Tyttöystävä

by Enni Vanhatapio

Kirpeä romaani tyttöystävänä olemisen sietämättömyydestä.

Nainen alkaa keskustella torakan kanssa ja haaveilla laitoshoidosta, vaikka elämä viimein näyttää siltä miltä pitääkin. Naisesta on tullut tyttöystävä ja normaali. Kun hän vie miehen vierailulle maahan, josta on tullut, helpottuneet sukulaiset huokaavat: Tuosta pidät kiinni. Kiitollisuuden sijaan nainen tuntee outoa ulkopuolisuutta itse rakentamassaan elämässä.

Hauska ja melankolinen romaani kuvaa annettujen roolien ahtautta ja niistä irtautumisen vaikeutta ja tekee lähes kiusallisen tarkkoja huomioita ihmissuhteista.

"Ajattelin että ehkä onni on tällaista, vähän kuin väsymystä, ja outoa tunnetta siitä että sulaudun sinuun kiinni."

ebook

First published January 3, 2022

Reviews

[Readerwhy]

Tyttöystävä on mielenkiintoinen tapaus, tuoreella tavalla kutkuttavakin. 
Se on kertomus naisesta kahdessa osassa, joista ensimmäisessä hän on tyttöystävä, toisessa taas elää elämäänsä tyttöystävyyden jälkeen.

Nainen jää nimettömäksi, joka korostaa siitä, että naisella yksilönä ja hänen tarpeillaan ei niinkään ole väliä, kunhan voi oikeuttaa olemassaolonsa laittamalla rastin kohtaan, jossa lukee tyttöystävä. Sitähän yhteiskunta naisilta haluaa. Että olemme miesten tyttöystäviä ja vaimoja ja äitejä - kiinnitettyjä vapaasta vaeltelusta paremmin hallittaviksi, de Beauvoirin termein ilmaistuna immanenssia. 

Ensimmäisessä osassa naisen perusnarratiivin naarmutus tulee esiin eksyksissä olona, joka on kuvattu paitsi sanoin, myös kirjoituksen rakenteen ja kielen etenemistapojen kautta. Kuvaus on ulotteisen hajataitteista. Poikaystävä on ulkomaalainen, eivätkä naisen välit omiin vanhempiinsa ole kovin hyvät. Kitkaa on jatkuvasti, sillä nainen ei halua elää niissä raameissa, joissa hänen kuuluu pysyä. Ei tehdä asioita, jotka naiselle on yhteiskunnallisten odotusten ja normien kautta valmiiksi kirjoitettu. Usein kuitenkin helpointa on esittää olevansa ns. juonessa mukana.

”Aina välillä sanoit eikö niin, tai vai mitä, ja pidin huolta että minusta silloin kuului oikeanlainen ääni.”

Romaanin toisessa osassa hyvä (!!!), monen mielestä varmaan unelmapoikaystävä on taakse jäänyttä elämää ja kerronta on muuttunut vähemmän hajataittoiseksi.

Enni Vanhatapion romaanissa kohtaavat sekä naiselle asetetut odotukset, hänen kokemuksensa niistä tunnetasolla ja tiedostamisensa niiden rajoittavasta luonteesta ja kapinansa niitä vastaan. Yksinäisyys ja erillisyyden tunne muista ihmisistä tuo naiselle omat haasteensa. Romaani vaikuttaisi vihjaavan, että jokaisen on kohdattava oma torakkansa ennen kuin mikään voi syvemmälti muuttua.

Katse kohti lattialistaa. Näkyykö siellä liikettä?

[Inka · Rating 3 out of 5]

Vanhatapion Tyttöystävä kuuluu jälleen kirjoihin, joista on jotenkin todella vaikea sanoa mitään, vaikka tästä kyllä pidin. Tässä samaan aikaan tapahtui todella vähän ja paljon. Tykkäsin tässä sekä päähenkilöstä että Vanhatapion tavasta kuljettaa tarinaa eteenpäin.

[Mikko Saari · Rating 4 out of 5]

Tyttöystävä tarkastelee ihmissuhteita terävästi. Se on kirjoitettu nimettömältä kertojalta lukijaa puhutellen. Lukija joutuu asettumaan kertojan kumppanin nahkoihin, halusi tai ei. Kertoja, tyttöystävä, on suomalainen, vaikka sitä ei suoraan sanotakaan, ja kumppani on ulkomaalainen, vaikkapa britti.

