Miltä näyttävät Kalevalan pörssikatsaukset tai Tinder?
Kuusitoista kirjoittajaa tarkastelee Kalevalan hahmoja ja maisemia yllättävistä näkökulmista.
Järvet läikkyi, maa järisi! Kalevala on kansalliseepos ja runsaudensarvi, mutta ihan kaikkea ei Elias Lönnrotkaan kertonut. Nyt äänen saavat niin Tuonelan virta kuin Kalevalan eläimetkin. Entä miltä näyttävät Kalevalan pörssikatsaukset tai Tinder? Kalevalan naiset pääsevät julistamaan utooppisen, feministisen manifestinsa, Ainolla on monta elämää ja sotakirjeenvaihtajalla pitää kiirettä. Mieheksi kasvaminen ei ole aivan yksinkertaista Kalevalassa, eikä helppoa ole taiteilijana seppä Ilmarisellakaan. Ja miten on Kalevalan ihmisoikeuksien laita?
Kuusitoista kirjoittajaa tarkastelee Kalevalan tuttuja ja tuntemattomampia hahmoja ja tapahtumia uusista, yllättävistä tulokulmista tässä ennen kaikkea nuorille suunnatussa teoksessa. Satalatvan toimittajina, tekstistä toiseen johdattajina ja kaksipäisenä nykyajan Elisa Lönnrotina toimivat kirjailijat Salla Simukka ja Siri Kolu.
Teoksessa on kolme laajempaa tekstiä Johanna Sinisalolta, Aleksis Salusjärveltä ja Mike Pohjolalta. Muina kirjoittajana ovat Ilkka Auer, Nura Farah, Emmi Itäranta, Sini Helminen, Vilja-Tuulia Huotarinen, Ville Hytönen, Karo Hämäläinen, Jenny Kangasvuo, Sanna Karlström, Milja Kaunisto, Erkka Mykkänen, Essi Tammimaa ja Maria Turtschaninoff.
EN: Salla Simukka is Finnish writer and translator who lives in Tampere. She has studied Nordic philology, Finnish language, general literature, creative writing and women's studies at the University of Turku.
Besides books, Simukka writes book reviews for the newspapers Helsinkin Sanomat and Hämeen Sanomat.
FI: Salla Simukka on Tampereella asuva suomalainen kirjailija ja suomentaja. Hän on opiskellut Turun yliopistossa pohjoismaista filologiaa, suomen kieltä, yleistä kirjallisuustiedettä, luovaa kirjoittamista ja naistutkimusta.
Kirjojen lisäksi Simukka kirjoittaa kirja-arvosteluja Helsingin Sanomiin ja Hämeen Sanomiin.
Kalevalan päivän kunniaksi arvioitavana Satalatva, nuorten (aikuisten) kirjoituskoloelma, jossa on Kalevala-aiheisia tarinoita usealta tunnetulta suomalaiselta kirjailijalta. Kuten antologioissa yleensäkin, on Satalatvassakin olevien tekstien tyyli ja taso vaihtelevaa - mikä on sekä hyvä että vähemmän hyvä juttu.
Kaiken kaikkiaan nautin teksteistä, joissa leikitellään Kalevalan tapahtumilla ja hahmoilla hyvin erilaisin tavoin aina klikkiotsikoista päiväkirjoihin. Kyllä tämä voisi nuorisolle sopia käteen orkkis-Kalevalaa paremmin.
Äänikirjana saattaa kokemus jäädä vähän huterammaksi.
4.5 ⭐. Pidin siitä, miten tekstit olivat hyvin erilaisia, mutta punainen lanka oli silti säilytetty selkeänä. Erityisesti nautin Emmi Itärannan ja Maria Turtschaninoffin teksteistä.
Erittäin oivallinen teos! Tätä oli ilo lukea, sillä tulkintoja oli moneen eri lähtöön ja tarinoiden pituus teki lukemisesta jouhevaa ja nopeaa. Varsinkin teoksen ensimmäinen ja neljäs osa, Runko ja Siemen, olivat antoisaa luettavaa ja Johanna Sinisalon 'Vastavirta' ja Emmi Itärannan 'Kohta itkenet ilosta' ilahduttivat omaperäisillä tulkinnoillaan. Satalatva on hauska tapa tutustua paremmin Kalevalan hahmoihin ja tapahtumiin.
