What do you think?
Rate this book
Propagandan historia: Kuinka meihin on vaikutettu antiikista infosotaan
Ville-Juhani Sutinen ja Silja Pitkänen käyvät läpi vetoavan tiedonvälityksen keinoja ja päämääriä muinaisesta Kiinasta Trumpin Yhdysvaltoihin, pyramideista nettitrolleihin. Kirjan pääpaino on modernin propagandan aikakaudella 1900- ja 2000-luvuilla, mutta sitä taustoitetaan propagandanomaisen vaikuttamisen tarinalla antiikin retoriikan kautta vallankumouksiin ja ristiretkiin, sekä olympialaisista tv-mainoksiin.
Audiobook
First published July 1, 2018
10 people are currently reading
103 people want to read
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 20 of 20 reviews
March 7, 2021
Hyvä kertaus lukion ja vähän aiempienkin kouluasteiden historian oppimäärästä propagandan näkökulmasta. Aluksi olin jälleen kerran oikein innoissani, mutta loppua kohden lukujen sisältö muuttui turhan toisteiseksi. Lukujen ilmeisesti oletetaan toimivan itsenäisinä kokonaisuuksina, ja siksi samoja asioita toistetaan. Olisin toivonut laajempaa spektriä ja vähemmän tunnettujen tapausten perkaamista perinteisten natsi-Saksan, maailmansotien ja suurmiesten ikuisen hinkkaamisen sijaan. Suffragetit sentään olivat päässeet mukaan.
Kuuntelin äänikirjana, enkä tiedä, onko joistain kieliasun mokista syyttäminen alkuperäistä tekstiä vai lukijaa. Terroristijärjestö Isis nyt ainakin äännetään [Isis] eikä [Iissis], huoh. Lukija oli selvästi taitavampi saksan kuin englannin ääntämisessä. Kielisnobi tässä taas hei.
Länsimaihin ja kouluhistoriaan keskittymisestään huolimatta Propagandan historia on sivistävä ja viihdyttävä paketti, josta olisi eittämättä hyötyä lukion historiaa tahkoavalle oppimisen tueksi. Samojen asioiden lähestyminen eri vinkkeleistä syventää oppimista ja auttaa oikeasti ymmärtämään maailmaa ja sen ilmiöitä. Lukiossa oli ihanaa, mutta ei ole kyllä ikävä ns. yhden totuuden oppimista ja yksittäisten kirjojen ulkoa opettelua. Historia oli kyllä kompastuskiveni. Kirjat olivat puuduttavaa setämies- ja sotahistoriaa ja tunnit kalvosulkeisia. Nykyopeilla on ehkä paremmat metodit ja nykylukiolaisilla esimerkiksi tällaisia äänikirjoja. Ja minä voin sivistää itseäni parhaaksi katsomillani tavoilla loppuelämäni.
Kuuntelin äänikirjana, enkä tiedä, onko joistain kieliasun mokista syyttäminen alkuperäistä tekstiä vai lukijaa. Terroristijärjestö Isis nyt ainakin äännetään [Isis] eikä [Iissis], huoh. Lukija oli selvästi taitavampi saksan kuin englannin ääntämisessä. Kielisnobi tässä taas hei.
Länsimaihin ja kouluhistoriaan keskittymisestään huolimatta Propagandan historia on sivistävä ja viihdyttävä paketti, josta olisi eittämättä hyötyä lukion historiaa tahkoavalle oppimisen tueksi. Samojen asioiden lähestyminen eri vinkkeleistä syventää oppimista ja auttaa oikeasti ymmärtämään maailmaa ja sen ilmiöitä. Lukiossa oli ihanaa, mutta ei ole kyllä ikävä ns. yhden totuuden oppimista ja yksittäisten kirjojen ulkoa opettelua. Historia oli kyllä kompastuskiveni. Kirjat olivat puuduttavaa setämies- ja sotahistoriaa ja tunnit kalvosulkeisia. Nykyopeilla on ehkä paremmat metodit ja nykylukiolaisilla esimerkiksi tällaisia äänikirjoja. Ja minä voin sivistää itseäni parhaaksi katsomillani tavoilla loppuelämäni.