Suhteessa on melko lailla hankausta kulttuuri- ja luonne-eroista johtuen. Kumppani tuntuu olevan tasaisen tyytymätön tyttöystävän pidättyväiseen luonteeseen, etäisyyden pitämiseen, huonoon yhteydenpitoon omaa perhettä kohtaan ja niin edelleen, kaikkeen siihen, mikä kohteliaalle ja hyvinkasvatetulle britille on helppoa, luontevaa ja vaivatonta.

Tiesin että äitisi oli joskus kuvaillut minua sinulle sanalla enigmatic. Olet kai hänestä jotenkin salaperäinen, kiinnostava, sinä olit sanonut, eihän se mikään huono asia ole. Mutta arvelin että äitisi tarkoitti vain että en osannut puhua. Hän yritti kohteliaasti ilmaista, ettei saanut minusta mitään irti, ei onnistunut tutustumaan minuun tai kokemaan kanssani läheisyyttä.

Enni Vanhatapio valuttaa suhteen tapahtumia vähän kerrassaan, sieltä ja täältä, ja tekee tarkkoja havaintoja suhteen yksityiskohdista. Kirjan toinen osa kertoo sitten siitä, kun suhde on ohi. Jos suhteessa tunsikin kiitollisuuden ja läheisyyden sijasta lähinnä ulkopuolisuutta, entä sitten kun suhdetta ei ole? Suhde pyörii silti mielessä, kertoja puhuttelee silti entistä kumppania, mutta katselee elämässään myös muualle.

Tyttöystävä oli mainio kirja. Se kuvaa hienosti sitä, miltä tuntuu olla ikään kuin lavasteena toisen ihmisen elämässä, esittää tyttöystäväroolia, koska niin kuuluu tehdä. Kirjan toisessa osassa kertoja päätyy työskentelemään statistina elokuvissa ja tv-sarjoissa, siis hyvinkin konkreettisesti ihmislavasteena. Aiheensa puolesta Tyttöystävä vertautui mielessäni Saara Turusen Järjettömiä asioita -romaaniin, molemmat edustavat myös tyyliltään samanlaista viileää tarkkailua. Jos siis pidit siitä, kannattaa tähänkin tutustua.

Eikö sinusta ikinä tunnu siltä että tämä on kaikki jotenkin vähän ällöttävää, kysyin. Että täytät Tomin elämässä jotain naisenmuotoista kohtaa, hän on laittanut siihen itselleen lapun että tähän joku nainen, ja sitten sinä esität sitä? Ja kun hän puhuu sinulle, niin hän oikeastaan puhuu sille mielikuvitusnaiselle ja katsoo sitä ja panee sitä, eikä sinun varsinaisilla piirteilläsi ole niin väliä?

[Tuuli · Rating 4 out of 5]

Haikea, melankolinen ja vangitseva romaani identiteetistä, valinnoista, odotuksien ja todellisuuden ristivedosta, ahdistuksesta, epätietoisuudesta, menetyksestä. Pidin, tunnistin ja samaistuin.

[Lotta Yli-Hukkala · Rating 3 out of 5]

Minulle tämä oli kirja tyttöystävän normitetusta roolista ja siihen sopimattomuudesta. Pidin etenkin kirjan ensimmäisestä, parisuhdetta käsittelevästä osasta valtavasti: Samastuin, nauroin, ärsyynnyin.

Helmet-lukuhaaste 2022: 49. Kirja on julkaistu vuonna 2022

[Crystal Miu · Rating 5 out of 5]

Tää oli tosi kiinnostava ja kiehtova.

[Marjatta · Rating 1 out of 5]

En tykännyt yhtään. Pitkäveteinen tylsä ja turhaa jaarittelua koko kirja.

[Inka Partanen · Rating 2 out of 5]

Tämän kirjan kansiteksti väittää, että tarina on ”kirpeän melankolinen” ja ”hauska”. No ei ole. Tämä on synkeä kuvaus masennuksen alhosta. Suorastaan tilitys. Utuinen juoni jää jonnekin päähenkilön päänsisäisen monologin taakse, ja koko kirjasta jää lopuksi aika uupunut fiilis.

[Katri · Rating 3 out of 5]

3.5 tähteä

Tyttöystävä on kiinnostava ja hyvin kirjoitettu pienehkö teos siitä, miten itseään määrittelee suhteiden ja kumppaniensa kautta. Kadottaako siinä minuutensa, kun näyttelee oman roolinsa tyttöystävänä? Entä kun suhteessa odotetaan asioita, joita et ole? Entä kun kaikki on ok, mutta ei kuitenkaan ole?

