Wilson

by Kari Enqvist

Suositun kosmologin monikerroksinen esikoisromaani.

Wilson on kirkkaasti ja oivalluksella kirjoitettu romaani ystävyydestä, rakkaudesta, elämän ennustamattomuudesta sekä ihmisen tiedon rajoista.

Kirja kertoo Emilian ja Kassandran tarinan alkaen hetkestä, jolloin mystinen Wilson ilmaantuu Jupiterin kiertoradalle. Sen saapuessa Emilia on sairaalapsykologi ja Kassandra yrityskonsultti. Etsiessään omaa paikkaansa ystävykset haparoivat kiinalaisen ylivallan vuosikymmenten lävitse kohti tulevaisuutta, jonka tuhoutumista Jupiteria kiertävä ilmestys tuntuu ennustavan.

”Wilson on mahdottomuus. Se on niin mahdoton, että tutkijat epäilevät, onko se sittenkään olemassa. Jos se on olemassa, missä mielessä se on olemassa?”

Olipa Wilson mitä tahansa, se järkyttää mieliä, synnyttää uskontoja ja väkivaltaa sekä suistaa poluille, jotka vievät kauas lähtöpisteestä. Se on kohtalontähti, joka loistaa läpi vuosikymmenien ja muokkaa vaivihkaa Emilian, Kassandran ja heidän läheistensä elämää.

Genres: Fiction, Science Fiction, Finnish Literature

328 pages, Hardcover

First published April 1, 2022

Reviews

[Juha Viitanen · Rating 4 out of 5]

Kosmologian professori Kari Enqvistin esikoisromaani! Ja hyvä onkin! Toki Enqvist on kirjoittanut paljon aiemminkin ja onnistuu myös kaunokirjallisuudessakin oikein hyvin.

"Kari Enqvist kirjoittaa kirkaasti ja oivalluksella ystävyydestä, rakkaudesta, elämän ennustamattomuudesta sekä ihmisen tiedon rajoista." Näin kirjan takakannessa. Juonesta sen verran, että vuonna 2026 mystinen taivaankappale - joka nimetään Wilsoniksi - ilmaantuu Jupiterin kiertoradalle. Pari vuotta romaanissa ollaan vuoden 2026-2027 tienoilla (koronan jälkimainingeissa!) ja sitten puolessa välissä hypätään 2070-luvun alkuun. Varsinaiset päähenkilöt ovat sairaalapsykologi Emilia ja yrityskonsultti Kassandra. Heidän ja heidän läheistensä elämää seurataan samalla kun yritetään ottaa selvyyttä Wilsonista.

Sekä kosmologian professori Kari Enqvist että avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja ovat tunnettuja tieteen popularisoijia. Molemmat myös ovat osoittautuneet varsinaisiksi humanisteiksi. Aivan kuten Valtaoja, niin myös Enqvist tuo kirjassaan esille sen, miten oikeastaan taide - tai laajemmin koko kulttuuri - ovat sitä ihmisyyden syvintä olemusta. Myös maailman kauneudella ja ihmissuhteilla on suuri merkitys ihmisyydelle. Näihin ajatuksiin varmaan päätyy, kun maailmankaikkeutta työkseen tutkii!

Kirjalija ja musiikkitoimittaja Minna Lindgren tuo kirjoissaan hauskasti esiin musiikkitietämystään. Ihan samalla tavalla Enqvist tuo oman alansa faktatietoa mukaan romaaniinsa - helposti lähestyttävässä muodossa ja ennen kaikkea nyörästi. Enqvistillä on hyviä "ennustuksia" siitä, miten maailma tulee seuraavina vuosikymmeninä muuttumaan, mutta myös siitä, mitkä asiat todennäköisesti pysyvät samoina. Ihmisillä - tai ihmiskunnalla - kun on vaikeuksia muuttua monissa asioissa edes pakon edellä (esim. ilmastonmuutos).