August 20, 2018
"Hevosen harja liehuu kuin tumma tulenliekki. Taustalla myrskyisä taivas luo jylhää tunnelmaa. Harmaiden ja mustien muotojen keskeltä rävähtää punainen viitta, joka hulmuaa maailmanpalon lailla. Viittaa vasten kajastavat päättäväiset, vakaat kasvot, ja niiden yllä korea kolmikolkkahattu. Hevosen ilme on hurjistunut, vimmainen, mutta ratsastajan katseesta voi lukea päättäväisyyden: hän tietää mitä tekee."
Näin kuvaavat tSilja Pitkänen ja Ville-Juhani Sutinen yhtä mielikuvamarkkinoinnin ja propagandan mestaria teoksessa Propagandan historia. Arvaatko kuka hän on?
Propagandan historia oli minusta loistava ja huippumielenkiintoinen tietoteos. Se havahduttaa tarkkailemaan ympärillä vellovaa sähköistä ym. muuta viestintää uudella napakammalla otteella. Suositan!
Näin kuvaavat tSilja Pitkänen ja Ville-Juhani Sutinen yhtä mielikuvamarkkinoinnin ja propagandan mestaria teoksessa Propagandan historia. Arvaatko kuka hän on?
Propagandan historia oli minusta loistava ja huippumielenkiintoinen tietoteos. Se havahduttaa tarkkailemaan ympärillä vellovaa sähköistä ym. muuta viestintää uudella napakammalla otteella. Suositan!
December 27, 2023
Ihan viihdyttävä ja informoiva pakkaus. Asiaa tuli tosin aika paljon ja yksittäisissä lauseissa, mikä teki tästä enemmänkin nippelitietokirjan. Plus monet mielenkiintoiset aiheet sivuttiin todella lyhyesti, koska oli kiire päästä natseihin ja Neuvostoliittoon…
Yleisesti kirja toimi hyvänä opettajana propagandasta, kuinka sitä edelleen on ja on aina ollut. Samalla tuli läpikäytyä kaikki hissan ylppäreitä varten tarpeelliset aihealueet…
Yleisesti kirja toimi hyvänä opettajana propagandasta, kuinka sitä edelleen on ja on aina ollut. Samalla tuli läpikäytyä kaikki hissan ylppäreitä varten tarpeelliset aihealueet…
July 24, 2023
Bra översikt och intressant läsning. Tyvärr råkade jag själv (på rea) köpa ett feltryck, var flera uppslag helt saknade text. Kändes ironiskt i en bok om propaganda men utgår från att det inte var avsiktligt.
May 29, 2019
Teoksen aikajänne on nimensä mukaisesti varsin pitkä, mikä on teoksen vahvuus ja heikkous. Se on yleistajuinen ja monipuolinen läpileikkaus mieliin vaikuttamisen historiasta ja sopii perustietojen hankkimiseen aiheesta.
Historian kuvailu lähtee kuitenkin vähän liian kaukaa, kalliopiirroksista asti Rooman ja keskiajan kautta, mutta hajanaisena ja luettelomaisena. Teos jäntevöityy oikeastaan vasta uuden ajan vaikuttamiskeinoihin tultaessa. Koko ihmiskunnan historiaa on vaikea puristaa yhteen teokseen, ja niinpä varsinkin teoksen alkupuoli on aika sirpaleinen esimerkkivalinnoissaan.
Lukijana jään kuitenkin myös kyseenalaistamaan sen, voidaanko esimerkiksi keisarinkuvalla varustettuja roomalaisia kolikoita tai keskiajan uskonnollista elämää kuvata sanalla "propaganda". Totta kai ne pyrkivät vaikuttamaan ihmisjoukkoihin, mutta propagandan käsite löystyy, jos kaikki ihmisjoukkoihin vaikuttaminen määrittyy propagandaksi. Teos kyllä määrittelee propagandan käsitteen selkeästi, mutta ei välillä oikein pysy omissa määrittelyissään.
