Ennen lintuja

Alava #1

by Merja Mäki

Koskettava romaani nuoresta evakosta ja raastavasta koti-ikävästä

HELMIKUU 1940. Parantajan opissa ollut Alli pakenee Sortavalasta pommituksia ja hiihtää Laatokan jään yli kotisaareen. Hänellä on mielessään kaksi toivetta: päästä pakoon sotaa ja jatkaa isän jalanjälkiä kalastajana äidin kiivaasta vastustuksesta huolimatta.

Sota ei kuitenkaan pienen ihmisen toiveita kuuntele. Kotiseudut luovutetaan Neuvostoliitolle, ja Allin on lähdettävä raskaalle evakkomatkalle. Suuntana on Seinäjoki, ja siellä isän sukulaisten armopalat, vieraat tavat ja työ sotasairaalassa.

Vain tyhjät rannat odottavat Karjalassa muuttolintuja. Voiko Laatokan meren tyrskyihin ja tuuliin tottunut kalastajantytär juurtua Pohjanmaan laveille pelloille? Entä mikä tekee kodin - rakkaus toiseen ihmiseen vai tutut maisemat?

Genres: Historical Fiction, Fiction, Finnish Literature, War, Audiobook, Romance, Historical

415 pages, Hardcover

First published January 1, 2022

Reviews

[Kirja Vieköön! · Rating 4 out of 5]

Upea ja vaikuttava esikoisromaani vie sotavuosiin ja sen päähenkilö on nuori ja reipas Alli, jonka perhe evakuoidaan Sortavalasta Seinäjoelle välirauhansopimuksen alueluovutusten jälkeen. Evakkotaival pakkasessa on raskas ja epätoivoinen. Perillä asetutaan Pohjanmaalle isän lapsuuden kotitaloon, jota hallitsee isän vanhin veli. Alli tuntee nahoissaan kaikki evakkojen tuntemukset: he ovat oudosti puhuvia, ei-toivottuja armopaloilla eläviä, venäläisiä. Käly Sylvin synnytys Seinäjoen sotasairaalassa on dramaattinen ja Alli joutuu huolehtimaan pienestä heiveröisestä tyttövauvasta, mikä on valtava vastuu sodan sekasortoisissa oloissa.

Allin tarina porautui syvälle siviilien ja evakkojen tuntemuksiin ja Mäki löysi koskettavan ja tuoreen tulokulman. Mäen kieli on lisäksi kaunista, hiottua ja hyvin koskettavaa. Yhtymäkohtia viime vuonna ilmestyneeseen Rosa Liksomin Väylään on paljon, mutta minua kosketti tässä erityisesti karjalaisuus, sillä olen lapsena kuullut paljon sota- ja evakkotarinoita.

"Minusta tuntuu, että Pohjanmaan lakealla maalla linnuilla on aivan erityinen tapa lentää ... Ne levittävät siivet selälleen ja liukuvat ilmassa peltojen yllä. Liitolento on kaikkein keveintä lentoa, ja sillä tavalla minä haluan elämäni viettää."

[Marko Suomi · Rating 4 out of 5]

Ennen lintuja kuvaa kouriintuntuvasti, mukaansatempaavasti ja lämpimästi mitä kaikkea juurilta repiminen ja sota ihmisille tekee. Merja Mäen teksti tavoittaa hienosti ankarissa oloissa inhimilliset toiveet, surut ja ilot, ja jättää tilaa lukijalle. Uskon että kirja antaa paljon varsinkin jos on juuria Karjalassa, mutta itsekin sain tästä paljon vaikka olen vain vieraillut siellä pari kertaa.

[Tuuli - Korpimaan lukija · Rating 4 out of 5]

Tämä oli yllätys, villi kortti. En tuntenut kirjaa yhtään ennestään ja tartuin tähän lähinnä nimen takia. Olikin tosi hyvä kirja. Kertoo Karjalan evakoista ja sota-ajasta, ja tuntuu että opin uutta.

