Kristiina Kivimaa saa tarpeekseen ravintola-alan pyörityksestä, nousee bussiin ja suuntaa pikkukylään Keski-Suomeen. Pyhäjärvellä odottaa nuoren naisen turvasatama, mummo, joka osaa leipoa maailman parasta pullaa ja jonka kahvila kaipaa kipeästi uutta kokkia.
Pienen kylän yhteisö ja kotiruoan tuoksut vievät Krissen mukanaan, lukioaikainen poikaystävä nostattaa sykettä ja nuoren kunnanjohtajan työhuoneessa kahvilan naapurissa valot palavat iltamyöhään. Mutta samalla alkavat pintaan nousta myös tapahtumat, joita Krisse mieluiten ei ajattelisi.
Onko menneisyyden haamuja mahdollista päästä pakoon ? Ja onko todella hetkiä jolloin pulla voi parantaa kaiken, sydänsuruista särkeviin jalkoihin?
Korvapuustikesä on kevyttä viihdettä, aikuisten ahmimiskirjallisuutta Sophie Kinsellan ja Jojo Moyesin tapaan. Teos aloittaa kolmiosaisen viihdekirjasarjan.
Kirjailija Maija Kajanto on taustaltaan toimittaja ja viestinnän ammattilainen. Hänen edellinen kirjasarjansa keräsi kriitikoilta kiitosta ennen kaikkea uskottavasta työelämäkuvauksestaan.
Vähän liiankin kepeä kirja, ei tämä varmaan ihan täysiveristä chic litiä ole, mutta vahvasti sellainen sivumaku ainakin. Dialogi on kuitenkin hieman töksähtävää ja juoni ennalta-arvattava. Kaksi tähteä kuitenkin hauskasta teemasta (kuka nyt ei 2020-luvulla pitäisi pullakahviloista?).
Sattusin "Kaneelirullisuve" otsa täiesti juhuslikult. Otsisin endale esimese suvekuu alguseks ühe hea tuju kirjanduse raamatu, mis oleks eestikeelne. Kui ma Storytellis uusi raamatuid uudistasin, siis jäi just see silma. Oli ka meeles, et autor külastas hiljuti Headread festivali. Ja mu suureks üllatuseks ei olnud see teos mitte lihtsalt kiire ja lihtne ajaviide, vaid väga mõnus lugemiselamus!
"Kaneelirullisuvi" räägib Krissest, kes raamatu esimestel lehekülgedel otsustab oma unistuste töökohalt lahkuda. Küll aga ei morjenda see teda ning ta otsustab aja maha võtta ja linnatolmu pükstelt maha pühkida ning asub teele vanaema juurde, et tema pool suve nautida. Küll aga on saatusel muud plaanid ning vaikse suve asemel satub Krisse vanaema kohvikule hinge sisse puhuma.
Soovitan kõigile, kes soovivad suveks randa raamatu kaasa haarata. Minu arust sobib see ideaalselt külma limonaadi ja mõnusalt jaheda veekogu ääres lugemiseks. Raamatus on ka palju retsepte, mida suve jooksul katsetada ja sõpradega jagada.
Kuigi kuulasin esimest osa audioraamatuna, siis, ostsin endale ka füüsilise raamatu koopia ning plaanin kõik järgnevad raamatud seerias ära lugeda. Ja on võimalik, et katsetan suve jooksul mõnda raamatus kirjeldatud retsepti.
Tämä oli juuri sellainen kirja mitä pitikin eli mukava, hyväntuulinen, kesäinen, kepeä ja helppolukuinen, täydellinen mökkikirja. Hyvin kirjoitettu ja hauska, alkoi tehdä mieli pullaa (söin kokonaisen pullapitkon tätä lukiessa). Haluaisin nyt myös vielä entistä enemmän muuttaa jollekin pikkukylälle pyörittämään pikkuista söpöä yritystä.
Ihana maalaisromanttinen kasvutarina täynnä monenmuotoista rakkautta ja välittämistä. Helppolukuinen ja onnistui käsittelemään raskaitakin asioita menettämättä kevyttä yleistunnelmaa.
Tiesin jo heti alussa, että tulen pitämään kirjasta. Sellainen hyvänmielenkirja, ja todella hyvin ja mukaansa tempaavasti kirjoitettu. Ei olisi kirjaa käsistään malttanut laskea, mutta joskus on ihan hyvä nukkua. Huumoria, orastavaa rakkautta, itsenäistymistä ainakin jossain määrin. Pienen paikkakunnan kesäfiilistely. Aloitin jo sarjan toisen osan lukemisen.