Jämäkimmillään teos on keskivaiheilla, kuvatessaan propagandan käyttöä kolmikymmenvuotisesta sodasta kylmään sotaan asti. Loppupuolella käydään läpi mainontaa propagandana ja internetin roolia propagandassa, jotka antavat varsin mielenkiintoisen kuvauksen nykypropagandasta, mutta teoksen laajan aikajänteen takia pari viimeistä lukua jäävät pintaraapaisuiksi.
Ei kirja huono ollut, missään tapauksessa, mutta jätti vähän sirpaleisen maun.
Historian kuvailu lähtee kuitenkin vähän liian kaukaa, kalliopiirroksista asti Rooman ja keskiajan kautta, mutta hajanaisena ja luettelomaisena. Teos jäntevöityy oikeastaan vasta uuden ajan vaikuttamiskeinoihin tultaessa. Koko ihmiskunnan historiaa on vaikea puristaa yhteen teokseen, ja niinpä varsinkin teoksen alkupuoli on aika sirpaleinen esimerkkivalinnoissaan.
Lukijana jään kuitenkin myös kyseenalaistamaan sen, voidaanko esimerkiksi keisarinkuvalla varustettuja roomalaisia kolikoita tai keskiajan uskonnollista elämää kuvata sanalla "propaganda". Totta kai ne pyrkivät vaikuttamaan ihmisjoukkoihin, mutta propagandan käsite löystyy, jos kaikki ihmisjoukkoihin vaikuttaminen määrittyy propagandaksi. Teos kyllä määrittelee propagandan käsitteen selkeästi, mutta ei välillä oikein pysy omissa määrittelyissään.
Jämäkimmillään teos on keskivaiheilla, kuvatessaan propagandan käyttöä kolmikymmenvuotisesta sodasta kylmään sotaan asti. Loppupuolella käydään läpi mainontaa propagandana ja internetin roolia propagandassa, jotka antavat varsin mielenkiintoisen kuvauksen nykypropagandasta, mutta teoksen laajan aikajänteen takia pari viimeistä lukua jäävät pintaraapaisuiksi.
Ei kirja huono ollut, missään tapauksessa, mutta jätti vähän sirpaleisen maun.
January 6, 2021
En suoraan sanoen tiedä, kuinka on mahdollista kirjoittaa kirja propagandan historiasta ja sivuuttaa lähes täysin Pohjois-Korea ja Kiina, jotka ovat yksiä räikeimmistä esimerkeistä 1900-luvun ja nykypäivän valtiollisesta ohjailusta. Entäpä punakhmerit? Ruanda? Muut Afrikan maat tai valtioiden sisäinen kolonialistinen propaganda?
Kirjan oikeampi nimi olisikin ”Tunnetuimpia esimerkkejä länsimaisen propagandan historiasta”. Valtavan mielenkiintoisesta aiheestaan huolimatta kirja onnistuu esittelemään lähinnä jo lukion historiantunneilta tutut, ilmeisimmät poiminnat länsimaisen propagandan ilmentymistä. Uncle Sam, natsit ja mainosten valta, jep jep. Aina kun lähestytään lukijalle ehkä oikeasti uutta ja mielenkiintoista tietoa, teksti hyppää hassusti eteenpäin, ja ainakaan itselleni tämä teos ei valitettavasti tarjonnut juuri mitään uutta.
Sanotaan näin, että tämä on ihan kiva ja kohtalaisen sujuvasti luettava teos ihmiselle, jolle propaganda ilmiönä ei ole kovinkaan tuttu. Muille tämä jää kuitenkin valitettavasti pelkäksi pintaraapaisuksi aiheesta, josta olisi ollut valtavan paljon enemmän ammennettavaa. Myös lisäeditointi olisi ollut paikallaan. Pilkkuja on ripoteltu paikkoihin, joihin ne eivät kuulu, ja ”Lähi-Idän” ja ”Jessika Aron” kaltaiset virheelliset kirjoitusasut pistävät silmään. Ehkä omat ennakko-odotukseni olivat turhankin korkealla, mutta tämä oli pieni pettymys.
