40 henkilökuvaa tämän päivän suomalaisista, jotka elävät kulttuurien risteyksissä.
Millaista on kasvaa ja elää usean kulttuurin todellisuuksissa samanaikaisesti? Tähän vastaavat suomalaiset, jotka luovat omaa identiteettiään ja määrittelevät uusia olemisen tapoja erilaisten kulttuuritaustojen keskellä. Nämä tarinat kertovat identiteeteistä, jotka ovat liukuvia ja hylkivät kaksinapaisia määrittelyjä. Samalla ne avaavat niitä kipeitä kokemuksia ja voimaantumisia, joiden keskellä yhä useampi suomalainen elää tänä päivänä.
Omassa lajissaan aika upea. Tekee miltei mieli hankkia omaan kirjahyllyyn siltä varalta, että tulevaisuudessa olisi lähellä kaksikielinen pikkuinen. Kaunista herkkää pohdintaa identiteeteistä, kansallisuuksista ja kulttuureista. Paistoi läpi että haastatteluissa oli annettu tilaa ja aikaa ajatella.
Kuuntelin äänikirjana, mikä auttoi pysähtymään enemmän kuin paperilla selailu. Näissä haastatteluissa on kyllä annettu ihmisten omien äänenpainojen ja sanojen kuulua. Mut tän kirjan kuvat täytyy myös nähdä, esineenä taatusti kaunis.
Haluan tämän kirjan hyllyyni muistuttamaan itseäni ja muita läheisiäni suomalaisten eri kasvoista ja tarinoista. Puhelimen näytöltä lukeminen toimi ok: sti mutta livenä varmasti parempi.
Upea kokoelma upeista suomalaisista, jotka asuvat ja elävät useamman kulttuurin risteyksessä. Valkoisena suomalaisena kirja raotti maailmaa ja kokemuksia, joita ei normaalisti kuule tai näe, ja tarjosi paljon oppia muiden kokemuksista. Asuin itsekin perheeni kanssa ulkomailla, kun olin teini ja pystyin samaistumaan osaan kokemuksista ja ehkä siksikin kirja tuntui niin tärkeältä. Suosittelen kirjaa ihan kaikille täällä, olit sitten itse third culture kid tai et. Kirjan koonneille ja kaikille haastatelluille suuret kiitokset kirjasta ja tarinoiden jakamisesta.
Upea ja ennen kaikkea tarkea teos. Todella varikas skaala “puoliksi” suomalaisia ja heidan tarinoitaan ja mietteitaan identiteetista, kulttuurista ja kodista. Tuli hyva ja iloisesti yllattynyt olo siita, miten varikkaita kulttuuriyhdistelmia ja henkiloita Suomessa onkaan. Juurettomuuden tunteesta ja lokeroinnista lukeminen teki tosin kipeaa third culture lapsen aitina. Mutta kaikki haastatellut olivat loppujen lopuksi sinut itsensa kanssa onneksi. Tarinoissa kavi ilmi se, miten tarkea third culture kid-kasite on, silla moni ei koe itseaan “puolikkaaksi” tai taysin tietyn maalaiseksikaan. Kirjassa valiteltiin sita, etta tama kasite ei ole kovin tunnettu Suomessa viela. Kirjassa kavi myos ilmi se, etta koti ja identiteetti voivat olla usein taysin erilaisia. Tietyn maan voi tuntea kodikseen mutta identiteetti saattaa olla muuhun kulttuuriin kuuluva. Moni myos mainitsi identiteetikseen tietyn kaupungin.
Tarinoissa kavi selvaksi, etta kielen osaaminen on olennainen avain kulttuuriin ja kulttuurisiteeseen.
Monelle oli myos tarkeaa se, etta oli joku ilmaisun valine tai tapa milla kasitella tai purkaa tunteitaan kuten esimerkiksi taide.
