What do you think?
Rate this book
Oboin kirja
Huikea romaani maailmasta, josta lukutaito on hävitetty, ja pojasta, joka ei usko tarinoihin.
13-vuotias Oboi on karannut etsimään entistä kotitaloaan. Hän päätyy katastrofin kärsineeseen kummalliseen kaupunkiin, jossa kukaan ei osaa lukea. Ihmisten toimia ohjaa kämmeneen kytketyn laitteen kautta salaperäinen Wanda, joka kertoo heille kaiken, mitä heidän pitää tietää ja tehdä.
Kirpputorilla Oboi törmää naiseen, joka antaa hänelle kirjan. Naisen mukaan kirja voi muuttaa kaiken ja auttaa löytämään sen minkä Oboi luuli kadonneen ikuisesti. Ja yhtäkkiä tarinoita inhoava Oboi saakin huomata, että hänestä on tullut tarinan sankari, se orpo poika, jonka pitää pelastaa koko maailma.
13-vuotias Oboi on karannut etsimään entistä kotitaloaan. Hän päätyy katastrofin kärsineeseen kummalliseen kaupunkiin, jossa kukaan ei osaa lukea. Ihmisten toimia ohjaa kämmeneen kytketyn laitteen kautta salaperäinen Wanda, joka kertoo heille kaiken, mitä heidän pitää tietää ja tehdä.
Kirpputorilla Oboi törmää naiseen, joka antaa hänelle kirjan. Naisen mukaan kirja voi muuttaa kaiken ja auttaa löytämään sen minkä Oboi luuli kadonneen ikuisesti. Ja yhtäkkiä tarinoita inhoava Oboi saakin huomata, että hänestä on tullut tarinan sankari, se orpo poika, jonka pitää pelastaa koko maailma.
304 pages, Hardcover
First published January 17, 2022
10 people are currently reading
160 people want to read
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 30 of 38 reviews
February 8, 2022
Veera Salmen erityisesti varhaisnuorille ja sitä vanhemmille kirjallisuusfanaatikoille soveltuva uutuus Oboin kirja sai minussa aikaan niin voimakkaita ja ristiriitaisia tunteita, että tämä arvio on poikkeuksellisen hankalaa tehdä. Lähdetään kuitenkin taustoituksesta: Veera Salmi on menestyksekäs lasten- ja nuortenkirjailija, jonka tuotannosta suosituin on ollut kieli-ilotteleva Puluboi ja poni -sarja, jonka osat ovat tähän asti olleet hänen kirjoistaan myös omat suosikkini. Oboin kirja on kuitenkin jo nyt minulle hänen tärkein kirjansa, jota osittain rakastin, vaikka siinä oli myös ratkaisuja, joista en pitänyt yhtään.
Oboin kirja on samaan aikaan varhaisnuorten dystopia, lukemisen, kirjojen ja kulttuurin puolustuspuhe sekä kiehtova metafiktiivinen labyrintti, jota parhaiten voi verrata Michael Enden Tarinaan vailla loppua. Nuori Oboi karkaa vankilasta, jossa on kasvanut tuntematta maailmasta juuri mitään. Hän saa huomata olevansa keskellä dystooppista kaupunkia, jonka asukkaat tuijottavat ranteisiinsa muistamatta eilistä tai osaamatta lukea. Oboi ei ole kiinnostunut tarinoista ja muista höpöjutuista, enemmän häntä kiinnostavat tietokirjat, mutta hänen edessään aukeaa seikkailu, joka osoittaa tarinoiden mullistavan voiman.
Mikä minua sitten tässä upeasti kirjoitetussa mielikuvituksellisessa kirjassa tökki? Se oli selitys dystopiamaailman synnystä, joka jätti suuhuni todella pahan maun. Nimittäin uhkaava järjestö on siinä asentanut viruksen lepakoihin, joista se sitten leviää ihmisiin ja antaa tekosyyn asentaa heihin aivopesevät sirut. Tällainen koronasalaliittoteorioihin viittaaminen on ehkä ajankohtaista, mutta tarina ja sen sanoma olisivat toimineet minusta todella paljon paremmin ilman sitä, ja se häiritsi minua niin paljon, että oli ensin vaikea keskittyä taas nauttimaan kirjasta. Sillä erittäin nautittava, upottava ja älykäs kirja Oboin kirja muilta osin on.
Metafiktiivinen fantasia, jossa voi törmätä kaunokirjallisiin suosikkihahmoihinsa ja hämätä metatasojen sokkeloissa, on kaltaiselleni lukulohikäärmeelle suurinta herkkua. Oboin kirja todellakin piti otteessaan ja jaksoi yllättää, herätellä turruttavien lukupinojeni keskellä unohtuneempiakin lukunautintohermoja. Parhaiten kirja toimii mahdollisimman vähällä ennakkotiedolla, joten tämän enempää en tahdo spoilata, mutta suurille lukijoille Oboin kirja on valuvioistaan huolimatta ja ikään katsomatta ehdoton valinta.
Arvio löytyy myös blogista Siniset helmet: https://sinisethelmet.wordpress.com/2...
