Piina

by Stephen King

Kohta selviää, onko sinusta loppujen lopuksi yhtään mihinkään. Jatka tarinaa tai kuolet

Genres: Fiction, Horror

390 pages, Paperback

First published January 1, 1987

About the author

Stephen Edwin King was born the second son of Donald and Nellie Ruth Pillsbury King. After his father left them when Stephen was two, he and his older brother, David, were raised by his mother. Parts of his childhood were spent in Fort Wayne, Indiana, where his father's family was at the time, and in Stratford, Connecticut. When Stephen was eleven, his mother brought her children back to Durham, Maine, for good. Her parents, Guy and Nellie Pillsbury, had become incapacitated with old age, and Ruth King was persuaded by her sisters to take over the physical care of them. Other family members provided a small house in Durham and financial support. After Stephen's grandparents passed away, Mrs. King found work in the kitchens of Pineland, a nearby residential facility for the mentally challenged.

Stephen attended the grammar school in Durham and Lisbon Falls High School, graduating in 1966. From his sophomore year at the University of Maine at Orono, he wrote a weekly column for the school newspaper, THE MAINE CAMPUS. He was also active in student politics, serving as a member of the Student Senate. He came to support the anti-war movement on the Orono campus, arriving at his stance from a conservative view that the war in Vietnam was unconstitutional. He graduated in 1970, with a B.A. in English and qualified to teach on the high school level. A draft board examination immediately post-graduation found him 4-F on grounds of high blood pressure, limited vision, flat feet, and punctured eardrums.

He met Tabitha Spruce in the stacks of the Fogler Library at the University, where they both worked as students; they married in January of 1971. As Stephen was unable to find placement as a teacher immediately, the Kings lived on his earnings as a laborer at an industrial laundry, and her student loan and savings, with an occasional boost from a short story sale to men's magazines.

Stephen made his first professional short story sale ("The Glass Floor") to Startling Mystery Stories in 1967. Throughout the early years of his marriage, he continued to sell stories to men's magazines. Many were gathered into the Night Shift collection or appeared in other anthologies.

In the fall of 1971, Stephen began teaching English at Hampden Academy, the public high school in Hampden, Maine. Writing in the evenings and on the weekends, he continued to produce short stories and to work on novels.

Reviews

[Emmi]

Kirja oli hyvä. Kirjan ensimmäinen puolisko oli vähän hitaasti etenevää, mutta toinen puolisko tasoitti sitä. Olihan tuossa muutama shokkikohtaus ja tykkäsin juonesta. Pakko myöntää etten jaksanu lukea kaikkia niitä kohtia jossa oli siitä Miseryn paluu kirjasta katkelmia..
Se loppu ku Paul poltti sen käsikirjotuksen oli kyllä boss move🤪

Silleen 3,5/5, jonka voin pyöristää 4/5 :)

[Roosa]

meinasin antaa kaks tähtee mut oli hyvä loppu!

[Enna]

Oli tosi hienosti ja mielenkiintosesti kirjotettu. Eka tommonen klassikkokirja niin oli vähän vaikeuksia alkuun. Pisti mieleni sekaisin. Tavallaan tylsä juoni ja oli ennalta-arvattava joiltain osin mut silti tosi kutkuttava ja sellanen et ei voinu lopettaa kesken kaiken.

[Juha Soininen]

Lukenut tän n. 30 v sitten,niin loistava kuin muistinkin. Kingin parhaimpia.

[minttulaamanenn]

Ihan superhyvä! Vaikutuin suuresti, helposti yksi parhaista lukemistani kirjoista! Kirjaimellisesti piinallinen 👀

[𝔄𝔫𝔫𝔢]

Oli koukuttava kirja ja sellasella tyylillä kirjotettu ettei käyny missään vaiheessa tylsäks.

[Valo Huttu]

Aattelin antaa Kingille uuen mahiksen vuosien tauon jälkee, mutta ei ois pitäny. Tää kirjailija on kyllä uskomattoman taitava lissäämää turhaa naisten esineellistämistä ja/tai läskifobiaa, jotka ei lissää (yllättävää!) tarinaan yhtää mittää. Kirja toisteli samoja ilmasuja koko matkan ajan, joka muuten oli aivan liian pitkä. Olisin voinu jopa vähäsen nauttia tästä, jos ois ollu puolet lyhyempi. Pitkä kirja ≠ hyvä kirja.

[Jaakko Talonen]

The book explores how characters deal with past experiences that impact their present emotions and perceptions. The writing process is marked by irony and humor as the protagonist struggles with uncomfortable conditions. As the story progresses, the protagonist reflects on the significance of their work and endures a fight for survival. Ultimately, the book examines how personal suffering can lead to the creation of profound and impactful writing.

[Annika Törnberg]

Ei ole Kingin parhaimmistoa, mutta mielenkiintoinen ja omaperäinen juoni. Välillä kuitenkin tuntui kuin tarina junnaisi paikallaan. Loppu pelasti hiukan, mutta ei tarpeeksi. Kuvailisin kirjaa sanoin ”kana ja riisi ilman kastiketta”.

[Tapani Aulu]

Näitä klassisia Kingejä, että en ole lukenut, mutta tiesin kyllä tarinan yllättävänkin hyvin. Taisi olla ensimmäinen lukemani kingi, jossa ei ollut mitään yliluonnollista?

[Aino]

3,5 ⭐️