Sekä Valtaoja että Enqvist tuovat molemmat esiin sen, että jos vieraan sivilisaation edustajia (ns. älyllistä elämää ulkoavaruudesta) maapallolle eksyisi, niin eipä heitä paljoa ihmiskunnan tieteelliset saavutukset kiinnostaisi - avaruusmatkailu jo sinänsä kertoisi sen, että he ovat meitä niin paljon tieteellis-teknillisesti kehittyneimpiä.

Tässä tulee myös mielenkiintoinen ero Valtaojan (johon nyt tässä paljon Enqvistiä vertaan) ajattelussa. Valtaoja ajattelee, että "ulkoavaruuden vierailijoita" voisi sen sijaan kiinnostaa ihmiskunnan kulttuuri. "Hommaa vaikka liput Nylon Beatin keikalle", Valtaoja on joskus ehdottanut, mitä avaruusoliot voisivat sanoa.

Enqvist on ehkä vähän pessimistisempi. Annetaan Enqvistin itsensä kertoa:
"Jos Wilson (siis se taivaankappale - Juha) paljastaisi tutkijoille maailmankaikkeuden kaikki salat, se olisi katastrofi. Kassandra (yksi kirjan päähenkilöistä - Juha) rupesi analysoimaan ihmiskunnan itsetuntoa: mitä tapahtuisi, jos sen suurimmat saavutukset paljastuisivat vajakkien soperteluksi? Suhteellisuusteoria osoittautuisi matemaattisesti lahjattomien amatöörin räpellykseksi ja kvanttifysiikka helpoksi kuin kertotaulu. Mitä jos Wilsonin puntarissa filosofien vuosisataiset lennokkuudet olisivat pelkkiä kännipäissä twiitattuja itsestäänselvyyksiä? Luomakunnan kruunun muotivaatteiden alta kuoriutuisi vähälahjainen apina, joka on ihaillut mitättömiä saavutuksiaan pelkkää omahyväisyyttään ja täysin syyttä."

Enqvistin kokemattomuus kaunokirjallisuudessa tulee esille ehkä kahdessa hieman huvittavassa asiassa. Ensiksikin, samalta henkilöltä saattaa olla viisikin noin 4-10 sanan lauseita/virkkeitä peräkkäin ja jokaisen repliikin perään on kirjoitettu tyyliin "X sanoi". Hassua, että kustannustoimittaja ei ole näihin puuttunut. Toiseksi, Enqvist intoutuu kuvailemaan lähes jokaisen henkilön vaatetusta ja samassa järjestyksessä: mikä paita/takki, millaiset housut ja millaiset kengät ja mitä väriä ne kaikki ovat. Harvemmin nuo tiedot liittyvät millään tavalla itse tarinaan.

Suurella mielenkiinnolla odotan Enqvistin mahdollista seuraavaa romaania. Tälle voisin "heittää" vaikkapa 3,8/5.

[Heidi · Rating 3 out of 5]

Esikoisromaanikirjailija ja kosmologi Kari Enqvist yllätti minut vetävällä ja värikkäällä tyylillään: Ei jälkeäkään tieteellisen tekstin kuivuudesta ja vakavuudesta! Hiukan myös yllätyin hänen valitsemiaan päähenkilöitä: kahta parikymppistä naista, joista toinen oli vieläpä lesbo, sekä iranilaistaustaista perhettä, jota uskonto ja maallinen yhteiskunta repivät kahtia. Ehkäpä tulevaisuuden ja avaruuden kuvaus tulee häneltä niin helposti, että hän halusi hakea haasteensa tarinan uskottavuuteen jostain muualta? Viimeisenä yllätti kirjan arkisuus, sillä odotin paljon scifimpää kirjaa. Sen sijaan kirjan alkupuoli oli lähellä nykypäivää ja loppuosa vain reilut parikymmentä vuotta tulevaisuudessa. Molemmat ajanjaksot olivat teknologian kehityksen ja poliittisen tilanteen muutoksista huolimatta hyvin arkisia ja tutun tuntuisia. Mystinen taivaankappale, Wilson, joka heti kirjan alussa ilmestyy kiertämään Jupiteria, ei sekään vie tarinaa kovin kauas reaalitodellisuudesta.