[Kirjoihin kadonnut || Johanna · Rating 4 out of 5]

Hieno romaani Karjalan evakoista. Allin tarina on koskettava, eläydyin pitkään evakkomatkaan ja Allin matkan vaiheisiin täysillä. Alli toivoo palaavansa kotitanhuville ennen muuttolintujen paluuta, mutta lukijana tiesin koko ajan Karjalan surullisen kohtalon. On tarpeeksi rankkaa, että ihmiset joutuivat luopumaan kodeistaan ja lähtemään evakkoon kodeistaan, mukanaan vai vähäinen osa omaisuudesta, mutta Suomessa evakoihin suhtautuminen oli välillä todella karua. Allin selvitymis- ja kehitystarina on puhutteleva, kuinka hän löytää oman paikkansa ja luo oman näköisen elämän, kaikista vaikeuksista huolimatta. Ei tätä kirjaa ole turhaan kehuttu, Ennen lintuja on juuri niin upea kirja kuin on sanottu ja tätä voi kyllä vahvasti suositella kaikille, jotka vähääkään ovat kiinnostuneita kotimaisista historiallisista romaaneista.

[Elina Mäkitalo · Rating 2 out of 5]

Odotin paljon takakansitekstin ja aikaisempien arvostelujen takia, mutta ei kyllä ollut meikäläisen juttu. Siis ihan mielenkiintoinen kirja olikin, mutta jokin kirjoittajan tyylissä mätti. Sellainen laahaavuus tai miten sen nyt sanoiksi pukisi. En oikein päässyt sisään henkilöhahmoihinkaan. Ne jäivät vähän keskeneräisen oloisiksi. Kuten sanoin, tarina itsessään kiinnosti ja tuo aika, miten rankkaa se on ollut. Onneksi kuitenkaan sitä sotaa ja sotimista, verijuttuja ja sen sellaista ei ollut paljoa.

[Karenina (Nina Ruthström) · Rating 3 out of 5]

Grus grus heter trana på latin och den är en omskriven fågel, antagligen på grund av hur vackert den symboliserar vårens ankomst. Jag tycker det känns fint att tänka på att tranornas återvändande sker i modern tid liksom de gjorde för åttio år sedan, men tycker också att författare ska ta det lilla lugna med överanvändning av metaforer.

Det är 1940 i Finska karelen som Innan fåglarna vänder åter börjar. Ally, 23 år drömmer om att bli fiskare som sin far. Men kriget tvingar familjen att lämna hemmet som blir Sovjetiskt. Ally hamnar på ett militärsjukhus i Österbotten.

”.. här i Österbotten gråter inte en kvinna inför andra. Om kvinnan bryter samman så gör de andra det också.”

Den här debutromanen är som två ganska olika böcker i en. Jag tycker mycket om första halvan när Alli får göra karlars göra och gör det bra, osämjan med mor och svägerska är realistisk och evakueringen känns spännande och välskriven. Det osar systerskap och kvinnlig sisu. Jag kan se att Alli är en rönn bland björkar. Men Merja Mäki tappar mig i takt med att Allis fiskedrömmar ersätts av ambitionen att bli sjuksköterska och alternativmedicin upptar alltför stor plats i diegesen. Utanförskapet känns plötsligt konstlat. Det som började som en historisk och feministisk berättelse om en rådig ung karel på flykt, slutar som en romantiserad kärlekssaga där kvinnor strider svartsjukt om en eftertraktad man. I andra halvan upptäcker jag anakronismer (angående rökning) och överdrifter.

”Rönnen var åskans eget träd. Även vid regn var den seg och böjlig och vinden kunde inte rå på den på samma sätt som den ruskade alla björkarnas grenar.”

[Mai Laakso · Rating 5 out of 5]

Merja Mäen esikoiskirja Ennen lintuja koukutti vahvan tarinan syövereihin heti ensi sivultaan. Oli helmikuu 1940, ja Suomi taisteli väkivahvaa Venäjää vastaan. Kirjan päähenkilö, nuori Alli, pakeni Sortavalasta kotisaareensa perheensä luokse. Mutta hän ei ollut toivottu henkilö kotiinsa, sillä äidin ja tyttären välillä kuohui samanlainen kiihkeä veri.

Merja Mäen esikoiskirja Ennen lintuja vei Laatokan rannalle pommikoneiden pelottavien lentojen aikaan ja raskaalle evakkomatkalle Seinäjoelle asti. Vahvaa tulkintaa sota-ajan tunnelmista. Toivon kirjalle tähtitaivaan säihkettä ja hienosti ansaittua menestystä.

