana, joten sitä odotellessa nappasin kirjastosta pienoisromaanin Lumen hiljaisuus.

Keho ei ollut turvapaikka. Se oli arvaamaton ja epämukava ja se kantoi sisällään selittämättömiä asioita.

Voisin kuvitella, että kirja on saanut lähtökohtansa kuvista Japanin todella lumisista talvista. Sellaisesta lumieristyksestä se nimittäin kertoo. Kirjan päähenkilö Atsuko on nuori nainen, joka on päättänyt jättää entisen elämänsä taakseen. Kotiseudulla Nagoyassa asuvat vain isä ja äiti, joista Atsuko on vieraantunut. Veli on kadonnut elämästä jo aikaisemmin. Niinpä kun työpaikalla kysellään, kuka olisi valmis siirtymään pohjoiseen yhtiön Sendain toimipisteeseen, Atsuko on vapaaehtoinen.

Atsuko haluaa tehdä matkan hitaammilla junilla, jotka kulkevat kaikenmaailman pikkukylien kautta ja niinhän siinä sitten käy, että juna joutuu pysähtymään pieneen vuoristokylään, koska radat ovat täynnä lunta, eikä eteenpäin pääse. Luvassa on ainakin muutama päivä odottelua pikkukylässä lumen keskellä.

Vuorella Atsuko joutuu kohtaamaan menneisyytensä, jonka hän on unohtanut, mutta jonka hänen ihonsa ja kehonsa vielä muistaa. Muistot lapsuuden kesän tapahtumista alkavat pikkuhiljaa kelautua auki. Atsuko ymmärtää vihdoin miksi ja minne veli katosi ja lopulta Atsukon täytyy tehdä sovinto itsensä ja menneisyytensä kanssa.

Lumen hiljaisuus on vähäeleinen, tyylikkäästi kerrottu tarina. Sen puitteissa on ripaus taianomaisuutta, jonka alla on lopulta karmivia salaisuuksia. Aalto mielletään kai enimmäkseen nuortenkirjailijaksi; tämä on kuitenkin minusta enemmän aikuisten tai ainakin nuorten aikuisten kirja. Kirjan kansikuva on Anne-Maija Aallon siskon Amanda Aallon käsialaa, elegantti vesiväriteos sopii kirjan tunnelmaan erinomaisesti.

[Tero Tuononen · Rating 3 out of 5]

Koskettava aihe, mutta lyhyytensä vuoksi jää pintaraapaisuksi.