Slaptas radijas

by Anja Portin, Miila Westin (Illustrator), Viltarė Urbaitė (Translator)

Užburianti ir nepamirštama istorija apie draugystę

Devynmetis Alfredas gyvena praktiškai vienas. Savo mamos berniukas nėra matęs nuo gimimo, o komandiruotėse užtrunkantis tėtis, rodos, kartais net neprisimena, kad Alfredas egzistuoja. Vieną naktį Alfredas nuseka paskui paslaptingą žmogystą, kuri pro pašto angas kartu su laikraščiais kaišioja ir kitokias gėrybes: obuolius, vilnones kojines, sumuštinius.

Pasirodo, kad toji ekscentriška žmogysta yra Amanda Lehtimaja. Ji turi ypatingą galią –jaučia vienišų ir nelaimingų vaikų atodūsius, todėl jiems kasnakt atneša nedidelių dovanėlių. Pas Amandą Alfredas randa seną radijo siųstuvą, kadaise sukonstruotą rusų fiziko A. S. Popovo. Berniukas, paragintas Amandos, ima kurti ir transliuoti slaptą naktinę radijo laidą užmirštiems vaikams.

Prasideda nepamirštamas nuotykis, kuris pakeičia Alfredo ir daugelio kitų vienišų vaikų gyvenimus.

Įtraukianti ir nuotaikinga, šilta ir švelniai juokinga istorija primena mylimiausių vaikų literatūros klasikų – Astridos Lindgren ir Roalio Dalio – knygas.

Genres: Childrens, Finnish Literature, Middle Grade, Audiobook, Fantasy, Young Adult, Unfinished

288 pages, Hardcover

First published January 1, 2020

About the author

Anja Portin on helsinkiläinen kirjailija, joka kirjoittaa sekä kauno- että tietokirjallisuutta. Hänen tuotantonsa sisältää romaanin, lastenkirjoja, esseistiikkaa ja tietokirjoja. Hänen lastenkirjoistaan on tehty myös näytelmäsovituksia. Portin on opiskellut Helsingin, Turun ja Islannin yliopistoissa ja valmistunut filosofian ja oikeustieteen maisteriksi. Hän on työskennellyt toimittajana sanomalehdessä ja kustantamossa sekä tutkijana Turun yliopistossa ja Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutissa. Portinin lastenromaani Radio Popov voitti vuoden 2020 lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon.

Reviews

[Katri · Rating 5 out of 5]

Rakastin tätä kirjaa. Heti alusta asti kirja nappasi mukaansa niin, että huomasin koko ajan vain odottavani, että pääsisin kotiin jatkamaan lukemista. Näin ei ole käynyt aikoihin. Samaan aikaan olisin halunnut jarrutella, jotta kirja ei loppuisi. Halusin palata sen maailmaan ja hahmojen pariin uudelleen ja uudelleen. Lukemisen jälkeen oli tyhjä olo. Hetken harkitsin, että pitäisikö vain aloittaa tämä alusta ja nauttia siitä toinen kierros.

Radio Popov on kirja, jonka olisin halunnut lukea lapsena. Olen iloinen, että luin sen nyt. Tämä on kirja kaikille, joille koti tai oma ”perhe” ei ole aina ollut paras vaihtoehto. Kirja on realistinen - tällaista joskus vain on. Alkoholi, työ tai jokin muu voi viedä vanhemmat pois, saada unohtamaan omat lapset. Joskus syy on joku muu. Ja joskus se täytyy sinnitellä läpi, jos apua ei saa, osaa tai pysty hakemaan. Maailma ei ole paratiisi, jossa jokainen lapsi pelastuisi. Mutta maailmassa ja läheisissä on lämpöä. Joskus voi saada tukea, tai toivoa, joskus uuden hyvän kodin. Joku kuulee unohdettujenlin lasten äänet.

Kirjan realismi ja siihen yhdistyvä lempeys ihastuttivat. Pidim hahmoista ja kirjan käänteistä. Suosittelen tätä mahdollisimman monille.

[Samu · Rating 4 out of 5]

Tykkäsinhän mä tästä, kuten näistä teemoista kirjoitetuista kirjoista yleensäkin. Sitä vaan jäin miettimään, että lukeeko näitä masentavia lastenkirjoja oikeasti lapset vai onko ne vaan aikuisille, jotka käsittelee omia traumojaan näiden kirjojen kautta? Koska silleen itse ainakin teen. En tiedä, olisinko lapsena osannut tai kyennyt lukea tätä kirjaa ja saanut siitä lohtua. Mutta väittäisin, että en välttämättä.