[Perbrisis · Rating 4 out of 5]

Mycket fint skriven berättelse med många intressanta teman såsom plikt, krig och exil. Boken gav också en inblick i en turbulent tid i ett grannland för inte så länge sedan, vilket absolut har en plats i vår oroliga samtid.

[Lotta Yli-Hukkala · Rating 5 out of 5]

Aiheita, joista en ole lukenut liikaa: Karjalan evakot ja naiset sodassa. Tässä oli jotain tuttua Liksomin Väylästä ja Laitosen Valinnasta, mutta myös paljon Mäen omaa ja ainutlaatuista. Elin kirjassa mukana ja ajankuva tuntui hyvin todelliselta ja uskottavalta, pitkästä aikaa jopa harmitti kun kirja loppui.

[Emilia · Rating 4 out of 5]

Jotenkin jännä kokonaisuus, pidin ensimmäisestä osasta ja aivan lopusta paljon, mutta niiden välisestä osasta taas en niin hirveästi ja kirja jäi siksikin jumittamaan. Mutta Mäki kirjoittaa läpi koko kirjan kyllä kauniisti. Ja tajusin, etten tiedä hirveästi mitään Karjalasta ja sieltä aikanaan lähteneistä ja nyt haluaisin lukea aiheesta lisää.

[Johanna · Rating 4 out of 5]

Olipas kaunis, hieno romaani. Itkunkin tirautin evakkomatkan aikana. En voi edes kuvitella, miltä tuntuu, kun revitään pois juuriltaan seudulle, joka ei vastaa yhtään sitä, mitä jäi taakse. Alli kasvaa tarinan aikana, karistaa hänestä tehnyt oletukset, ja löytää lopulta oman tiensä ja paikkansa.

[Terhi · Rating 5 out of 5]

Mäki kuvaa vaikuttavasti sota-ajan karuja oloja, evakkojen rankkaa pakomatkaa uusille asuinseuduille ja sieluun ikuisesti jäävää ikävää menetetylle kotiseudulle. Rankkojen vaiheiden jälkeen nuori Alli löytää uuden kodin - ja itsensä.

[Helena · Rating 4 out of 5]

Jag fick kämpa lite med den här boken till att börja med, men den blev allt bättre efterhand. Landar nog på en svag 4 till slut.

[Antti K · Rating 4 out of 5]

Kaunis kirja erityisen tärkeästä aiheesta. Kenties miellyttävintä kotimaista sitten Kultarinnan - ja ehkä jollain tavalla samankaltaiset jutut vaivasi kuin Kytömäen myöhemmissä. Hyvä lukukokemus kuitenkin!

[Åsa Gunnarsson · Rating 4 out of 5]

En jättefin bok om fiskardottern Alli som har växt upp vid Ladogas stränder, men som tvingas flytta med sin familj när Karelen tillfaller Ryssland efter Finska vinterkriget. Vi får följa henne under krigets slutskede i hembygden, den svåra evakueringen, första tiden med familjen på ny och främmande ort och sedan livet på ett militärsjukhus. Men framför allt får vi följa hennes rädsla, längtan, drömmar, avundsjuka, bristande självkänsla, ensamhet, trevande försök att hitta tillhörighet... Den värme och känslighet som Allis inre resa skildras med genom hela boken var det som verkligen fångade mig. Att dessutom får lära känna ett stycke historia och en kultur som jag inte var så välbekant med var en extra bonus.

[Anni · Rating 5 out of 5]

Todella kaunista kieltä ja ihanan koskettava kasvutarina

[Suketus · Rating 3 out of 5]

Ajattelin, että tässä on taas yksi sotakirja. Naisen elämä sodassa, joo-o, on näitä tullut luettua. No, onhan tämä sitäkin, mutta lopulta Ennen lintuja nousee kuitenkin kiinnostavaksi romaaniksi ja kasvutarinaksi, jossa keskiöön nousee evakkomatkan pitkälle luotaavat vaikutukset ihmisen elämään ja sen käänteisiin. Jokin sävy romaanissa on, joka on lähellä keikauttaa sen omaan makuuni liian imeläksi, mutta kokonaisuus pysyy onneksi särmikkään puolella. Erityisen paljon pidin karjalaisten kansanperinteen ujuttamisesta luontevaksi osaksi tarinaa.

[Petra · Rating 5 out of 5]

Kaunis kertomus evakkotaipaleesta ja sodasta nuoren naisen näkökulmasta. Kirja herätti paljon tunteita ja oli uskottava.

