Ühel külaskäigul hakkasid kooliealised pojapojad uurima, mis imeloom see börs õigupoolest on, kirjutab Seppo Saario „Nõnda ma investeerin börsiaktsiatesse. Teejuht noortele“ sissejuhatuses. Saanud alusteadmised, kuidas aktsiatesse investeerida, vaimustusid nad mõttest, et igaüks võib jõukust kasvatada ning seeläbi oma unistused ellu viia.
Noortele investeerimishuvilistele mõeldud raamatu moto on suuresti analoogne Saario menuteosega „Kuidas ma investeerin börsiaktsiatesse“: esmatähtis on leida tasuvaid kasvuettevõtteid, osta nende aktsiaid ja anda aega. Omanikutulu toob märkimisväärse majandusliku kindlustunde, muudab rahaliselt sõltumatuks ja võimaldab järgida soovitud elustiili, innustab Saario noori juba varakult oma tulevase finantsvabaduse peale mõtlema.
Ta kinnitab, et ka väikese sissetulekuga saab kapitali koguda, kui vaid targalt tegutseda ning pisikeste sammudega edasi liikuda. „Kui olin koolipoisina esimest korda suvel tööl endale raha teenimas, ütles mu pangaametnikust ema, et olgu sissetulek väike või suur, tuleb osa sellest alati kõrvale panna. Kui sa ei õpi distsiplineeritult elama, siis jääd ikka ja jälle rahahätta. Naudi elu nüüd ja kohe, aga niimoodi, et saaksid seda ka tulevikus nautida.“ Finantsvabadus ei taandu üksnes sissetuleku suurusele, küsimus on ka suhtumises, visaduses ja tahtejõus.
Raamat aitab noorel lugejal välja töötada investeerimisstrateegia, mida rakendada kogu elu: suurendada oma parimat investeeringut kümnekordselt iga kümne aasta tagant. Lisaks pakub vanameister kakskümmend igihaljast börsivihjet, mida tasub kindlasti kõrva taha panna.
"Soljuvan runollinen", voisi eräs kuvata pitkän linjan talousgurun Seppo Saarion teosta Näin sijoitan pörssiosakkeisiin - opas nuorelle . Saarion esittämät löyhät pitkän aikavälin oman taloudellisen hyödyn maksivoivat ohjenuorat tuovat lupauksia itsenäisyydestä ja ulkopuolisista (työmarkkina-)voimista vapautumisesta. Ytimekkäät, liki aforistiset ilmaukset ("Pidä langat omissa käsissäsi ja kulut kurissa. Ole huolellinen, älä kompastu ensimmäiseen esteeseen matkallasi vaurauteen.", "...kun paljon yrittää, jokaiselle osakesijoittajalle osuu lottovoitto kohdalle, kunhan ei vain ole kärsimättömänä myynyt parhaita osakkeitaan!") lupaavat lukijalle: kunhan hallitset osakekurssien salat, kykenet saavuttamaan "taloudellisen riippumattomuuden". Kuten dharmaa tahattomasti parodioiden, Saarion mukaan sijoittamisessa "kyse ei ole vain rahasta", vaan "asenteesta, sitkeydestä ja tahdonvoimasta". Rakenteen lisäksi sijoitusopas asettuu Dhammapadan muotoon siis juuri asketismin kautta saavutetulla vapautumisen lupauksella.
Saarion lupaama vapautus toteutuu tosin nimenomaan ortodoksisen taloustieteen lakien punoman verkoston kautta. Tässä voitaisiinkin katsoa piilevän nuorille suunnatun kirjan pedagogisesti väkivaltaisin asetelma: se pakottaa "itsensä kehittämisen" sekä "vapauden lisäämisen" tapahtumaan (näennäisesti neutraalin ja oikeudellisesti tasa-arvoisen) yksilön, osakesijoittajan, kautta tehdyillä "viisailla" sekä "pitkäjänteisillä" valinnoilla. Pörssin näkökulmasta lupaukset tulevasta tuotosta ovat irtautuneita sitä konstituoivista tuotantosuhteista, jotka ylipäätään mahdollistavat "talouden" olemassaolon. Kun pörssi saavuttaa näin fetissin aseman, subsumoi se muut yhteiskunnalliset voimat sen omia logiikkoja noudattavaksi. Foucault'a mukaillen: yhteisöissä elävistä ihmisistä muovataan "oman itsensä yrittäjiä".
Miten luonnonlakina oletettu "yrittäjyys"/"yrittäjähenkiseksi tuleminen" näyttäytyy Saarion tekstissä? Pörssin näkökulmasta menestyminen (siis sen moraalikoodiston mukaan yksilön varallisuuden kasauttamisen suurempi suhdeluku verrattuna toisiin yksilöihin, "kilpailijoihin") on siis suotavaa (tai peräti mahdollista) ainoastaan yrityksen kilpailukyvyn ja näin myös pääoman tulevien voitto-odotusten maksimoinnilla. Groteskisti "yritys" muovaa demokratiasta tyrannian, osakkeenomistajien plutokratiasta demokratian (katso esimerkiksi s.26, lisäksi toisen talousgurun Björn Wahlroosin teos Markkinat ja demokratia – Loppu enemmistön tyrannialle).