[Mai Laakso · Rating 5 out of 5]

Anja Portinin lastenkirja Radio Popov valittiin vuonna 2020 lasten- ja nuortenkirjojen Finlandia-kirjapalkinnon saajaksi. Ja voisin sanoa, että palkinto osui aika hyvin kirjan kirjoittajalle. Tarina kiehtoo kovasti, sillä siinä kerrotaan lapsista, jotka on unohdettu kuka mistäkin syystä.

Tästä tarinasta nousi mieleeni monia kivoja lastenkirjoja. Myös kirjan sivuilla kerrottiin eri lastenkirjoista, jotka kertoivat unohdetuista lapsista mm. Harry Potterista, joka oli orpo ja joka asui huonosti kohdeltuna setänsä ja tätinsä eteisessä portaiden alla.

Radio Popovin aihe on tärkeä, ja herättelee ajatuksia, että lapsi voi asua vanhempiensa luona, mutta kokea olevansa unohdettu. Aikuiset eivät ole silloin läsnä ja turvallisia ja luotettavia, jos käyttävät esim. päihteitä tai ovat väkivaltaisia. Lasta voidaan myös suojella liikaa ja eristää muista lapsista. Lue lisää tämän sympaattisen ja jännittävän kirjan sivuilta.

[Liva · Rating 5 out of 5]

Vienmēr atradīsies kāds, kas sadzirdēs. Tikai nepadoties!
Piemīlīgs un aizraujošs stāsts ar mazliet maģijas skolas vecuma bērniem, bet lasīt ieteicams arī pieaugušajiem.

Plašāk blogā: https://lalksne.blogspot.com/2022/04/...

[Agris Fakingsons · Rating 3 out of 5]

..lai gan pazudušo bērnu grāmatas nav retums, šajā bija gana tīkami iedziļināties un izburties cauri. | 3,5*

[Sandra Koka (pielasit_sirdi)]

"Es runāju, un tu klausies, bet varētu būt arī otrādi- tu runātu un es klausītos. Reizēm var šķist, ka neviens neklausās, bet atceries- pasaulē vienmēr būs kāds, kurš tevi sadzirdēs. Kāds, kurš domā par tevi, kad tu aizver acis un ej gulēt." (75-76.lpp.)



Saldsērīga bērnu grāmata, kurā slēpjas brīnumumu notis, sapņainuma gammas un sirdssiltas cerības apakšnotis. "Radio Popovs" gluži kā tāds antanovkas ābols caur cieto mizu apdullina ar savu negaidīto skābumu, bet, jo vairāk mielojies, jo vairāk var izbaudīt visas spēcīgās garšas, kuras, savārot gardā ābolu zaptē, sniedz paliekošu emocionālu piepildījumu.



Somu rakstniece Anja Portina bērnišķīgi draiskulīgā veidā un ar maģisma pieskaņu vēsta par aizmirstajiem bērniem- tādiem, kuri zaudējuši vecākus, vai dzīvo kopā ar atkarību mīlošajiem pieaugušajiem, kuri nespēj ne tikai parūpēties par savām atvasēm, bet nevar pat īsti viņus pamanīt un uztvert par personībām.

Vientulīgi pamestie bērni, kuri paši cenšas izdzīvot šajā pasaulē ir skarba tēma, taču Portina ievieš šajā skarbajā realitātē pasakas elementu, kurā dzīvo īpaši pieaugušie- tādi, kuri ne tikai rūpējas par aizmirstajiem bērniem, bet ir arī jutauši (cilvēki ar īpašām spējām uztvert bērnu nopūtas).



Alfrēds ir viens no aizmirstajiem bērniem, bet viņam ir palaimējies, jo viņš satiek Amandu Ābollapu, kura ir gatava parūpēties par viņu. Pie viņas uzturoties, Alfrēds atklāj vecu radioraidītāju un nolemj izveidot savu radio programmu, kurā uzrunā citus tādus pašus aizmirstos bērnus...



Grāmata paredzēta skolas vecuma bērniem, bet tajā pat laikā arī pieaugušie šeit var atrast īpašo maģisma dzirksti, kas iedegs alkas pēc sirsnīgākas, draudzīgākas un laimīgākas pasaules. Lai arī grāmatas varoņi un notikumi ir autores fantāzijas auglis, A.S.Popovs ir reāla persona, kurš izgudroja radio.



