Helmi Krohnin runsaasti kuvitettu elämäkerta avaa näkymän suomalaiseen kulttuurihistoriaan. Krohnien kulttuuriperheen vanhin tytär oli monipuolinen kirjailija, toimittaja, kääntäjä, lastenkirjallisuuden pioneeri ja neljän lapsen äiti. Avioliitto poliitikko ja kielitieteilijä Eemil Nestor Setälän kanssa täyttyi yhteisestä työnteosta ja ison perheen kasvattamisesta, mutta päättyi avioeroon 1913. Helmi elätti itsensä ja perheensä kirjallisilla töillään ”Sillä työnilo, sehän on suurinta maailmassa.”
Vilkkaan kirjallisen elämän keskiössä eläneen Krohnin elämää viitoittivat kansainvälisyys ja matkustushalu sekä palava into oppia uutta. Hän oli edelläkävijä kirjallisella urallaan ja toi elämäkerroissaan esiin naisten historiaa.
Helmi Krohnin elämää leimasi henkinen etsintä, joka huipentui vuonna 1929 Lontoossa. Hän osallistui spiritualistien kokoontumiseen ja tunsi löytäneensä kotiin. Krohn omisti elämänsä viimeiset neljä vuosikymmentä henkiselle vakaumukselleen ja vakiinnutti spiritualistisen maailmankuvan aseman Suomessa.
”Ja kuinka usein minä siunaan kohtaloa, joka on ollut niin suopea ja hyvä minulle. Sillä kyllä minulla on äärettömän rikas elämä.”
Elikö Helmi Krohn (1871-1967) ihmeellisen elämän? Sitä mieltä ovat ainakin Marjut Hjelt, Maarit Leskelä-Kärki ja Hilkka Oksama-Valtonen, jotka ovat kirjoittaneet teoksen Helmi Krohnin ihmeellinen elämä - kulttuurivaikuttajana ja spiritualismin edelläkävijänä (Into 2021).
Krohn toden totta oli kultturelli ihminen, joka syntyi, kasvoi ja eli kulttuurin ja sivistyksen ympäröimänä - myös tuottaen niitä. Silti hän on jäänyt monen aikalaisensa (esim. siskopuolensa Aino Kallaksen) varjoon.
Helmi Krohnin ihmeellinen elämä
Elämäkerran (ja Krohnin elämän) alkupuoli näyttäytyy varsin traagisena: Ensin Helmi menetti äitinsä, sitten isänsä - ja suvun rakkaan kesäpaikan. Hänellä oli kirjallisia ambitioita, mutta hän ei saanut juurikaan kiitosta kaunokirjallisista teoksistaan. Hänen avioliittonsa oli onneton. Hän tunsi usein olevansa ulkopuolinen. Yksin.
Tätä taustaa vasten ei juurikaan tarvitse miettiä, miksi elämänsä viimeisinä vuosikymmeninä Krohn etsi ja löysi spiritualismista henkisen kotinsa. Loppuelämänsä Krohn omistikin henkisyydelle toimien meediona ja kanavoiden tekstejä henkioppaittensa kautta.
Siinä välissä Krohn oli erittäin tuottelias kääntäjä ja toimittaja, joka mm. edisti nuortenkirjallisuuden asiaa maassamme. Hän oli rakastava äiti ja isoäiti-Mukka. Yhdistysaktiivi. Taiteilijoiden ja merkkihenkilöiden ympäröimä tekijä.
On upea kulttuuriteko, että Krohnin elämäkerta on kirjoitettu. On hienoa, että historiaan melkein hukkuneet henkilöt nostetaan vielä hetkeksi parrasvaloihin. Krohn toimi kirjallisuuden saralla taka-alalla, mutta hänen merkityksensä on silti syytä tunnustaa.
Kirja on kirjoitettu sujuvasti, selkeään kronologiseen muotoon. Tekstiä värittävät hyvin valitut sitaatit. Kuvaliitekin löytyy. Täysin eheänä Krohnin elämäntarina ei kuitenkaan kansien välissä pysy. Henkiseen heräämiseen ja spiritualismiin keskittyvä kirjan loppuosa tuntuu kuin eri puusta veistetyltä, irralliseltakin.
En ole mikään elämäkertojen suurkuluttaja - itse asiassa lukemani elämäkerrat voi laskea kahden tai jopa yhden käden sormilla. En siis ihan tiennyt, mitä odottaa, kun tartuin tähän teokseen.
Helmi Krohnin nimi on tullut itselleni tutuksi lähinnä viittauksena suomalaisen esoterian yhteydessä sekä sukunsa kautta: folkloristille Kaarle Krohn on tullut väkisinkin tutuksi ja Aino Kallaksen Sudenmorsian teki vaikutuksen jo teini-ikäisenä. Helmi Krohnin ihmeellinen elämä - Kulttuurivaikuttajana ja spiritualismin edelläkävijänä olikin kahdella tasolla miellyttävä lukukokemus. Ensinnäkin se tarjosi kattavan kuvan monen alan pioneerin monitahoisesta elämäntaipaleesta alkuperäislähteitä kunnioittaen. Toiseksi se sitoi Helmi Krohnin tarinan osaksi 1800- ja 1900-lukujen laajempaa yhteiskunnallista ja kulttuurihistoriallista viitekehystä.
Helmi Krohnin kokema ulkopuolisuuden tunne paistoi kovin selkeänä kirjan sivuilta läpi, mutta yhtä lailla myös hänen lempeytensä läheisiään kohtaan ja sinnikkyytensä kirjallisuuden ja muun kulttuurielämän saralla, spiritualismin Suomeen tuomisesta puhumattakaan. Helmi Krohn oli kunnioitettava henkilö, joka ehdottomasti ansaitsi tämän huolella tehdyn koosteen saavutuksistaan, vaikka esimerkiksi päiväkirjojen puuttuminen tekee tarinan kertomisesta paikoitellen sirpaleista.
Kiva lukea ainakin kerran vuodessa elämäkerta jostakin suomalaisesta vaikuttajanaisesta, jonka nimi ei ole tullut ennen vastaan tai jäänyt erityisesti mieleen. Helmi Krohn eli todellakin rikkaan elämän kirjallisuuden ja myöhemmin spiritualismin parissa. Hänellä oli myös neljä lasta, joista kolme tytärtä hän lopulta kasvatti yksinhuoltajana avioeron jälkeen. Mainio ja asiantunteva elämäkerta kaiken kaikkiaan!