Kirja siis rikkoi kaikki ennakko-oletukseni, mikä oli ehkä hyväkin asia. En kuitenkaan tiedä, mitä sain tilalle. En ole aivan vakuuttunut, että Enqvist onnistui täysin sukeltamaan päähenkilöidensä nahkoihin. Ainakin hänen kuvauksensa kirjastotyöntekijän päivästä heti kirjan alussa meni niin pahasti metsään, että uskottavuus koki silmissäni heti pienoisen kolauksen. Jos siis joku ei vielä tiennyt, kirjastossa tehdään paljon muutakin kuin hyllytetään kirjoja ja hoidetaan asiakaspalvelua. Emme siis kärsi tekemisen puutteesta silloinkaan, kun paikalla ei ole asiakkaita lainaamassa, palauttamassa tai maksamassa sakkojaan. Lisäksi odotin tarinan keskittyvän Wilsonin mysteeriin, ja toki se kiehtoi ihmisten mielikuvitusta (yllättävän paljon siihen nähden, ettei sitä voinut nähdä eikä se tehnyt mitään), mutta pääasiassa tarina seuraili päähenkilöidensä elämänvaiheita, jotka kyllä tarjosivat aikamoisia yllätyksiä. Nekään eivät silti nousseet johtaviksi teemoiksi, vaan kohta tarina vaihtoi taas suuntaa. Kenties apua tulkintaan olisi löytynyt Bladerunner-elokuvasta, johon kirjan lopussa viitataan (googlasin), tai tiettyjen uskontojen syvällisemmästä tuntemuksesta. En tiedä. Lyhyesti sanottuna, jäin raapimaan päätäni tämän kanssa..

[Janne Heinonen · Rating 4 out of 5]

Moninaisilla ja hienoilla kielikuvilla ladattu lukuromaani. Paljolti sitä, mitä voi odottaa runollishenkisiä tietokirjoja julkaisseelta Kari Enqvistiltä. Edward Hopper viittauksetkin oli uitettu taiten mukaan. Tähdissä saattaa olla fanipoikalisää, mutta kirjan arviointi ei olekaan mitattavaa fysiikkaa.

[Marjaana · Rating 3 out of 5]

Kirja kertoo ihmisistä, jotka elelevät elämäänsä samaan aikaan, kun Jupiterin kiertoradalla leijuu tuntematon munanmuotoinen esine, jota ihmiskunta nimittää Wilsoniksi. Kirjassa ei kerrota paljoakaan Wilsonista itsestään vaan enemmänkin siis siitä, kuinka voimakkaasti maailma reagoi sen ilmestymiseen ja miten monella tapaa sen pelkkä olemassaolo vaikuttaa ihmisiin. Se herättää pelkoa ja hämmennystä, mutta myös kiihkoa ja uteliaisuutta. Toisiin se vaikuttaa enemmän, toisiin vähemmän ja jotkut eivät edes usko sen olemassaoloon.

Kirjan päähenkilöinä on naiskaverukset Emilia ja Kassandra, joiden elämään Wilson myös vaikuttaa. Heidän ja läheistensä arkea, ihmissuhteita, vanhenemista ym. elämää seurataan vuodesta 2026 lähtien, jolloin Wilson havaitaan ensimmäisen kerran, harppauksin pitkälle tulevaisuuteen eli vuoteen 2073 asti.

Suurin osa kirjan henkilöistä on melko ärsyttäviä ja tylsiä, paitsi Sami, yksi Emilian poikakavereista, joka on aika hauska hahmo. Kirjassa on tieteiskirjaksi yllättävän paljon ihmissuhdekoukeroita ja ikävystyttävää arkiproosaa.

Tarinan lomassa tuodaan esiin joitakin mielenkiintoisia maailmanpolitiikan skenaarioita ja yhteiskuntaan ja tekniikkaan liittyviä tulevaisuuden kuvia. Erityisen jännittäväksi kirjaa ei voi kehua, mutta paikoitellen sen sarkasmi on ihan huvittavaa.

[Tiina · Rating 2 out of 5]

Koska Kari Enqvist on niin fiksu ja tavallisesti hyvä kirjoittamaan, olisin kovasti halunnut pitää tästä kirjasta. Mutta ei, ei ollut minua varten. Voi olla etten osannut lukea tätä oikeanlainen sivistyneistön syvästi analyyttinen hattu päässä.

