Kuolema Kulosaaressa

Lili Loimola ratkaisee #1

by Laura Andersson

Hyvänmielen dekkarisarjan avaus huokuu perinteisen salapoliisiromaanin lumoa ja hurmaa terävyydellään.

Sotienjälkeinen Helsinki kuhisee uutta elämää rakentavia ihmisiä, ja heidän joukossaan on sotavuodet kotiapulaisena Yhdysvalloissa viettänyt Lili Loimola. Kodinhoito saa kuitenkin jäädä, kun aikansa naisen roolia haastava Lili ryhtyy yksityisetsiväksi ratkoakseen tapauksia, jotka eivät arkaluontoisuutensa takia päädy poliisille.

Ensimmäinen toimeksianto johdattaa äveriään kulosaarelaisen yrityssuvun syysjuhliin. Seurapiirien säihke on sokaista, kunnes tutkinta saa traagisen käänteen ja Lili ymmärtää olevansa paljon suuremman vyyhdin äärellä kuin osasi kuvitella.

Genres: Finnish Literature, Crime, Fiction, Historical Fiction, Audiobook, LGBT, Historical

415 pages, Hardcover

First published April 1, 2022

Reviews

[Marko Suomi · Rating 4 out of 5]

Tulin tän lukemisesta hyvälle tuulelle, ja mielessä pyöri koko ajan sellaista mustavalkoleffojen mysteeritunnelmaa. Kivasti tuli myös sodanjälkeisen Helsingin historiaa ja asenneilmapiiriä tutuksi.

[Elsary · Rating 4 out of 5]

Myhäilin läpi koko kirjan tyytyväisenä. Jotain tasosta kertoo se, että vaikka tiesin kirjan juonen ja yllätykset ja jopa murhaajan nimen, se ei yhtään haitannut lukunautintoa.

Kuolema Kulosaaressa on kertakaikkisen ihastuttava cosy crime-dekkari, joka sijoittuu sodanjälkeiseen Helsinkiin, jossa pariskunta Lili ja Riku Loimola alkavat ratkoa rikoksia. Heh. Pariskunta. They’re besties your honour. Bromance!!! Lili ja Riku on mahtavia - tosin oma lempihahmoni taitaa olla komisario Elias Huhta.

Nauroin välillä ääneen, ja välillä jännitin ihan täysillä eläytyen seikkailuihin. Itse murhatapaus oli mutkikas, ja väitän kyllä, että sitä syyllistä ei pysty arvaamaan alusta asti. Lisänä ihanat aikakauden kuvaukset niin puvuista kuin ruuista, ja kahvin arvostus!

Haluan jatkoa ja pian please! 2023 on liian kaukana.

[Anne Holappa · Rating 2 out of 5]

Paikoin hieman lisää oikolukemista vaatinut, mutta kokonaisuutenaan kai ihan kelpo esitys. Hidas ja jahkaavahan tämä oli minun makuuni. Oliko elämä sodanjälkeisessä Helsingissä välttämättä näin jäykkää, hidasta ja muodollista? Tiedän tiedän, sillä on haettu entisajan tunnelmaa. Mutta silti.

[Anne-Mari · Rating 2 out of 5]

2,5 tähteä. Naiivi, kaarteleva ja vähän ennalt-arvattava. Toisaalta myös ihan omaperäinen ja sympaattinen. Kädenlämpöinen, mutta luen hyvin todennäköisesti jatko-osan sen ilmestyessä. Vahvasti perinteisiin salapoliisiromaaneihin ja niiden pieneen uudistamiseen nojautuvat cozy crime.

[Ria R · Rating 4 out of 5]

Tartuin kirjaan nimessä mainitun tapahtumapaikan vuoksi, eikä Kulosaari pettänyt. Kiinnostava avaus uuteen historialliseen dekkarisarjaan, jossa seksuaalivähemmistö positiivisesti edustettuna. Kieli ja kuvailu on ajoittain turhan yksinkertaista, mutta sarjan ensimmäisessä teoksessa epäilemättä haluttiin antaa selkeä raami henkilöhahmojen taustasta ja tarinan tunnelmasta. Juonta en pitänyt liian ennalta arvattavana, vaikka lukija voi tyytyväisenä todeta hoksanneensa ratkaisun ennen loppuselvitystä. Tapaus tosiaan ratkesi kirjan lopussa, mutta epilogi herätti toiveita draaman jatkumiselle seuraavassa osassa.