3.7

[Heini | lokikirjoituksia · Rating 5 out of 5]

Lastenkirjaksi tämä oli aivan huikea! Tässä puhutaan yksinäisyydestä ja ystävyydestä oivallisesti tavalla, joka iskee vanhempaankin lukijaan, ja pidin hurjasti tämän lempeydestä. Myös juonellisesti tämä kirja miellyttää (vaikka sen kulku onkin ennalta arvattavissa), sillä se tuntuu niin kotoisalta ja ennen kaikkea mahdolliselta - kuin se voisi tapahtua ihan oikeasti. Tarinan henkilöt ovat ihastuttavia ja rohkaisevan positiivisia, ja viihdyin tämän parissa mielettömän hyvin!

[Arta · Rating 4 out of 5]

Ne vienmēr vienīgais, ko varam darīt, ir aizvērt acis un cerēt uz brīnumu. Mēs varam acis atvērt un radīt brīnumu paši. Visas lielās lietas slēpjas sīkumos – un tas nav tikai nodriskāts teksts no pašpalīdzību grāmatām bezpalīdzībā nonākušajiem. Pat visvienkāršākais «kā tev iet un ko tu dari?» samīļo (pat ja apskāviens ir tikai astoņpadsmit rakstu zīmju ilgs). Anjai Portinai ir izdevies manī iedarbināt neparastu dzīvības sajūtu. Jau pašā sākumā man bija skaidrs, ka autore zina, kas ir tas, ko gribu no šīs grāmatas izlasīt ārā (pat ja neietilpstu grāmatas svara kategorijā). Esmu pārliecināta, ka viņa to ir uzrakstījusi tieši man (nepārprotiet, gan jau kāda rindiņa būs atvēlēta arī jums). Gribas ticēt, ka arī es, līdzīgi kā šīs grāmatas varoņi, «esmu dzīvs piemērs tam, ka arī aizmirsts bērns var izaugt par cilvēku, kas neatlaidīgi palīdz citiem.» (165. lpp.)

Vairāk lasi: https://www.postscriptum.lv/2022/04/0...

[Reetta Saine · Rating 4 out of 5]

Upposin täysin tähän ihanalla tavalla vanhanaikaiseen tarinaan, joka kehitti ympärilleen jatkuvasti lisää tuoksuja, makuja, tunteita, kosketuksia, ajatuksia. Aistivoimainen kertomus lasten yksinäisyydestä, toimintakyvystä lähes mahdottomissa tilanteissa ja pakotiestä ystävyyteen. Tärkeä kirja, joka sopisi hyvin myös opettajille ääneenlukukirjaksi. Kannattaa varautua keskustelemaan!

[Pauline · Rating 4 out of 5]

In het begin moest ik even aan het verhaal wennen. Pas toen Alfred weer naar school ging, merkte ik dat ik beter in het verhaal zat. Ik vind het een goed èn schrijnend verhaal. Want ach, de vergeten kinderen, die bestaan helaas overal. Daar zouden we allemaal goede oren voor moeten hebben om de zuchtende vergeten kinderen te kunnen horen. Dit boek is een mooi pareltje uit Finland. De illustraties hadden wat mij betreft in kleur gemogen.

Boekenbingo 2023

[Signe · Rating 4 out of 5]

Mīlīgs lasāmais, kas ļoti uzrunāja manu iekšējo “aizmirsto bērnu”. Modernā pasaka, ieturēta “Matildes” tradīcijās un ar šķipsniņu maģijas.

[Kaisla Kuu · Rating 5 out of 5]

Liikuttava, kolahteleva ja ainutlaatuisen suorapuheinen sekä lämmin tarina unohdetuista lapsista, heidän yksinäisyydestä ja sinnikkyydestään. Ostin teoksen omaksi jo ennen kuin sain sen luettua kirjaston lainakirjana loppuun saakka, niin kovasti tällaista tarinaa olen kaivannut. Tulen todennäköisesti lukemaan tätä opettajana ääneen kaikille mahdollisille luokille ikuisesti, pitää vain varoa itkemästä liikaa samalla!

[Heidi · Rating 4 out of 5]

Kuuntelin äänikirjana ja viihdyin. Vähän överi isäkulma, mutta muuten rakastin kaikkea.

[Piia (kirjatarhuri) · Rating 4 out of 5]

3,5-4⭐️

[Leesdromen · Rating 4 out of 5]

Erg mooi boek, en verhaal over vergeten kinderen, over hoop, liefde en samenzijn!

Kleine quote uit het boek:
Wees altijd lief voor anderen
en probeer niet te veranderen.
Wie aardig is, komt het verst!

[Linnea · Rating 5 out of 5]

Rakastin tätä kirjaa.

Yksinäisyydestä, ystävyydestä, nähdyksi tulemisesta, vanhemmista jotka eivät aina kykene tehtäviinsä syystä tai toisesta. Radio Popov tuoksuu jouluomenoilta.