Kirjan oikeampi nimi olisikin ”Tunnetuimpia esimerkkejä länsimaisen propagandan historiasta”. Valtavan mielenkiintoisesta aiheestaan huolimatta kirja onnistuu esittelemään lähinnä jo lukion historiantunneilta tutut, ilmeisimmät poiminnat länsimaisen propagandan ilmentymistä. Uncle Sam, natsit ja mainosten valta, jep jep. Aina kun lähestytään lukijalle ehkä oikeasti uutta ja mielenkiintoista tietoa, teksti hyppää hassusti eteenpäin, ja ainakaan itselleni tämä teos ei valitettavasti tarjonnut juuri mitään uutta.
Sanotaan näin, että tämä on ihan kiva ja kohtalaisen sujuvasti luettava teos ihmiselle, jolle propaganda ilmiönä ei ole kovinkaan tuttu. Muille tämä jää kuitenkin valitettavasti pelkäksi pintaraapaisuksi aiheesta, josta olisi ollut valtavan paljon enemmän ammennettavaa. Myös lisäeditointi olisi ollut paikallaan. Pilkkuja on ripoteltu paikkoihin, joihin ne eivät kuulu, ja ”Lähi-Idän” ja ”Jessika Aron” kaltaiset virheelliset kirjoitusasut pistävät silmään. Ehkä omat ennakko-odotukseni olivat turhankin korkealla, mutta tämä oli pieni pettymys.
December 1, 2022
Silja Pitkänen & Ville-Juhani Sutinen
Propagandan historia – Kuinka meihin on vaikutettu antiikista infosotaan
Jopas oli kiintoisa ja hauska kirja.
Heti alkuun käydään läpi todella vanhat historian propagandakampanjat, pääpainon ollessa kuitenkin lähempänä nykyaikaa kuin kaukaista menneisyyttä.
Esimerkit ja aiheet ovat erinomaisen kiinnostavat ja esim kulttuuripropagandaa katsoo taatusti eri silmällä tämän luettuaan.
"Kaikki tiedonvälitys ei ole propagandaa, mutta mikä tahansa tiedonvälitys voi sitä olla." On usein esiin pulpahtava ajatus ja eri propagandan "värit" pistää miettimään tämän päivän lööppiotsikoiden ja öyhöttämisen taustoja.
Hyvin kirjoitettu tiivis kooste eri aikojen propagandasta.
Suosittelen lämpimästi
Propagandan historia – Kuinka meihin on vaikutettu antiikista infosotaan
Jopas oli kiintoisa ja hauska kirja.
Heti alkuun käydään läpi todella vanhat historian propagandakampanjat, pääpainon ollessa kuitenkin lähempänä nykyaikaa kuin kaukaista menneisyyttä.
Esimerkit ja aiheet ovat erinomaisen kiinnostavat ja esim kulttuuripropagandaa katsoo taatusti eri silmällä tämän luettuaan.
"Kaikki tiedonvälitys ei ole propagandaa, mutta mikä tahansa tiedonvälitys voi sitä olla." On usein esiin pulpahtava ajatus ja eri propagandan "värit" pistää miettimään tämän päivän lööppiotsikoiden ja öyhöttämisen taustoja.
Hyvin kirjoitettu tiivis kooste eri aikojen propagandasta.
Suosittelen lämpimästi
December 11, 2023
Silja Pitkäsen ja Ville-Juhani Sutisen kirjoittama tietokirja propagandan historiasta on suositeltavaa luettavaa, jos kouluajoista on päässyt unohtumaan, mitä propaganda tarkoittaa ja mihin sillä pyritään. Nykyään, kun propagandaa tulee joka tuutista, on hyvä pysähtyä miettimään, mitä siellä russofobisten uutisten taustalla ja ilmastoalarmistien manöövereissä lymyää, vaikkei tämä tietokirja mikään kriittisen ajattelun tietolipas olekaan.
Kirja on jaoteltu yhteentoista lukuun, ja startataan historian hämäristä, kunnes päädytään keskiaikaan ja katolisen kirkon ensimmäiseen varsinaiseen mustamaalaamiskampanjaan protestantteja ja muita kerettiläisiä vastaan. Siitä siirrytään uuteen aikaan. Kirjan toisessa osassa jaottelu muuttuu, kun fokukseen asetetaan vallankumouspropaganda, sotapropaganda, kulttuuripropaganda, terrorismi ja kolmannessa osassa vuoroon tulevat mainonta ja nettiaika trolleineen.