[Jenni · Rating 3 out of 5]

Kun tähän vihdoin pääsi sisään ja tarina alkoi rullata, oli oikein toimiva dekkari. Alkuun kuitenkin to-del-la hidastempoinen, tuntui ettei mitään tule tapahtumaan. Tarinassa on onnistuttu tavoittamaan ajankuva varsin mukavasti, mutta samalla se tekee tarinasta hieman jäykän - ja toisaalta aavistuksen epäuskottavan tiettyjen asioiden kohdalla. Kokonaisuutena kuitenkin hyvä, mielenkiintoista nähdä mihin suuntaan seuraava osa Lilin tarinaa vie.

[Mikko · Rating 2 out of 5]

”Cozy crime” kuulosti lupaavalta, samaten kannen vanhoja Suomi-filkkoja myötäilevä ulkoasu, mutta jotenkin en nyt innostunut tästä.

[Jii · Rating 3 out of 5]

Hienoa ajankuvaa ja sympaattinen pääpari, mutta dekkarina turhan ennalta-arvattava ja pitkitetty. Alku ei luvannut kielellisesti kovin hyvää kun viisi peräkkäistä lausetta kappaleen sisällä alkoi sanalla hän, ja kieli olikin turhan kömpelöä: outoja sanavalintoja ("hymyili kapeasti", "tiukassa vastatuulessa", "imi huulensa yhteen"), toistuvia ilmauksia (olkia kohauteltiin melkein joka sivulla ja sanaa topakka ylikäytettiin) ja aivan liikaa adverbejä. Tuntui, ettei yhdestäkään repliikistä selvitty ilman puhkiselittävää adverbia "---Riku keskeytti kiihkeästi", "--- sanoi ärtyneenä", "--- kysyi äreästi". Show don't tell pahasti hakusessa, siis. Osa luvuista oli myös turhan pitkiä ja luontevat luvunlopetukset hukattiin. Ihmettelin myös miksi Rikun luvut oli otsikoitu nimellä mutta Lilin ei. Kaiken kaikkiaan kahden ja kolmen tähden välillä, menköön nyt kolme tähteä kirjan hienon kannen ansiosta.

[Anna · Rating 3 out of 5]

3.5 tähteä. Mukava historiallinen dekkari, jolla tosin kesti jonkin aikaa päästä kunnolla vauhtiin. Teksti olisi ehdottomasti kaivannut vielä kunnollisen oikolukukierroksen, sen verran paljon oli pieniä ja vähän isompiakin kömpelyyksiä. Loppuratkaisun arvasin suht hyvissä ajoin, mutta henkilöhahmot ja heidän suhteensa pitivät mielenkiinnon yllä. Plussaa myös suomalaisen sateenkaarihistorian luontevan tuntuisesta käsittelystä. Mielelläni luen tulevatkin osat!

[Pauliina · Rating 2 out of 5]

Jäi vähän kehno mielikuva tästä. Hidas ja puuduttava. Konsepti on toki mainio (entisajan Helsinki), joten voisin joskus kokeilla jatko-osaa... tosin ehkä vasta sitten kun kaikki lupaavammat dekkarit on luettu. Kirjoitustyyliltään tämä tuntui nuortenkirjalta.

[Tiina Leinonen · Rating 4 out of 5]