Yritys pyrkii depolitisoimaan yhteiskunnallisen ja taloudellisen kentän, jonka välissä se jyllää polanyilaisittain muotoiltuna "saatanallisen myllyn" kaltaisesti. Tätä kautta talouskasvusta katoaa sitä konstituoivat asiayhteydet, ja uudessa tilassa mahdollistuu esimerkiksi lakon sekä veron tuomitseminen objektiivisena sekä universaalina pahana. Yrityksen perspektiivin kautta kirjoittava Saario joutuu näin kuitenkin räikeiden ristiriitojen keskelle; kuinka samanaikaisesti työntekijöiden on paha toivoa lisää palkkaa lakon kautta (silkkaa "tajuamattomuuttaan", s.43) sekä kuinka yritysten tuottamilla palveluilla ja hyödykkeillä on viime kädessä välttämättä oltava tie kulutuksen (eli työntekijän) kautta toteutetun eksponentiaalisen arvonlisäyksen realisoimiseen; kuinka pääomaverotuksen keventäminen kannattaa suomalaisten osakesijoittajien suomalaista talouskasvua ylläpitävän jalon investointitahdon palkitsemiseksi sekä kuinka osakesijoittajien kannattaa harkita investointiensa siirtämistä ulkomaalaisiin pörsseihin korkeampien tuotto-odotusten ja matalampien kustannusten perässä.
Kenties kaikista hävyttömintä kirjassa on sen äärimeritokraattiset premissit. Saarion oletus sijoittajasta, joka kykenee sijoittamaan kymmeniä tai satoja euroja joka kuussa osakkeisiin tai indeksirahastoihin pudottaa jo lähtökohtaisesti suurimman osan nuorista, jotka eivät kykene selviämään pakollisista elämisen kustannuksista ilman lainaa (esimerkiksi opiskelijan kohdalla opintolainan painotus on viime vuosina siirtynyt jo niin jyrkkään suuntaan, että vuosien 2010 ja 2022 valmistuneen opiskelijan mediaanilaina nousi 6700 eurosta 22 660 euroon [Yle]. Luku tulee todennäköiseti nousemaan yhä jyrkemmin opiskelijoiden siirtyessä pois yleisen asumistuen piiristä opintotuen asumislisän piiriin). Yrittäjän näkökulmasta oleellista menestyksessä ei siis ole (taloudellinen) lähtökohta, vaan itse tehty kova työ ja panostus. Toki helpottaisi, jos rikkaimpaan desiiliin sijoittuvasta perheestä tuleva opiskelija kykenisi nostamaan valtion osittain hyvittämää opintolainaa suoraan pörssiin ja antaisi vanhempiensa maksaa opintolainansa takaisin huokeilla ehdoilla, verrattuna tilanteeseen, jossa opiskelijan olisi automaattisesti otettava lainaa opiskelujen ajan, jotta tämä kykenisi pysymään hengissä.
"Näin sijoitan pörssiosakkeisiin - opas nuorelle" -kirjan olemassa olon syy ei siis suinkaan ole vain yrittäjähenkisyyden tuominen nuorille, vaan heidän poliittisen vapauden väkivaltainen kaappaaminen uusklassisen subjektin muotoiseksi. Pörssikeinottelulla menestyvän yksilön vapaus saavutetaan näin lakaisemalla maton alle vastaava pätkätyöläisten, prekaarien sekä työväenluokkataustaisten vapauksien rajoittaminen. Tässä rakennelmassa nuori kykenee vapautumaan taloudellisen asketismin kautta: luopumalla syömisestä ja asumisesta ja sijoittamalla niiden sijasta rahansa hyviin (totta kai itse vankan ja pitkäjänteisen pohdinnan tuloksena), hajautettuihin ja oman itsen avulla tuotettujen sijoitusstrategioiden mukaisiin (esimerkiksi kaksi kolmasosaa sijoitussalkusta suoriin pörssiosakkeisiin, yksi kolmasosa indeksirahastoihin. Näin riskien ja tuottojen sopeuttaminen on optimoitua!!!) sijoituskohteisiin!
Innostava, selkeä ja nopealukuinen kirja. Vaikka teos on nimetty oppaaksi nuorelle, niin käy varsin hyvin aikuisellekin, jos sijoittaminen on vierasta ja haluaa perehtyä matalalla kynnyksellä aiheeseen.
Ainut miinus on kirjan toinen luku, joka käsitteli Suomen taloudellista kehitystä. Luvussa asiat esitettiin objektiivisuuden sijaan varsin politisoituneesta (kirjoittajan)näkökulmasta.
Hyvä sijoituskirja nuorille aloitteleville. Tosi lyhyt kirja. Pystyy lukemaan päivässä, mutta tästä on hyvä jatkaa ja lukea muita sijoituskirjoja. Pelkästään yhden sijoituskirjan lukeminen ei kannata.
Mulle meeldis raamatu formaat, mõnus suur tekst ja illustratsioonid. Sisult hästi konkreetne ja üldine. Hästi lihtsalt ja innustavalt kirja pandud, et ilmselt noort lugejat mitte ära ehmatada vaid innustada edasi uurima ja lugema. Sisuga peab arvestama et kõik näited on kirja pandud Soome majandust ja maksuregulatsioone silmas pidades- meil kui ka mujal riikides võivad need natuke siiski erineda. Tasub kindlasti juurde lugeda!
Helppolukuinen, mutta täynnä kiinnostavaa sisältöä. Kirjasta sai inspiraatiota sekä rahasto-, että osakesijoittamiseen nuoren sijoitushorisonttiin sopien. Myös Suomen taloutta ja sijoittamista ylipäätään pohdittiin hieman, mikä johti perusteellisempaa pohjaa sijoittamisen mahdollisuuksien ymmärtämiselle. Tulen epäilemättä selaamaan parhaita paloja myöhemminkin..