Sekin oli hyva pointti, etta suomalaisuus maaritellaan turhan usein valkoihoisuuden kautta, joka johtaakin siihen, etta valkoihoisilla third culture kidseilla on hyvin erilaisia kokemuksia kuin niilla, jotka ovat ihonvariltaan ja nimeltaan valkoisuudesta poikkeavia. Monta ruskeaihoista loukkasi se, etta heidan oletettiin puhuvan englantia eika suomea.
Toivon etta tulevaisuudessa tama third culture kid kasite yleistyisi Suomessa ja suomalaisuuden maaritelma monipuolistuisi. Tama kirja on ehdottomasti pioneerien joukossa.
Vaikea sanoa oikein mitään. Tärkeitä tarinoita ja tykkäsin siitä, että tätä ei oltu kirjoitettu miksikään opaskirjaksi valkoisille ihmisille, ihmisten omat äänet olivat keskiössä. Tämä kirja antaa varmasti paljon monille, erityisesti nuorille, jotka elävät eri kulttuurien risteyksissä. Yleisesti ottaen en kuitenkaan itse oikein saa irti niin paljon tästä mosaiikkityylistä, jossa kaikista ihmisistä on parin sivun verran juttua ja kaikki tarinat jää kesken.
Miinuksena todella hankala fyysinen muoto. Kirja oli liian iso ja painava luettavaksi muuta kuin pöydän äärellä tai mahallaan maaten sängyssä. Vaikka kirja oli todella kaunis, osa värisivuista oli mulle ihan mahdottomia ja sain selvää tekstistä vain nostamalla kirjan ihan naaman eteen. Tätä taas en juuri nyt juurikaan jaksa tehdä ja kirjan nojaaminen mahaan tuntui todella epämukavalta. Hankala lukukokemus siis! Hankaluus myös mietitytti tosi paljon koko ajan vaikka olisi pitänyt keskittyä kirjan sisältöön, mikä on harmillista.
Jokaisen suomalaisen tulisi lukea tämä kirja. Se on kuin Nikesh Shuklan The Good Immigrant, mutta tarinat ovat hieman lyhyempiä ja käsittelevät elämää Suomessa, suomalaisuutta niin kulttuurin kuin kielenkin näkökulmasta, sekä haasteita, joita luultavasti jokainen identiteettiään etsivä nuori tai aikuinen on elämänsä aikana kohdannut. En halua käyttää heistä tässä yhteydessä sanaa ulkomaalaistaustainen, puoliksi suomalainen tai valtakulttuuriin kuulumaton, koska nämä termit ovat jo oletuksena hyvin lokeroivia ja määrittelevät vahvasti mitä suomalaisuus on (tai ei ole) ja kuka voidaan laskea suomalaiseksi. Kirjan luettuasi ymmärrät miksi. Jokaisella olkoon oikeus itse määritellä identiteettinsä, eikä meillä Suomessa täysin suomalaisille vanhemmille syntyneillä ole oikeutta toimia portinvartijana.
Olen itse ulkosuomalainen ja monet kirjan tarinoissa esilletulevat seikat ovat minullekin tuttuja. Minulta on kysytty usein mistä aksenttini on peräisin ja mistä oikein olen kotoisin. En pidä siitä kysymyksestä. Ensinnäkin, se sisältää olettamuksen muukalaisuudesta ja paikallisesta normista poikkeamisesta. Toisekseen, en koe olevani kotoisin oikein mistään, koska olen asunut neljässä eri maassa ja kotini on siellä missä sillä hetkellä satun asumaan. Ystäväni ovat kaikkialta maailmasta ja puolisonikaan ei ole suomalainen, joten olen jo aikaa sitten kadottanut omat juureni. Kirjan tarinoihin on siis hyvin helppo samaistua.
The book is visually gorgeous, combining family photos, art, drawings, colors, and text into a beautiful collage. I made the mistake of buying it as an ebook first... Would not recommend but alas. I then bought it as a hardcover which it absolutely deserves.