Kirjaa vaivaa ennen kaikkea pinnallisuus ja luettelomaisuus ja jossain määrin myös anakronismit, kun keksitään selityksiä menneen ajan tapahtumille antiikin Roomasta salaliittoteorioihin. Kirja on hyvää kertausta tai johdantoa aihepiiriin, jos on halua kehittää omaa ajatteluaan ja sietokykyä kaiken maailman aivopesukampanjoita kohtaan, kun nykyään on siirrytty (mis)informaatioyhteiskuntaan.
Onkin hyvä palata menneisyyteen ja antiikin filosofian suurmiesten Platonin ja Aristoteleen jäljittelyyn, kun hekin tajusivat erottaa aidon tiedon uskomuksista ja mielipiteistä – mikä usein median kuluttajalta unohtuu, varsinkin kun uutiset yhä enemmän määrittelevät vain, miten pitää ajatella.
Kirja on jaoteltu yhteentoista lukuun, ja startataan historian hämäristä, kunnes päädytään keskiaikaan ja katolisen kirkon ensimmäiseen varsinaiseen mustamaalaamiskampanjaan protestantteja ja muita kerettiläisiä vastaan. Siitä siirrytään uuteen aikaan. Kirjan toisessa osassa jaottelu muuttuu, kun fokukseen asetetaan vallankumouspropaganda, sotapropaganda, kulttuuripropaganda, terrorismi ja kolmannessa osassa vuoroon tulevat mainonta ja nettiaika trolleineen.
Kirjaa vaivaa ennen kaikkea pinnallisuus ja luettelomaisuus ja jossain määrin myös anakronismit, kun keksitään selityksiä menneen ajan tapahtumille antiikin Roomasta salaliittoteorioihin. Kirja on hyvää kertausta tai johdantoa aihepiiriin, jos on halua kehittää omaa ajatteluaan ja sietokykyä kaiken maailman aivopesukampanjoita kohtaan, kun nykyään on siirrytty (mis)informaatioyhteiskuntaan.
Onkin hyvä palata menneisyyteen ja antiikin filosofian suurmiesten Platonin ja Aristoteleen jäljittelyyn, kun hekin tajusivat erottaa aidon tiedon uskomuksista ja mielipiteistä – mikä usein median kuluttajalta unohtuu, varsinkin kun uutiset yhä enemmän määrittelevät vain, miten pitää ajatella.
October 1, 2023
Oiva opus propagandatutkimuksen perustietojen hahmottamiseen historian ja psykologian näkökulmasta. Tiesitkö että propaganda voi myös olla totuudenmukaista?
Kirjailijakaksikon valitseman määritelmän mukaan (perustuen tieteellisiin julkaisuihin) propaganda jaetaan valheelliseen (mustaan), totuudenmukaiseen (valkoiseen) sekä näiden välimaastoon sijoittuvaan (harmaaseen) propagandaan. Esimerkiksi Yhdysvaltain maailmansotien jälkeinen Marshall-apu tai politiikka tarjota työpaikkoja sodan vastapuolelle jääville kansalaisille on omanlaistansa valkoista/harmaata propagandaa: vastaanottaja voi hyötyä siitä. Myös demokratialla on tarve jonkin asteen propagandalle, sillä sen työkalut pitää yhteiskunnan koheesiota ovat liberaalilta arvopohjaltaan rajalliset.
Propaganda arkikielessä on aina negatiivista, siinä missä tutkimuksen valossa se on vain suurien ihmismassojen _toimintaan vaikuttamista_ informaation kautta. Suostuttelu ja diplomatia eivät näin ollen ole välttämättä propagandaa, ellei niiden retoriikka ole propagandan sävyttämää, vaikka kummallakin on tavoite saavuttaa jokin päämäärä. Propagandan ja manipulaation havainnollistavina vertauskuvina voisi toimia laajalle levittyvä sienirihmasto verrattuna kahden tai pienen ryhmän muodostamaan symbioosiin: skaalalla on väliä.