Olihan mukana hienojakin ajatuksia elämästä ja näkemyksiä siitä, mihin suuntaan maailma voisi olla menossa, tai mitä tapahtuu "suuren tapahtuman" seurauksena. Tämä kaikki jäi kuitenkin sen jalkoihin, että tuntui kuin samaan kirjaan olisi yritetty tunkea liikaa - tietoa ja teoriaa, maailmankatsomusta ja elämänviisautta. Yritin seurata punaista lankaa, tai nähdä miten langat punoutuvat yhteen, mutta vähän pää jäi hapsottamaan.

Mikä ehkä häiritsi eniten, oli tapa jolla Enqvist kirjoitti naisnäkökulmasta. En toki voi väittää, että vain naisilla olisi oikeus käyttää naiskertojia, mutta nyt vaivasi moneen kertaan se, mihin tarkalleen Enqvistin asiantuntemus naisen ajattelusta perustui.

[Dv12 · Rating 3 out of 5]

Kirja löytyi scifi-hyllystä, ja asetelma vaikutti mielenkiintoiselta. Ei kuitenkaan ollut mitään syytä, miksi tämä sinne oli päätynyt. Kyseessä on varsin yksityiskohtainen ja tarkkanäköinen arkirealismi. Asetelmasta olisi voinut saada irti kaikkea kiinnostavaa, ja mystisestä taivaankappaleesta olisi voinut tehdä vaikka mitä, mutta sen sijaan keskityttiin tylsiin hahmoihin. Päähenkilö oli tylsän mitäänsanomaton, eikä hänen elämänsä seuraamisesta ollut kiinnostavaksi juoneksi. Hyvin sentään onnistuttiin kuvaamaan yhteiskunnallisia kehityskulkuja yksityiskohtineen, mutta nekin olisivat voineet olla enemmän kyberpunkia, nyt lähinnä maltillista ja varovaista (inho)realismia.

[Tiina Mahlamäki · Rating 3 out of 5]

Lähitulevaisuuksiin sijoittuva romaani, jossa pohditaan, minkälainen vaikutus ihmisiin ja erityisesti ihmisten maailmankuviin ja -katsomuksiin olisi sillä, jos kohtaisimme vieraan älyn. Teos kuvittelee, miten tiede etenee lähivuosikymmeninä ja mikä vaikutus sillä on ihmisiin ja ihmissuhteisiin. Asetelma on mielenkiintoinen, mutta juoni vähän hajoaa, enkä ainakaan itse saanut oikein henkilöhahmoihin otetta – voi johtua myös siitä, että teos jäi pitkäksi aikaa kesken.

[Kaisa Ranta]

Jupiterin kylkeen ilmestynyt taivaankappale hämmentää ihmiskuntaa. Esikoisromaani on kuitenkin pikemminkin polveileva tarina päähenkilöistään kuin varsinaista scifiä.

Arvio tulossa Tähtivaeltajassa 3/2022

[Jarkko Laine · Rating 4 out of 5]

Enqvist kirjoittaa sujuvasti, elävä teksti tuo henkilöt lähelle, elämänkokemus syventää hahmoja. Wilson on scifiä, mutta kuten hyvä scifi yleensäkin, kertoo enemmän tästä ajasta ja meistä kuin jostain kaukaisemmasta tulevaisuudesta. Pidin lukemastani.

[Ronja · Rating 3 out of 5]

Tuntui jäävän vähän kesken. Koko kirja tuntui johdatukselta loppuun, joka oli tarkotuksella jätetty avoimeksi, mutta jäi siksi keskeneräiseksi. Myös vähän rasittavia men writing women -viboja. Kuitenkin sen verran viihdyttävä ja mukaansatempaava, että tuli luettua loppuun.

[Eija Toiviala · Rating 3 out of 5]

Kirja, jolta odotin paljon, mutta en saanut odottamaani. Taivaan logiikkaa oli liian vähän, Wilson ei lunastanut lupauksia. Ihan tavallinen tarina.