Kirja herättää paljon ajatuksia liittyen parisuhteessa olemiseen, mutta myös oman minuuden rakentumiseen. Ehkä myös siihen väsymykseen, mikä voi syntyä, jos yrittää elää elämää muiden odotusten ja toiveiden mukaisesti.

Tätä teosta pitää selkeästi vielä pureskella lisää, näin heti lukemisen jälkeen päässä on vain keskeneräisiä lauseita.

Kirjassa on sama kaiku, kuin monissa viime aikoina julkaistuissa kolmekymppisten autofiktiivisissä teoksissa. Sellainen, jossa omaa elämää tarkastellaan vähän kuin ulkopuolisena ja missä omaa elämää tutkitaan kuin esitettyä näytelmää. Ihan kiinnostava ilmiö sinänsä. Käsittääkseni tämä teos ei kuitenkaan ole autofiktiota. Korjatkaa, jos olen väärässä.

[Olivia · Rating 2 out of 5]

Kirja sisältää ihan hyvää pohdintaa elämästä, olemisesta ja parisuhteessa olemisesta johon ei sovi. Odotin tältä enemmän mut koska sisältö oli lähinnä päähenkilön hiljaisessa tuskassa pyörimistä ei siitä jääny oikein mitään käteen. Jos kaipaa melankolista, ei niin syvällistä ihmissuhdekirjaa niin siihen tää toimii.

[Lauri Linna · Rating 3 out of 5]

Pidin siitä kuinka tyttyöystävän roolin ahtautta kuvattiin ja kaikkia ihmisenä olemiseen liittyviä odotuksia. Maailmassa ja siitä tehdyissä huomioissa oli paljon tunnistettavaa. Hesarin lehtiarvostelussa oltiin pohdittu kirjan ensimmäisen osan tarpeellisuutta, itse jäin pohtimaan toisen osan. Siitä en saanut niin kiinni tai lähinnä ehkä sen, että rooli vaikuttaa oli parisuhdetilanne mikä tahansa. Torakalle olisin toivonut suurempaakin roolia. Lopulta jäin ehkä eniten pohtimaan tämän kirjan kohdalla samaa kuin Saara Turusen Järjettömiä asioita kohdalla: miksi nämä ihmiset olivat alunperinkään yhdessä? Tuntui, ettei ihmissuhteessa ollut mitään kovin ihmeellistä tai erityistä.

[Thua · Rating 3 out of 5]

Soljuvaa tekstiä ja tarkkoja havaintoja sekä ihmissuhteista että vähän kaikesta ympärillä ja pään sisällä.

Silti päähenkilö, minä-kertoja, ei oikeastaan paljasta itsestään suoraan juuri mitään. Jäin kaipaamaan jonkinlaista muutosta, sitä että päähenkilö olisi saanut otetta omasta elämästään ajelehtimisen sijaan.

[Karoliina Timonen · Rating 4 out of 5]

4,25/5

[Ville Verkkapuro · Rating 4 out of 5]

I love the way Vanhatapio writes. Having read Absentia before I felt like returning home. Story-wise, theme-wise… I have nothing to say, solid and enjoyable, everything simply extremely nice to me.

[Tinssu · Rating 2 out of 5]

Luettu e-kirjana. En saanut oikein mistään otetta. Oliko tässä naispari, jotenkin ymmärsin sen niin vaikka kai siellä jossain miehistä puhuttiin, tai mitäpä väliä sillä on (ei oo).

[Anni · Rating 3 out of 5]

3+ Vähän hankala kirja arvioida, välillä teksti jää yhtä etäiseksi kuin päähenkilö, välillä Vanhatapio taas havainnoi tarkasti ja osuvasti ihmissuhteita ja elämää.

[Hanna Vesimäki · Rating 2 out of 5]

Tylsä ja sekava, väkisin luin loppuun. Joitain hyviä virkkeitä mahtui kansien väliin.

[kirjafani · Rating 1 out of 5]

tarttui extemporee kirjastosta mukaan, luulin tämän olevan nopealukuinen mutta rämminkin tässä miltei kuukauden. en saanut oikein mitään irti juonesta ja kieli oli vaikeasti luettavissa.

[Pinja · Rating 2 out of 5]

Kerronta ei oikee toiminu kringesin välil vaikka lyhyehkö kirja niin vähän pitkästytti