[Sini Persson · Rating 4 out of 5]

Merja Mäen Ennen lintuja vaikutti houkuttelevalta, koska evakoiden kohtalot koskettavat. Tämä meni minulla äänikirjana, ja Vuokko Hovatan ääntä oli miellyttävä kuunnella.
Tarinan henkilöt heräävät eloon hitaasti mutta varmasti. Päähenkilö Alli on kiinnostava, koska hänessä on sopivasti särmää ja tahtotilaa mutta toisaalta myös herkkyyttä ja haavoittuvuutta. Tarinan myötä Alli kasvaa ja löytää paikkansa, mitä lukija alusta saakka toivookin. Kerronnassa on ilmeikästä sanastoa ja kauneutta, jonka vastapainona on arkirealismia ja pohjalaista jäyhyyttä. Paikoin kulttuurinen vastakkainasettelu Karjalan ja Etelä-Pohjanmaan välillä tuntuu liioittelulta, vaikka se lieneekin perusteltua. Juoni oli oikeastaan vähän ennalta arvattava, mutta sen verran kiinnostavasti kerrottu, että lukukokemus oli hieno.

[Bloggbohemen · Rating 3 out of 5]

Om du gillar välskrivet, lågt tempo, ”förr-i-tiden” och att samtidigt lära dig lite finsk historia - då är det här boken för dig! Den har, för att vara samtidslitteratur, ovanligt mycket miljöbeskrivningar men det är också nödvändigt. Som läsare kan man genom detta riktigt känna huvudpersonen Allis längtan tillbaka till den karelska ön i Ladogo, vars landskap är så annorlunda mot det Österbotten hon hamnat i.

Jag har en trött hjärna just nu och jag förmår inte alltid riktigt uppskatta hur fin den här boken är, men jag inser det på instinkt och jag tror att det är en läsupplevelse som kommer dröja sig kvar i minnet. Fint så.

(Sätter 3 men det är nog 4 egentligen)

[KrisLai · Rating 5 out of 5]

"On tapahtunut, mitä on tapahtunut, mutta Pohjamaalla nainen ei itke muiden nähden. Muut murtuvat, jos nainenkin."
"Jos sinä Alli aiot tämän asian takia vielä kyyneleen vieritää, tee se sillä tavalla, että kyynel valuu sisällesi."
Nuo repliikit kuvaavat henkistä ympäristöä, johon evakkotyttö tuli. Tunnistan niin monet asiat.
Koskettava tarina ja viides tähti tulee siitä, että tapahtumapaikkana oli oma kotiseutu.

[Elina Purmonen · Rating 4 out of 5]

Jag älskade att språket emellanåt var poetiskt och att kärleken till, och saknaden av, Karelen på något sätt fanns där, oundvikligen. Och vad jag gillar starka kvinnliga huvudkaraktärer.

Jag blev akut sugen på bland annat piroger när jag läste den här. Och boken har gett mig någon bild av vilket Finland mina morföräldrar en gång i tiden växt upp i i de karelska delarna!

[Rosa Ihalainen · Rating 4 out of 5]

mun rakkaus suomen historiaan sijottuvaa kaunokirjallisuutta kohtaan jatkuu edelleen.

ennen lintuja on kaunis tarina nuoren karjalan evakon elämästä 1900-luvun puolessa välissä. kirjassa usein esiin nouseva kaipuu laatokan rannoille on ajoittain tosi riipaisevaa, ja luonnon kuvailu onkin tässä teoksessa lumoavaa.

kirja on kaikin puolin helposti lähestyttävä sen inhimillisten henkilöhahmojen takia. etenkin päähenkilön heikkouksien ja vahvuuksien tasapaino on vaikuttavaa, ja oli jotenkin ihanaa, että kertojaa ei voinut pitää täysin luotettavana. kolmannen perspektiivin kautta tapahtuvassa kerronnassa kirjailijalta unohtuu helposti päähenkilön subjektiivisuus, ja kaikki tapahtumat ja ajatukset kerrotaan monesti kovana totuutena. tässä kirjassa luonnollinen subjektiivisuus oli kuitenkin huomioitu upeasti, ja oli mukavaa, että päähenkilön tekemiä ajatusvirheitä tuotiin muutamaan otteeseen esiin.