Kuolema Kulosaaressa oli mukavan erilainen dekkari. Sodanjälkeiseen Helsinkiin ovat asettuneet Loimolan pariskunta, Lili ja Riku. Lili on toiminut sisäkkönä amerikkalaisessa perheessä mutta palaa nyt kotiin aviomiehensä Rikun kanssa joka on entinen sirkustaiteilija. Pariskunta huomaa omaavansa kykyjä rikosten ratkaisemiseen ja päättää auttaa niitä jotka heidän apuaan tarvitsevat. Pian he saavatkin asiakkaan kun Joakim Holm palkkaa heidät etsimään omia kiristyskirjeitään. Mies on yrittänyt kiristää varakasta Aaltokosken perhettä mutta Henry Aaltokoski on usuttanut poliisit Joakimin kannoille ja epätoivoinen mies palkkaa Loimolat hankkimaan raskauttavat kirjeet takaisin. Helpommin sanottu kuin tehty. Loimolat soluttautuvat Aaltokoskien sadonkorjuujuhliin jossa he monien mutkien kautta törmäävät kuolleen palvelustytön ruumiiseen. Juhlissa on mukana myös eräs komisario Huhta josta tulee Loimoloiden tärkeä luottohenkilö. Henry Aaltokosken sisaret Amelia ja Adele ovat tykästyneitä Rikun komeaan olemukseen ja heidän isoäitinsä Helena Aaltokoski on upea vanha nainen joka tykkää järjestää juhlia. Helenan kasvot ovat vaurioituneet pommin osuessa taloon sodan aikana, mutta se ei rouvan seurapiirielämää hidasta. Mutta pian palvelustytön ruumiin löytymisen jälkeen alkaa olla selvää että joku pahantahtoinen henkilö vainoaa Aaltokoskien perhettä. Pihassa hiippailee salaperäinen puutarhuri jonka nimeä kukaan ei muista. Eikä kukaan muista myöskään palkanneensa koko miestä. Kuka hän on? Myös Henryn sodanaikainen tuttava, vänrikki Oleander, liikkuu talossa kuin kotonaan ja on ollut paikalla samana päivänä kun palvelustyttö katosi. Loimolat unohtavat tykkänään alkuperäisen asiakkaansa joka ei riemastu siitä että hänen palkkaamansa etsivät ovat alkaneet selvittää murhaa. Sitten tapahtuu toinen murha. Ja pian Loimolat itsekin ovat vaarassa. Ja heilläkin riittää salaisuuksia, kuten myös kelpo komisario Huhdalla. Entä millaisen roolin saa naapurin turhautunut kotirouva Anni Kosonen? Kirja on makoisa keitos vanhaa Helsinkiä modernilla otteella. Rikos oli ehkä hiukan liian helppo selvittää mutta pidin siitä tunteesta että olin oikeassa. Loimolan pariskunta on todella epätavallinen etsiväkaksikko ja heidän seikkailuistaan haluan lukea myös jatkossa.

[Jonna Riikonen]

Laura Anderssonin Kuolema Kulosaaressa avaa uuden Lili Loimola ratkaisee -sarjan. Päähenkilönä on tietenkin Lili Loimola, joka on palannut Suomeen työskenneltyään kotiapulaisena Yhdysvalloissa. Eletään 1940-lukua, ja sotavuodet ovat juuri jääneet taakse. Ilmapiirissä on jotain uutta, ja raikkaan tuulahduksen aikansa normeihin tuovat sekä Lili että tämän tuore aviopuoliso Riku Loimola. Avioliitto ei ole aivan tavanomainen mutta sitä eivät ole myöskään keskeiset henkilöt.

Kotimatkallaan valtameren ylitse Lili ja Riku tulivat ratkaisseeksi erään kiristysjupakan. Se innoittaa pariskunnan suuntautumaan rikosten pariin muutenkin, onhan kummankin joka tapauksessa pohdittava, miten aikoo itsensä sodasta toipuvassa Suomessa elättää.

Kuolema Kulosaaressa on mukavan nostalginen ja samalla nykyaikainen dekkari, jonka parissa ei tarvitse pelätä verta ja suolenpätkiä. Leppoisa dekkari on ajoitettu mainiosti 1940-luvun lopulle, ja ajankuva toimii. Lili edustaa modernia naista, joka ei tyydy perinteisiin normeihin, ja Riku on hänelle omine intohimoineen oiva seuralainen.

Kerronta ei keskity vain Lilin näkökulmaan vaan äänensä saa kuuluviin myös Riku, tosin vähemmän kuin vaimonsa. Henkilöhahmot ovat kiinnostavia ja erityisesti mieleen jää se, miten sota on jättänyt ihmisiin jälkensä. Amerikassa sotavuodet viettäneet Loimolat katselevat kotimaataan hieman ulkopuolelta, ja ratkaisu toimii mielestäni hyvin.