Täydellinen kesäkirja! Tätä kuunnellessa tuli mieleen muistot kotipaikkakunnalta ku olin kaks kesää kahvilassa kesätöissä! Tässä oli tosi kivasti kuvattu Suomen kesää ja ihmisyyttä muutenkin, ja päähenkilökään ei ollut mikään pölkkypää niinku joskus tämmösissä voi olla 😆
3,5/5. Pikkupaikkakunnan kesäfiilistely ihanaa ja pikkukahvila kivassa miljöössä täysin mun vibe. Henkilöt myös sympaattisen tavallisia ja uskottavia. Jotenki jopa yllättävän jees vaikka vähän mietin onko neljään tähteen pyöristäminen silti vähän yläkanttiin. Mut siis oikeen kiva!
Kuuntelin tän Reettoreiden lukupiirii varten ja oli tosi kiva ja kevääseen sopiva lukukokemus! Symppismiljöö ja hahmot, joissa oli sopivasti jotain mihin tarttua. Tätä oli kivaa ja kevyttä kuunnella ja haaveilla kesäromanssista!
Nopeasti luettava kepeä kirja, vaikka siellä pohjalla oli kyllä surua ja ahdistustakin. Mummo on ihana, toivottavasti on mukana jatko-osissakin. Yllättävän hyvin menestyy yrittäminen näissä pienissä kylissä. Periaatteessa ihan mukava, että kaikki ei ratkennut vielä tässä kirjassa, jää mietittävää, että mitä kaikkia koukeroita joulu/talvisosaan sisältyy.
Maija Kajanto "Kaneelirullisuvi" järgneb kannapööret tegevale naisele pealinnast maakolkasse, kus ta võtab üle vanaema kohviku, ravib vanu hingehaavu ning leiab uue hingamise. Kirjanik ja raamat jäid silma tänavuse HeadReadi kavast, aga alles festivalil kuulsin, et tal on eesti keeles juba 7 raamatut ilmunud (!). Miks keegi varem pole öelnud, et Soomes nii head ajaviitekirjandust viljeletakse?
Tänapäev, Helsingi/Pühajõe. Krisse teenib leiba viimaste trendide järgi põnevaid retsepte välja mõeldes, ent esialgne õhin on ammu asendunud pettumusega, kuna ülemusi isegi ei huvita, kas road süüa kõlbavad. Kui tal siis palutakse lisada saia maltsa, mis sinna kuidagi ei sobi, viskab naine põlle varna ja kihutab vanaema juurde elu üle järgi mõtlema. Too peab väikses linnakeses kohvikut. Õigemini pidas, sest tuleb välja, et viimasel ajal käib see üle jõu. Muidugi haarab lapselaps ohjad ja puhub ärile uuesti elu sisse. Seejuures ristuvad Krisse teed keska-aegse kallimaga ning nägusa vallavanemaga. Kaugel maakolkas igav ei hakka.
Väikelinn, kohvik ja uus algus on hästi järgi proovitud valem, millele Maija Kajanto lisab mõnusalt Soome olustikku ja huumorit. Ühest küljest pakub "Kaneelirullisuvi" täpselt seda mõnusat tunnet, mida ootad, teisest küljest leiab sealt enamat. Loo edenedes ilmneb, et Krissel on rohkem hingel, kui üle visanud töö ja ka teisi tema ümber kimbutavad erinevad hädad. On leina, endale hoitud kaotusvalu, truudusetust, lahkarvamusi vanematega. Ükski probleem ei tundu pelgalt draama tekitamiseks üles kistud, nagu vahel kipub olema. Vastupidi, ootamatult kodaratesse heidetud kaikad mõjuvad ehedalt.
Romaan ei pääse klišeedest, aga mõjub ometi värskelt. Süüdistan põhjamaiseid olusid. HeadReadil mainis kirjanik, kuidas paljud lugejad tunnevad Pühajões ära enda kodukandi. Minu väikelinnas ei ole järve ega hubast kohvikut, aga ikka oli tunne, nagu toimuks kõik oma õue peal. Saun! Orienteerumine! Nimed! Ilm! Kusjuures, ära lase end pealkirjast eksitada, algus on üsna lumine. Kaneelirullisuvi kui väljend meeldib mulle aga väga ja propageerin selle laiemalt käibele võtmist. See on siis suvi, mil ilm soosib rohkem kaneelirullide kui jäätisega maiustamist.
