Norppaöljy

by Mikko-Pekka Heikkinen

Musta komedia vallasta, uskonnosta ja ahneudesta.

Urbaani Helsinki muuttuu saaristoksi, kun vedenpaisumus hukuttaa kaupungin.

Eletään vuotta 2029. Vesi on nielaissut Helsingin, vain pari pilvenpiirtäjä törröttää tulvineesta merestä. Tornitalosaariston väki pyytää hylkeitä polttoainetta varten ja eristäytyy omiin oloihinsa. Mutta mantereen väki haluaa vallata heidän saaliinsa.

Matti Mubarak, nimismies mantereelta, saa vastaansa saarelaisia kiihottavan helluntailaispastorin Sakke Jurmalan. Riittävätkö saarelaisten rukoukset, kun tornit huojuvat ja valloittajien veneet lähestyvät?

Genres: Fiction, Finnish Literature, Audiobook

221 pages, Hardcover

First published August 1, 2022

Reviews

[Juha Viitanen · Rating 4 out of 5]

"Tiedättekö, miksi kädet laitetaan rukoillessa ristiin? Tomma ja Kadri pudistivat päitään. Ristityistä sormista ei saa nyrkkiä. Eli vihan välinettä."

"Meistä niin moni on maalta kotoisin, että ymmärrämme olla haluamatta sinne takaisin."

"Tälle täytyisi löytää syyllinen, ja jos sellaista ei löydy, niin osoittaa."

"Jos lähtöni tulee nyt, hyväksyn kohtaloni, Herra. Elämä kestää eliniän ja kuolema käy sekunnissa."

Mikko-Pekka Heikkinen on helsinkiläistynyt kainuulainen tomittaja ja kirjailija. Olen tainnut lukea melkein kaikki Heikkisen romaanit. Poromafia-romaanista ilmeisesti ollaan tekemässä tv-sarjaa.

Norppaöljy (2022) romaanissa eletään vuotta 2029 ja ilmastonmuutoksen aiheuttama merenpinnan kohoaminen on jättänyt koko Helsingin veden alle. Kalasataman tornitalojen ylimmät kerrokset ovat vedenpinnan yläpuolella ja niissä asuu Saariston väki. Varsinainen rantaviiva on Vantaalla, Seutulassa, jossa entisen lentoaseman tiloihin on perustettu Seutulan vapaavaltio. Toki Sisä-Suomessa ja muuallakin vielä ihmisiä on. Romaanissa kuitenkin keskitytään Seutulan ja Saariston välisiin suhteisiin ja molemmissa tapahtuneeseen vallankaappaukseen. Sanomattakin lienee selvä, että internettiä tai muutakaan nykymaailman teknologiaa ei juurikaan enää ole.

Erittäin mukaansatempaava romaani ja uskottava - en nyt sano dystopia, koska sitä tämä ei oikein ole, mutta ei utopiakaan - tulevaisuuden maailmankuva. Ja Heikkisen aiemman tyylin mukaiset värikkäät päähenkilöt.

Pudotan täydestä nelosesta yhden kymmenyksen, koska pari irrallista päähenkilön päiväkirjamerkintää sekä pari otetta radiolähetyksistä eivät mielestäni upponneet niin hyvin kokonaisuuteen. Sen sijaan poiminnat kuvitteellisista lehtiartikkeleista täydensivät kokonaisuutta. Arvioksi näin 3,9/5.

[garfieldtruther · Rating 4 out of 5]

Lyhyt romaani maailmanlopun jälkeisestä Suomesta. Yksityiskohdat yhteiskunnan ja tekniikan toiminnasta oli kiinnostavimmat osat tästä. Jos ei missään nimessä halua lukea poliittista satiiria, niin en suosittele.

[Leena · Rating 3 out of 5]

Ehkä vähän kieli poskessa kirjoitettu dystopia (?) lähes kokonaan veden alle jääneestä Helsingistä. Välillä hauskaa sanailua. Valtataistelua kovin ohkaisten henkilöhahmojen kesken. Ei koskettanut. Kolmekin tähteä on liikaa, mutta olen kiltti ja annan tähdet teemasta ja nokkelasta kielestä.

[Anne · Rating 3 out of 5]

Mielenkiintoinen ja väliin hauskastikin kerrottu skenaario lähitulevaisuuden Suomesta koko yhteiskuntaa ja maailmaa järisyttäneen tulvan jälkeen. Pääkaupunkiseutu ja Helsinki näyttävät kovin erilaisilta ja Suomi on jakautunut pienemmiksi valtioiksi.

[Tapani Aulu · Rating 3 out of 5]

Ylen luomiskertomus-ohjelman perusteella lainasin tämän. Odotin ehkä vähän älyllisempää scifiä, mutta meni tämä tällaisenakin. Mustaa huumoria vedenpaisumuksella.

[Markku Kesti · Rating 3 out of 5]

Harva asia piristää niin kuin maailmanloppu. Dystopiat ja maailmojen tuhot ovat aina olleet suosikkilukemistojani ja kyllähän tämäkin ilmadtokatastrofi maistui.

[Eija Toiviala · Rating 3 out of 5]

Scifisti kerrottu tarina.

[Juissi · Rating 1 out of 5]

Ei oikein lähtenyt. Heikkinen voisi pysyä niissä Lappi-aiheisissa kirjoissa koska ne ovat rautaa.

[Mikko · Rating 3 out of 5]

Kelpoa kotimaista spefiä. Vaikka tarina sijoittuu eräänlaisen globaalin romahduksen jälkeiseen aikaan, Heikkinen on hienosti vastustanut kiusausta heittäytyä laajaan maailmanrakentamiseen ja tarina pysyy hyvin pienenä ja hallittuna. Loppuratkaisussa tosin vähän deus ex machinan makua.

[Katarina Kivimäki · Rating 2 out of 5]

2,5 ✨️ tarinan idea todella hyvä, mutta toteutustapa ei imaissut mukaansa. Toteutus jäi vaisuksi.