Osa kokoelman teksteistä nojautuu voimakkaasti nuorten maailmaan, mutta muutamissa novelleissa ja runoissa on kiinnittymispintaa myös aikuisille. Pääosin intertekstuaaliset viittaukset ovat selkeitä, joten Kalevalan syvällisempää tuntemistakaan ei edellytetä. On mielenkiintoista lukea uusia tulkintoja ja tekstilajiväännöksiä tarinoista, joiden luulisi olevan jo puhkikulutettuja. Ohessa on suosikeistani lyhyt (ei mitenkään kaikenkattava) lista allekirjoittaneen muistin tueksi. ✧
Nura Farah, Joukahainen Somaliassa: Nykykirjallisuudelle tunnusomaisen monikulttuurisuuden ja kansanperinteen verraton tuotos, joka toimii monella eri tasolla.
Jenny Kangasvuo, Lapin lapsilönttäre: Teksti haastaa nykyisiä käsityksiä niin kielestä kuin identiteetistäkin. (”Jos ihminen on menettänyt kaiken, hän pitää kiinni siitä, mitä hänellä on.”)
Johanna Sinisalo, Tuonen tytin tili- ja tutkimuskirjat: Tämän tekstin parissa viihdyn mainiosti. Se myös monipuolistaa perinteisten tekstilajien, runojen ja novellien, kirjoa. (”Näkyvissä on laajempikin trendi, että urosoletetut ikään katsomatta kokevat tarpeelliseksi suorasti tai epäsuorasti rankaista nuoria naaraita siitä, jos heidän seksuaalisuutensa on urosten saavuttamattomissa.”)
Johanna Sinisalo, Vastavirta: Sinisalon voimakas ilmaisu on virheetöntä, monitulkintaista ja pelottavan vaivatonta. (”Joki on kuin elävä olio, etenevä ja pysäyttämätön, tutkimaton, tuntematon ja hallitsematon, salatusta lähteestä alkava, lopuksi rannattomaan aavaan sulautuva.” ”Vihaa vain, vihaa! Mutta tajusi lihaa silti kutitan kärhin myrkyllisin. Pelkää vain, pelkää! Silti sielusi selkää ratsastan reisin kuristavin. Kiellä vain, kiellä! Elämäs tiellä tulen vastaasi kuitenkin.”)
Satalatva on saanut inspiraationsa Kalevalasta ja varioi sitä onnistuneesti ja monipuolisesti. Tunnelma vaihtelelee jännittävästä ja humoristisesta kantaaottavaan ja herkkään.
Erkka Mykkäsen Ilmarisen oppitunti ja Milja Kauniston Sytyke olivat kivat. Ville Hytösen Satalatvan Sanomien uutisotsikot olivat hauskat. Neljännen osan - Siemen - tekstit (Johanna Sinisalo, Emmi Itäranta ja Maria Turtschaninoff) jysähtivät lyyrisellä kauneudellaan sieluun asti niin, että itku tuli.
Kiitos upean kirjan toimittamisesta, Salla Simukka ja Siri Kolu. Tämän hankin omaan hyllyyni ja liitän myös ysiluokkalaisten tunneille Kalevalan kylkeen.
Onpa eritasoista materiaalia. Erityisesti alkupuoliskon teksteissä on todella liikuttavia ja onnistuneita tekstejä (Vilja-Tuulia Huotarinen, Erkka Mykkänen, Aleksi Salusjärvi, Jenny Kangasvuo), mutta loppupuolisko menee vähän huti ja osa teksteistä on selvästi aivan väärässä paikassa nuortenkirjassa tai kehittely on jäänyt kesken. Ankarampi editori olisi karsinut latvasta.
Hyvin erilaisia ja eritasoisia tulkintoja Kalevalan tarinoista. Osaa oli hieman hankala lukea kun Kalevalan kaikki tarinat eivät ole aivan tuoreessa muistissa. Erityisesti pidin Maria Turtschaninoffin runosta, voimakasta kerrontaa. Uskon, että nuorempiin lukijoihin tämä uppoaa varmaan paremmin kuin itseeni, heille enemmän samastumispintaa.
Hauska idea! Tykkään Kalevalan tarinoista ja muutenkin karjalaisesta kansantarustosta, joten tämä iski. Ensin häiritsi, että osa tarinoista oli valtavasti pidempiä kuin toiset, mutta loppua kohden ratkaisu alkoi tuntua oikealta.