Kiinnitin Laura Anderssonin esikoisteokseen alun alkaen huomiota erityisesti kannen vuoksi. Se on ihanan retro ja sopii mainiosti kuvittamaan Lili Loimola -sarjan avausta,

Leppoisaa cozy crime -kesädekkaria etsivälle voi Lilin ja Rikun seuraa suositella mainiosti. Kiinnostuneena jään odottamaan, minkälaiset seikkailut pariskuntaa jatkossa odottavat.

[Kirja Vieköön! · Rating 3 out of 5]

Tapahtumien kehyksenä on ankea, sodasta toipuva Helsinki vuonna 1946. Päähenkilöt ovat yksityisetsiväksi ryhtyvä Lili Loimola ja aviomiehensä Riku sekä Helsingin rikospoliisin Elias Huhta. Sodanjälkeisen Helsingin ankeat tunnelmat ja juopa rikkaiden ja köyhien välillä oli hyvin tavoitettu. Dekkarin tarina etenee seikkaperäisesti ja liikkuu eri puolilla Helsinkiä. Tulee kaksi ruumista ja kaksi murhayritystä ennen kuin kaikki langat loksahtavat paikoilleen. Dramaattinen loppunäytös käydään rikkaiden Aaltokoskien hulppeassa huvilassa Kulosaaressa.

Kuolema Kulosaaressa oli sujuvasti kirjoitettu, mutta olisin kuitenkin kaivannut vähän enemmän jännitystä ja huumoria. Rikostarkastaja Huhdan mietteet dekkarin lopussa vihjaavat kiinnostavin koukuin seuraaviin osiin. Vaikuttaisi siltä, että Lilin ja Rikun yksityisetsiväbisnes tulee kasvamaan ja kukoistamaan Helsingin rikospoliisin suopealla siunauksella.

[Anu-vinkkari · Rating 3 out of 5]

Lomaluettava nro 1. Olipas hauska tarina ja epätavalliset päähenkilöt. Nainen ja mies palaavat amerikasta onneaan etsimästä ja päätyvät matkalla solmimaan naimakaupan käytännön syistä. Emansipoitunut nainen ei halua mitsään hinnasta palata "vanhaksipiiaksi" sukunsa helmoihin ja mies taas tarvitsee avioliiton kulissiksi laittomille homoseksuaalisille taipumuksilleen.
Helsingissä alkaa arki avioparina jolla ei ole muuta yhteistä kuin osoite ja kiinnostus etsivänhommiin. Sodanjälkeiseen pula-ajan suomeen pitää amerikan yltäkylläisyyden jälkeen totutella, eikä kahden makuuhuoneen kulissiavioliittokaan suju ihan niin kitkatta kuin kuviteltiin.
Kirja sattui käteen sattumalta ja sopivasti, sillä edellinen lukemani kirja oli suomalaisen amerikansiirtolaisen elämäkerta. Tiesin siis jo vähän, minkälaisia asioita ja lieveilmiöitä siirtolaisuuteen oikeasti liittyi ja millaisista oloista ja tehtävistä kirjan kuvitteelliset päähenkilöt kenties suomeen saapuivat.

[Veera · Rating 4 out of 5]

Ihana tunnelma, monipuolinen hahmokaarti ja toimivaa Helsinki-kuvausta. Dekkarijuoni oli pääasiassa hyvin rakennettu, vaikka lopussa päähenkilöiden oivalluskyky tuntui tuskastuttavan hitaalta. Mielestäni tarinassa oli myös pieniä epäloogisuuksia. Esim. miten Henry ei tajunnut mitään, kun kuitenkin oli ollut yhteydessä isoäitiinsä sodan aikana ja lehtikuvasta päätellen tavannut tätä ainakin joskus? Mä olin tän takia epäillyt Henryä osalliseksi ja petyin, kun asia ei saanut mitään selitystä. Joka tapauksessa lupaava sarjan aloitus, josta nautin valtavasti. Loppupeleissä tykkäsin kirjoitustyylistä niin paljon, että pienet pintavirheet voi antaa helposti anteeksi.