The youngest contributor is eight and the oldest 67. The stories are sometimes lovely, sometimes, gut-wrenchingly painful peeks into lives that sound both very familiar and very, well, for the lack of a better word: foreign. They paint a vivid picture of humanity, of things that I, as a white Finnish person, need to read and understand.
My extended family is pretty diverse in ethnicity and sexual and gender identification, and so many, many times I stopped reading to wonder, have they been through this? Have they felt this lost? What do they see when they look at me? What should or could I do to make it better? Should I talk about this? Should I ask if they’ve read this book? Should I offer to buy this for them or would that come off as condescending? Is there any way to talk about this without sounding condescending?
Odotin tältä kirjalta enemmän. Ja toisaalta mietin omaa elämäntarinaa erilaisena lapsena ja nuorena omassa kasvuympäristössä. Toiseutta voi kokea monella tapaa. Monella näistä kirjan henkilöistä oli monenlaista erilaisuuden kokemusta. Tästäkin kirjasta tulee se pelko, että sanonko oikein jollekin, kun haluan vain tietää enemmän. Minä olen itse tykännyt, kun omalla kohdalla on mieluummin kysytty asioista kuin oletettu, mutta nykymaailmassa tuntuu olevan epäkorrektia kysyä henkilöltä itseltään. Ok, joskus se kysymyksen tyyli on väärä.
Todella hyvä ja tärkeä kirja suomalaisuuden moninaisuudesta. Äänikirjana toimi kivasti, e-kirjasta kurkin miltä itse teos ja haastateltavat näyttivät jotta tarinat saisivat kasvot — epäilen, että tämä olisi toiminut myös itse kirjasta luettuna oikein mainiosti. Haastateltavat toivat laajan skaalan kokemuksia ja identiteettejä, ja vaikka itse olen kasvanut Suomessa valkoisena suomalaisena, olen myös aikuisena asunut lähes 10 vuotta ulkomailla (ja asun yhä nytkin), ja löysin samastuttavia kohtia sen takia aika paljon.
Jos jonkun kirjan kautta voi laajentaa perspektiiviään, niin tämän. Third culture kids tarjoaa tuokiokuvan neljänkymmenen ihmisen elämään ja identiteettiin. Sain päähäni niin paljon ajateltavaa, että kuhina vain käy. Tekijät ovat nähneet paljon vaivaa löytääkseen eri-ikäisiä ja eri taustoista olevia haastateltavia, joka todella kannatti. Tekisi mieli tuikata tämä mahdollisimman monen (nuoren) aikuisen käteen.
Tekstiä täydentää hieno visuaalisuus, vaikka se tekeekin kirjasta esineenä ison ja painavan ”kahvipöytäkirjan” - ja saavutettavuuden kannalta tietyt värit tuntuvat hankalilta.
Haastatteluihin ja henkilötarinoihin perustuva kirja monen kulttuurin risteyksessä elämisestä Suomessa ja erilaisista tavoista määritellä (ja suhtautua) omaan identiteettiin. Toisaalta kirja jota ei pitäisi arvioida: se vain pitää lukea, sillä se on yksi tapa lisää ymmärtää kanssaihmisiä, kuulla tarinoita toisen omalla suulla, myös oman viiteryhmän ulkopuolelta.
Kuuntelin tämän äänikirjana, ei oikein toiminut - nopeutettuna oli juuri ja juuri siedettävää kuunneltavaa. Kirjan aihe on kiinnostava ja ihmisten tarinat kiehtovia ja tärkeitä, mutta niitä oli tässä niin paljon, että ainakin kuunneltuna ne vähän puuroutuivat keskenään. Kannattaa mieluummin lukea fyysinen teos, uskoisin että siitä saa enemmän irti.
Tavallaan ei mitenkään ihmeellinen mut samalla tosi tärkeä :( äänikirjamuoto vähän tönkkö. aiheet kiinnosti kuitenki niin paljon ettei haitannu. paperisena silti varmaa 2029388392 kertaa parempi