Nykylukija voisi syyttää teosta länsi-/eurosentrisyydestään, kuten nyky-yhteiskunnassa on tapana, mutta ymmärrän hyvin etteivät Pitkänen ja Sutinen propaganda-amatööreinä lähteneet merta edemmäs kalaan. 1900-luvun eurooppalainen propagandaperinne on erityisen hyvin dokumentoitu ja tutkittu, mikä tekee suomenkielisesn teoksen taustatutkimuksesta helpompaa kuin tehdä pioneerityötä todennäköisen harrastustyön eteen. Kannattaa myös muistaa että Eurooppaan sisältyy myös Itä-Eurooppa, jonka propagandan historiaa ja toimintatapoja on myös eritelty. Muutama esimerkki Aasiasta, Afrikasta ja Lähi-Idästä on annettu pintapuolinen kuvaus, ja se riittää keskivertosuomalaiselle.
Silti olisi ollut erityisen kiinnostavaa kuulla minkälaista propagandaa nykytutkimuksen valossa kotimaassamme harjoitettiin tai harjoitetaan. Tätä sivusi hieman yleisempi kulutus- ja internet-propagandan aikakauden kappaleet.
Kirjailijakaksikon valitseman määritelmän mukaan (perustuen tieteellisiin julkaisuihin) propaganda jaetaan valheelliseen (mustaan), totuudenmukaiseen (valkoiseen) sekä näiden välimaastoon sijoittuvaan (harmaaseen) propagandaan. Esimerkiksi Yhdysvaltain maailmansotien jälkeinen Marshall-apu tai politiikka tarjota työpaikkoja sodan vastapuolelle jääville kansalaisille on omanlaistansa valkoista/harmaata propagandaa: vastaanottaja voi hyötyä siitä. Myös demokratialla on tarve jonkin asteen propagandalle, sillä sen työkalut pitää yhteiskunnan koheesiota ovat liberaalilta arvopohjaltaan rajalliset.
Propaganda arkikielessä on aina negatiivista, siinä missä tutkimuksen valossa se on vain suurien ihmismassojen _toimintaan vaikuttamista_ informaation kautta. Suostuttelu ja diplomatia eivät näin ollen ole välttämättä propagandaa, ellei niiden retoriikka ole propagandan sävyttämää, vaikka kummallakin on tavoite saavuttaa jokin päämäärä. Propagandan ja manipulaation havainnollistavina vertauskuvina voisi toimia laajalle levittyvä sienirihmasto verrattuna kahden tai pienen ryhmän muodostamaan symbioosiin: skaalalla on väliä.
Nykylukija voisi syyttää teosta länsi-/eurosentrisyydestään, kuten nyky-yhteiskunnassa on tapana, mutta ymmärrän hyvin etteivät Pitkänen ja Sutinen propaganda-amatööreinä lähteneet merta edemmäs kalaan. 1900-luvun eurooppalainen propagandaperinne on erityisen hyvin dokumentoitu ja tutkittu, mikä tekee suomenkielisesn teoksen taustatutkimuksesta helpompaa kuin tehdä pioneerityötä todennäköisen harrastustyön eteen. Kannattaa myös muistaa että Eurooppaan sisältyy myös Itä-Eurooppa, jonka propagandan historiaa ja toimintatapoja on myös eritelty. Muutama esimerkki Aasiasta, Afrikasta ja Lähi-Idästä on annettu pintapuolinen kuvaus, ja se riittää keskivertosuomalaiselle.
Silti olisi ollut erityisen kiinnostavaa kuulla minkälaista propagandaa nykytutkimuksen valossa kotimaassamme harjoitettiin tai harjoitetaan. Tätä sivusi hieman yleisempi kulutus- ja internet-propagandan aikakauden kappaleet.