[Eija Miettunen · Rating 3 out of 5]

Olin sinulla 55 ja harkitsin lukemisen lopettamista, oli jotenkin tahmeaa ja vähän liikaa haluttiin pitää salaisuuksien varjossa ihmisten taustoja. Halusin kuitenkin antaa vielä mahdollisuuden ainakin sivulle sata asti ja kyllä se siitä pikkuhiljaa käynnistyi. Tykkäsin kirjan Helsingistä ja juonenkäänteiden suomifilmimäisistä käänteistä. Varmaan luen toisenkin osan aikoinaan, sitten selviää mihin suuntaan ihmisten elämät kehittyvät.

[Päivän Kirja · Rating 4 out of 5]

Kuolema Kulosaaressa oli todellinen cozy crime herkkupala, ja Lili Loimola Riku-apureineen raikkaalla tavalla viihdyttävä. Sanoisin, että pakollista luettavaa (tai kuunneltavaa) kaikille nostalgikoille ja cozy crimen ystäville! Jään malttamattomana odottelemaan Lilin seuraavia seikkailuja 💯

[Inka Partanen · Rating 1 out of 5]

Etsin kevyttä, sain… no, huteraa. Kirjan salapoliisityöstä tuli mieleen lähinnä Viisikko-sarja, eikä tupakantumppi-johtolankojen poimiminen tai ontuvan miehen etsiskely saanut kyllä millään tavalla jännitystä nostatettua tai edes viihtymistä rakennettua.

[Johanna · Rating 4 out of 5]

Oikein hyvin kirjoitettu ja innostava salapoliisitarina. Liliin pystyy hyvin samaistumaan ja tarina tempaisee mukaansa. 40-luvun Helsingin melkein tuntee ja haistaa ympärillään (vaikken tietenkään elänyt itse silloin). Suosittelen!

[Paula Silvonen · Rating 4 out of 5]

3.5. Hyväntuulista kerrontaa, josta tuli mieleen ensimmäiset Tommy ja Tuppence -kirjat. Ratkaisu oli melko ilmiselvä ja sitä väännettiin vähän liikaa rautalangasta, mutta tämä tuntui aika pieneltä kauneusvirheeltä, kun kokonaisuus oli näin kiva.

[iida · Rating 4 out of 5]

oikeesti tosi hyvä!! ei oo hetkeen ollu dekkarifiilis mut tää oli jotenki hurmaava ja mukaansatempaava ja tosi idyllinen. rakastan fiiliskirjoi ja tää oli just semmone et estetiikka ja fiilis meni hyvin tän juonen mausteena. jes lisää tämmöstä. alotan nyt tokan osan

[Annukka · Rating 4 out of 5]

Miellyttävä uusi kirjailijatuttavuus. Sopivaa aivojen nollausta, kun sellaista haluaa tehdä lukemisen avulla. Mukava lukea kirjaa, joka sijoittuu oman synnyin- ja nykyisen kotikaupungin historiaan.

[Katja · Rating 3 out of 5]

Lähti hitaasti liikkelle, mutta parani loppua kohden.

[Jane Kirjan jos toisenkin · Rating 2 out of 5]

Liian pitkäksi venytetty dekkari jossa oli liian vähän tapahtumia. Leeven monotoninen lukutapa ei ainakaan auttanut asiaa.

[Tuija Aalto · Rating 5 out of 5]

Ihastuttavaa ajankuvaa, raikasta toimijuutta. Aavistuksen tyylitelty henkilögalleria, kirjaa lukee kuin Instagram-filtterin läpi. Kerrassaan oivaa viihdettä.

[Marita af Klercker (e. Suontausta) · Rating 3 out of 5]

Kuuntelin äänikirjana. Sinänsä kivaa ajankuvaa (pieniä mokia on mutta ei haitaksi asti 😁) ja leppoisaa kerrontaa. Kiva kesäkirja.

[Soncesvet · Rating 3 out of 5]

Kiva miljöö. Tarina vähän kömpelö, mutta onnistui yllättämään.

[Milla · Rating 3 out of 5]

Suomi-filmi henkinen kevyt cosy mystery - hieman yksinkertainen mutta tunnelmallinen.

[Neo · Rating 4 out of 5]

IHANA.

Riku ja Elias, just kiss already.

[Emilia · Rating 3 out of 5]

Ilahduttavan erilainen dekkari. Jos täällä voisi antaa puolikkaita tähtiä, antaisin tälle 3,5. Ajattelin säästää seuraavan osan tuomaan valoa loka-marraskuun synkeyteen.