[Helin Puksand · Rating 5 out of 5]

Kaasahaarav lasteraamat, mida on raske käest panna. Ühest küljest käsitletakse taas rasket teemat - kuidas elavad nn unustatud lapsed (lapsed, kelle vanemad neist ei hooli või kellel ei ole võimalusi oma lastele piisavalt head elu (loe: piisavalt süüa) anda). Teisest küljest pakub raamat lootust - kusagil võib olla keegi, kes lapse ohkamist märkab ja talle appi ruttab. Abi ei pruugigi olla alati materiaalne, ka üks raadiosaade võib pakkuda lohutust. Nagu pealkiri vihjab, on sisse toodud ka veidi ajalugu ja juttu tuleb ka Aleksandr Stepanovitš Popovist ja tema leiutatud raadiost.
Raamat sobib hästi algklassilastele. Soovitan. :)

[Marge · Rating 5 out of 5]

On olemas tihedad ja hõredad lood. Hõredad lood sunnivad sind raamatut lugema üle rea ja üle lehekülje, tihedad lood loevad ennast ise ette.
See siin on tihe, südamlik, kaasahaarav lugude lugu. Raamatu kaanel olevas tutvustuses on küll mainitud sarnasusi Lindgreniga, aga minu jaoks seostusid raamatu suured ja väikesed inimesed hoopis rohkem Eva Roosi Mööblipoe sarja tegelastega, seda nii vaimukuselt kui südameheaduselt.

[Elina Mäntylammi · Rating 3 out of 5]

Anja Portinin Radio Popov kertoo unohdetuista lapsista, jotka aikuiset ovat tavalla tai toisella hylänneet. Asetelma on surullinen, mutta salaperäinen Amanda tuo toivoa ja pieniä iloja lasten elämään. Unohdettu Alfred pääsee Amandan apulaiseksi ja perustetaan Radio Popov.

Kirjan rönsyilevä kerronta on mukavan vanhanaikaista satuilua, mutta huomasin, että odotin tarinan nytkähtävän kunnolla johonkin suuntaan. Näin ei käynytkään, vaan henkilöitä vain tupsahteli lisää sieltä täältä. Hyvä, että heillä oli toisensa.

[Marie the Librarian · Rating 4 out of 5]

En fin bok om tilhørighet, familie og vennskap. Tok litt tid før det ble spennende, men fin slutt selv om litt enkelt..?

[Michiel · Rating 4 out of 5]

Leuk, luchtig verhaal.

[Tessa · Rating 3 out of 5]

Radio Popov gaat over Alfred en hij voelt zich vaak alleen. Zijn moeder kent hij niet en zijn vader is vaak op reis. Hierdoor blijft Alfred vaak thuis alleen achter. Wanneer zijn vader een langere tijd weg is, heeft Alfred geen geld meer en er is haast ook geen eten meer in huis. Maar die nacht valt er een krant met daarin een appel door de brievenbus. Alfred opent de deur, maar de krantenbezorger is verdwenen. De krantenbezorger blijkt een vrouw te zijn, Amanda, die vergeten kinderen helpt. Alfred mag met haar mee naar haar huis en daar ontdekken ze op zolder een oude radio. Alfred doopt het om tot Radio Popov en besluit elke zaterdagnacht radio te maken voor de vergeten kinderen. Maar hij vraagt zich af; hoe weet Amanda waar al die vergeten kinderen wonen? En wat zal er met Alfred gebeuren wanneer blijkt dat zijn vader weer thuis is van zijn reis?

Direct aan het begin van het verhaal maak je kennis met Alfred en met Amanda. Van het leven van Alfred kom je vrij weinig te weten, veel informatie over hem blijft lange tijd onduidelijk. Alfred mag bij Amanda komen wonen en haar huis en haar tuin klinken echt geweldig. Heel anders dan het huis waarin Alfred met zijn vader woont, het huis waar hij zo eenzaam is. Amanda neemt Alfred onder haar hoede en er ontstaat een mooie band. Ze ontdekken de oude radio en de radioprogramma's die Alfred maakt zijn onwijs leuk en dapper om te maken. Alfred is sowieso een lieve jongen die je het allerbeste gunt.