August 28, 2018
Todella tiivis, mutta kattava kirja propagandan historiasta. Tässä analysoidaan propagandaa puolueettoman tieteellisesti, joten tässä käsitellään propagandaa niin antiikin Kreikasta, Natsi-Saksaan, USA:n nykyisiin psy-ops operaatioihin, nyky-Venäjän hybridisotaan ja kaupallisiin mainoksiin. Kirja on todella helppolukuinen ja aika vauhdikasta luettavaa suuresta informaatiosta huolimatta. Ainoa ongelma, jonka näen tässä kirjassa on sen modulaarinen rakenne. Jokainen kappae on kirjoitettu kuin omaksi suljetuksi kokonaisuudeksi, joka olettaa, että lukija ei ole lukenut muuta kirjaa. Tämä tarkoittaa, että jokaisessa kappaleessa toistetaan samat asiat edellisistä kappaleista, mutta tiivistetystä. Minusta hieman ärsyttävää, mutta se voi olla myöskin kirjan kikka, koska sen mukaan yksi propagandan tärkein elementti on toisto ja lopissa kirja julistaakin, että sekin voi olla propagandaa!
March 10, 2021
Perusteos propagandasta ja sen historiasta. Jos on propagandaa paljon opiskellut ja syvällisesti siihen perehtynyt, tämä teos tuskin antaa hirveästi. Sinänsä monipuolinen kattaus ja myös markkinointia ja mainontaa käsitellään osana propagandaa. Neutraali teos, josta plussaa: jos kirjoittajilla on ollut oma mielipide ja aate, se ei kirjasta ja sen sisältövalinnoista näy. Kirjaan on valikoitu niitä (ehkä helpoimpia?) tapauksia joiden propagandaan on ollut mahdollista analysoida ja perehtyä. Ei siis kata kaikkea mahdollista maailmanhistorian hämärästä tähän päivään.
October 19, 2019
Helppolukuinen ja mielenkiintoinen kirja propagandasta, sen historiasta ja käytöstä läpi vuosisatojen. Kirjan tyyli oli aihealueiltaan mielestäni hieman pomppivaa ja jotakin toistoakin esiintyi, mutta se ei vähentänyt kirjan mielenkiintoisuutta.
Itse pidin mielenkiintoisina myös kirjassa olleita esimerkkikuvia mm. eri aikakausien propagandajulisteista.
Itse pidin mielenkiintoisina myös kirjassa olleita esimerkkikuvia mm. eri aikakausien propagandajulisteista.
October 1, 2020
Kätevä ja pätevä, asiayhteydessä hyvin pysyvä yleisesitys propagandan pitkästä historiasta. Sopii erinomaisena johdantoteoksena esimerkiksi nykyaikaista infosotaa ja informaatiovaikuttamista tutkiviin teoksiin, kuten tutkija Saara Jantusen "Infosotaan" ja toimittaja Jessikka Aron paljon kohuttuun ja palkittuun "Putinin trolleihin".
October 11, 2018
Arvio Peruste-verkkolehdessä: http://perustelehti.fi/kirja-arvio-pr... "Ihmiskunnan historia on propagandan historiaa, väittävät Silja Pitkänen ja Ville-Juhani Sutinen kirjansa Propagandan historia esipuheessa. Kirjan luettuaan on vaikea väittää vastaan: teos on erinomainen esitys paitsi propagandan kehityksestä esihistoriasta nykypäivään, myös siitä, miten propaganda on kulkenut mukana maailmanhistorian käännekohdissa."
July 30, 2020
Kirja on luettelomainen katsaus propagandan historiaan ja kehittymiseen ihmisjoukkojen tietoisessa mielipidevaikuttamisessa. Käytettiinpä mustaa, harmaata tai valkoista - vain onnistuneet kampanjat jäävät elämään!
April 29, 2019
Kovin pintapuoliseksi jäävä raapaisu muuten mielenkiintoiseen aiheeseen.
July 26, 2020
Tämä oli jotenkin yllätyksetön teos.
November 17, 2020
Ihan ok kirja, mutta ihmettelen Pohjois-Korean puuttumista!
June 9, 2025
Hyvä kirja, ei kuitenkaan mitään erityistä.
May 1, 2024
3.5
Displaying 1 - 20 of 20 reviews