Mäen tapa kirjoittaa on ajoittain hyvin runollinen ja kuvaileva, ja se on just mun makuun. hän tekikin kirjassa muutamia intertekstuaalisia viittauksia Eino Leinon kirjotuksiin ja on selkeästi ottanut paljon inspiraatiota vanhasta suomalaisesta kansanrunoudesta. mä pidän ihan hurjasti tällaisesta kulttuurin elossa pitämisestä ja sen uudelleen esiin tuomisesta.

en malta odottaa, että pääsen lukemaan Mäen juuri julkaistun uuden kirjan, joka on ilmeisesti vähän samaa sarjaa Ennen lintuja kanssa!

[Jonna · Rating 4 out of 5]

3,75. Pidin erityisesti karjala- ja evakkokulmista eli erityisesti kirjan ensimmäisestä puoliskosta. Loppua kohti kirja alkoi hieman lässähtää itselleni kun siirryttiin "prinssi pelastaa tytön"-kategoriaan. Kirjan kieli on toisaalta todella loistavaa ja ihailin useasti käytettyjä kuvailutapoja asioista. Samalla kuitenkin itse juonessa tunnuttiin käytettävän liikaa hyväksi hahmojen ymmärtämättömyyttä sekä outoja sattumia, mikä alkoi kirjan edetessä häiritsemään yhä enemmän. Myöskään hahmot eivät itseeni juuri iskeneet, enimmäkseen tuon edellisen pointin takia. Kokonaisuudessaan kuitenkin ihan viihdyttävä ja sivistävä lukukokemus.

[Akileia Krohn · Rating 4 out of 5]

Tykkäsin kerronnasta ja kielestä. Lukija oli kans hyvä ja oli helppo kuunnella. Juoni piti mun mielestä ihan hyvin mukanaan ja vaikka tavallaanhan toi oli pohjimmiltaan tyypillinen tyttökirja jossa vähän ulkopuolinen mutta fiksu ja hyvä tyttö rakastuu kylän komeimpaan mieheen mistä muut on kateellisia, niin höysteet teki siitä kiinnostavan. Mulle evakkojen kohtalo ei oo ollu kovin tuttu ja oli kiinnostavaa kuulla mitä reittejä sieltä on lähdetty liikkeelle jne. Kiinnostavaa kuulla karjalaisten tavoista ja murresanoista.

[Inka Partanen · Rating 3 out of 5]

Uusi tuttavuus tämä Mäki minulle ja toimi todella hyvin. Jäi silti kovien haastajiensa varjoon - samaa sodanaikaisten vaellusten teemaa kuvaavat Väylä (Liksom) ja Ei kertonut katuvansa (Kinnunen) menivät kyllä tästä kirkkaasti ohi, vaikka tämä ei missään nimessä ollut huono kirja. Tässä käytiin läpi hyvin pitkä ajanjakso ja monenlaisia vaiheita evakon elämästä, se ehkä aavistuksen hajotti fokusta ja tunnetilan syveneminen jäi tapahtumatta. Nautin kuitenkin todella kauniista ja uskottavasta ajankuvasta.

[Wilma Möller · Rating 4 out of 5]

En sak som störde mig i början var att huvudpersonen verkade vara en typisk "not like other girls". Liksom, bara för att du vill gå i din fars fotspår och bli fiskare så behöver du ju inte se ner på mer traditionella kvinnor och jobbet som de gör. Men det är en jätteresa Alli gör, både bokstavligen i form av flykten från Karelen och så hennes inre resa.

[Anni · Rating 4 out of 5]

Tässä oli niin paljon, mihin saattoi tarttua: juuriltaan pois riipiminen, aikuistuminen, itsenäistyminen, äitiyden monet muodot. Nautittava juoniromaani, jonka kaikkia käänteitä joutui odottamaan aivan loppuun asti. Ihana tarina!

[Ingela · Rating 3 out of 5]

Intressant att få inblick i situationen för människorna i Karelen. Boken tappade dock i min mening efter hand - blev plattare och enklare tyvärr - även om den hela tiden var en ganska fin människoskildring. Inläsningen av Stina Ekblad är värd att lyssna på.

[Jane Kirjan jos toisenkin · Rating 5 out of 5]

Huikea evakkotarina! Kauniisti kirjoitettu, kivasti odottamattomia käänteitä, ei ole menty sieltä missä aita on matalin.