Toidust läbi imbunud sündmustikule omaselt vürtsitavad raamatut needsamad retseptid, mis parajasti tegelaste elust läbi käivad. Nii mõnigi tundus katsetamisväärne, eriti meeletut suudlemissoovi tekitav salat. Ei tuleks selle pealegi, et need on samasugune kujutlusvõime vili nagu ülejäänud raamat. Kirjanik laitis HeadReadil oma kokaoskused maha ja poetas mokaotsast, et ei tulnud enne esimese raamatu ilmumis selle pealegi, et proovida, kas paberil maitsvalt kõlav asi päriselt ka süüa sünnib. Võib-olla oleks pidanud seenesupist tehtud kuklite juures sellest juba aru saama...
Maija Kajanto jäigi mulle tänavu HeadReadilt kõige eredamalt meelde ja üldsegi mitte sellepärast, et selle raamatu vahetult enne loetud jõudsin. Nimelt klapib tema huumor täpipealt minu omaga, mistõttu oli esinemist lausa lust kuulata. Isegi rohkem, kui Krisse lugude edasi lugemine, äratas huvi "Pesupäev" ja ülejäänud pesumaja sari. Ajaviiteromaan, mis tekitab hea tuju ja jagab nippe, kuidas riideid hooldada - jah, palun. Ainult kaas on lihtsalt jube, vabandust!
Ihan mukava kepeä romaani, jossa on niin tuttu asetelma: kolmekymppinen nainen kyllästyy elämäänsä ja uraansa suurkaupungissa ja muuttaa maalle sukulaisen luo (ja alkaa pyörittää siellä kahvilaa), vanhoja rakkauksia ja uusia tuttavuuksia putkahtelee sieltä täältä ja pienen maalaisyhteisön elo tuntuu mukavan aidolta. Tämän genren kirjoissa Korvapuustikesässä oli synkempääkin tarinaa, toisaalta tekstinä tarina oli omaan makuuni aika kliseistä. 2,5 tähteä.
Korvapuustikesä on juuri sopivaa hyvänmielen "hömppää": ei tarvitse lukiessaan pelätä, milloin esiin hyppää psykopaatti tai sadistinen kumppani tai jotain muuta ahdistavaa. Saa vain lukea, olla ajattelematta liikoja, olla sotketumatta monimutkaisiin juonenkuvioihin tai "taidokkaan" pitkiin lauseisiin. Ihana kirja, jota lukiessa tekee kummallisesti mieli niin kokkailla kuin syödä korvapuustejakin. ;)
Monen seikkailun ja tunteen kirja, jossa rakkaus pikku kylää kohtaan on aivan ihastuttavasti kirjoitettu 💕 Tunteitten ja ajatuksen kirjoa juoksuttava kirja, jossa myös jollakin muulla saattaa olla kiire, kuin Krisellä :)
Mahtavan tunnelmallinen kirja. Kevyttä kesälukemista näin ennen joulua 😉 Kaikki reseptit ja ruokakuvaukset saivat veden kielelle. Ihana kun toiset osaavat olla niin luovia. Itse ei voi kuin kateellisena seurata sivusta.
Miellyttävä kesäinen lukukokemus. Kiva tunnelma ja helppoa luettavaa. Olen lukenut samankaltaisia kirjoja aika monia ja tässä ei niihin verrattuna ollut mitään kovin kummallista, mutta ei myöskään mitään mikä häiritsisi liikaa.
Tosi kiva, kesäinen kirja! Tyäelämän ja romantiikan kuviot eivät olleet höpsöjä vaan sopivan todellisen oloisia. Pienen paikkakunnan tunnelmaa kuvattu hyvin.
Kuuntelin äänikirjana. Oikein ihana ja kevyt kesäkirja. Tapahtumat olivat hyvin ennalta arvattavia, mutta kesäinen kahvila ja pienen kunnan elämä jaksoivat silti viihdyttää. Hyvän mielen kirja.
Tämän kirjan lukeminen tuntui siltä kuin olisi katsonut Hallmark-elokuvaa. Sillai hyvällä tavalla. Ja jotenkin lukiessa oli koko ajan nälkä. Mietin edelleen tomaatti-vuohenjuustokeittoa. 😌