Het duurt wel even voordat het verhaal echt op gang komt. Pas halverwege komt er pas wat vaart in en worden verschillende aspecten over het leven van Alfred, maar ook over Amanda bekent. Amanda is goed in het ontdekken van vergeten kinderen. Dit onderwerp, eenzaamheid van kinderen, is mooi uitgewerkt. Het is luchtig geschreven, maar is schrijnend om te lezen als volwassene. Hoeveel kinderen zich wel niet 'vergeten' voelen in de huidige maatschappij, daar zul je waarschijnlijk van schrikken. In Radio Popov wordt dit onderwerp dan ook mooi belicht. Toch blijft het verhaal wat oppervlakkig aanvoelen, mist het enige diepgang en de humor en spanning.

Radio Popov en de vergeten kinderen is een fijn jeugdboek over eenzaamheid onder kinderen. Anja Portin heeft er een hoopvol boek van gemaakt en sommige kinderen zullen zich hierin kunnen herkennen. Om die reden is het ook wel een aanrader om te lezen.

[Lucija Čakš · Rating 5 out of 5]

Krasna knjiga. Domiselna, neklišejska, a zelo prijetna in topla.

[T · Rating 3 out of 5]

3,5 ⭐️

[Mairi · Rating 5 out of 5]

Suurepärane jõululugu, mille sisse on peidetud peotäis keerulisi teemasid.

[Gunta Riske · Rating 5 out of 5]

Aizmirstais - kas tas tāds īsti ir? Vai arī mani bērni kādu brīdi vai dienu var sajusties kā aizmirstie? Jo var būt līdzās, bet tomēr nebūt klātesošs.
Mums visapkārt ir aizmirsti bērni, vientuļie cilvēki, aizmirstie pensionāri. Vai mēs viņus sadzirdam un saredzam? Vai dzīvojam savu ikdienu savā komforta zonā? Grāmata liek domāt, atvērt savas acis un ausis, ieklausīties un sadzirdēt. Lai gan smaga tēma, it īpaši sākums, kas var izraisīt vēlmi grāmatu nolikt pie malas un tālāk nelasīt, tomēr man Ļoti patika.

[Laura · Rating 5 out of 5]

an sich für mich eher leichte kost und teilweise auch etwas langweilig, aber aus pädagogischer sicht richtig toll! schwieriges thema, aber ganz süß bearbeitet

[Gateway_to_Wonderland · Rating 4 out of 5]

Radio Popov on jännä kirja. Jännä, koska siinä käsitellään raskaita aiheita; yksinäisyyttä, hyljätyksitulemista ja unohdettuja lapsia. Mutta se ei ole raskas kirja. Itse asiassa tunnelma on lämmin, pehmeä ja tuoksuu syksylle ja omenoille.

Kuvitus on ihanan yksikertainen, mutta monisyinen. Mustavalkokuvat täydentävät tarinaa hyvin ja sisäkannessa oleva kuva Amanda talosta ja puutarhasta on parhautta 🥰

Tarina on fantasiaa, mutta vaikkei fantasiasta välitäkkään, on tämä lukemisen arvoinen. Onhan tässä tiettyjä heikkouksia, kuten Alfredin isä, joka on paikoin kuin karikatyyri, mutta jos ne muutamat heikkoudet antaa anteeksi, ymmärtää, miksi tälle on annettu Finlandia-palkinto.

Jäin kyllä pohtimaan sitä, että onko tämä suunnattu enemmän aikuisille kuin lapsille ja nuorille? Tarinan ydin oli kyllä Alfred ja hänen selviytymistarinansa, mutta toisaalta tuntui, että tarkoituksena oli myös näyttää, kuinka lapsesta voi tulla unohdettu ja miltä se tuntuu.

[Mimi · Rating 3 out of 5]

Suloinen, aiheiltaan surullinen, vanhoja satuja kaikuva tarina Alfred Unohdetusta, jonka elämä muuttuu herkkäkorvaiseen Amandaan tutustumisen jälkeen.

Luettiin kahdeksanvuotiaan kuopuksen kanssa, ja vähän tuntui meistä kumpikin odottavan tarinan alkamista, muttei sitä sitten oikein koskaan tapahtunutkaan. Lapsen näkökulmasta kiinnostavimmat kohdat olivat kuulemma kirjan keskivaiheilla koulussa, ja loppupuolikas kiinnosti pitkältä tuntunutta alkua enemmän.

[Petra · Rating 4 out of 5]

3.5 tähteä pyöristettynä 4 tähteen. Radio Popov vaikuttaa alussa sadunomaiselta, mutta lopulta käsittelee suhteellisen kovia ja vakaviakin asioita. Yllättävän juoneton, mutta rakastin hahmoja ja kirjoitustyyliä todella paljon. Tämä on varmasti teos, joka kiinnostaa Nevermoor-sarjan lukijoita. Pidin kovin paljon alun jäykkyyden jälkeen!