Oboin kirja on samaan aikaan varhaisnuorten dystopia, lukemisen, kirjojen ja kulttuurin puolustuspuhe sekä kiehtova metafiktiivinen labyrintti, jota parhaiten voi verrata Michael Enden Tarinaan vailla loppua. Nuori Oboi karkaa vankilasta, jossa on kasvanut tuntematta maailmasta juuri mitään. Hän saa huomata olevansa keskellä dystooppista kaupunkia, jonka asukkaat tuijottavat ranteisiinsa muistamatta eilistä tai osaamatta lukea. Oboi ei ole kiinnostunut tarinoista ja muista höpöjutuista, enemmän häntä kiinnostavat tietokirjat, mutta hänen edessään aukeaa seikkailu, joka osoittaa tarinoiden mullistavan voiman.
Mikä minua sitten tässä upeasti kirjoitetussa mielikuvituksellisessa kirjassa tökki? Se oli selitys dystopiamaailman synnystä, joka jätti suuhuni todella pahan maun. Nimittäin uhkaava järjestö on siinä asentanut viruksen lepakoihin, joista se sitten leviää ihmisiin ja antaa tekosyyn asentaa heihin aivopesevät sirut. Tällainen koronasalaliittoteorioihin viittaaminen on ehkä ajankohtaista, mutta tarina ja sen sanoma olisivat toimineet minusta todella paljon paremmin ilman sitä, ja se häiritsi minua niin paljon, että oli ensin vaikea keskittyä taas nauttimaan kirjasta. Sillä erittäin nautittava, upottava ja älykäs kirja Oboin kirja muilta osin on.
Metafiktiivinen fantasia, jossa voi törmätä kaunokirjallisiin suosikkihahmoihinsa ja hämätä metatasojen sokkeloissa, on kaltaiselleni lukulohikäärmeelle suurinta herkkua. Oboin kirja todellakin piti otteessaan ja jaksoi yllättää, herätellä turruttavien lukupinojeni keskellä unohtuneempiakin lukunautintohermoja. Parhaiten kirja toimii mahdollisimman vähällä ennakkotiedolla, joten tämän enempää en tahdo spoilata, mutta suurille lukijoille Oboin kirja on valuvioistaan huolimatta ja ikään katsomatta ehdoton valinta.
Arvio löytyy myös blogista Siniset helmet: https://sinisethelmet.wordpress.com/2...
April 8, 2022
Oboin kirja oli aika haastava tapaus. Sen ideassa on pitkälti samaa kuin Tarinassa vailla loppua. Oboikin lukee kirjaa, joka kertoo hänestä. Tämä oli minusta kokonaisuutena klassikkoa parempi, mutta moni asia kuitenkin hiersi hampaankolossa. Esimerkiksi tappavan viruksen istuttaminen lepakkoihin meni hieman koronasalaliittoteorian tasolle.
Tarinan maailma on todella kiinnostava: futuristinen kaupunki, jossa kaikilla on kämmenessään älypuhelinta muistuttava kjammen-implantti. Heillä ei ole kykyä ymmärtää aikaa, ei ole eilistä eikä huomista, vain tämä hetki. He eivät osaa lukea. Oboi karkaa vankilasta ja saa kaupungin sekaisin. Sen hirmuhallitsija Wanda pitää ihmisiä edelleen orjinaan. On tuotettava sähköä kuntopyörillä ja viljeltävä kasveja biosfääreissä tuottamaan happea, vaikka maailma voi jo paremmin (siinä mielessä tämä muistutti Maailmantyttäriä).
Teoksen vahvuutena on sen sisältämä viittailu kirjoihin. Sivuilla vilisee paljon tuttuja hahmoja. Tätä olisi kuitenkin voinut vielä hioa vähän. Etenkin lopun "oliko kaikki vain unta" nyrjähdys oli harmillinen. Lukija tosin saa itse päättää, pitääkö tapahtumia "tosina" vai ei.
Tarinan maailma on todella kiinnostava: futuristinen kaupunki, jossa kaikilla on kämmenessään älypuhelinta muistuttava kjammen-implantti. Heillä ei ole kykyä ymmärtää aikaa, ei ole eilistä eikä huomista, vain tämä hetki. He eivät osaa lukea. Oboi karkaa vankilasta ja saa kaupungin sekaisin. Sen hirmuhallitsija Wanda pitää ihmisiä edelleen orjinaan. On tuotettava sähköä kuntopyörillä ja viljeltävä kasveja biosfääreissä tuottamaan happea, vaikka maailma voi jo paremmin (siinä mielessä tämä muistutti Maailmantyttäriä).
Teoksen vahvuutena on sen sisältämä viittailu kirjoihin. Sivuilla vilisee paljon tuttuja hahmoja. Tätä olisi kuitenkin voinut vielä hioa vähän. Etenkin lopun "oliko kaikki vain unta" nyrjähdys oli harmillinen. Lukija tosin saa itse päättää, pitääkö tapahtumia "tosina" vai ei.
February 11, 2022
Oboin kirja on tarina maailmasta, jossa lukutaito on kadonnut ja tarinat on pyritty hävittämään. Oboi karkaa vankilasta ja aloittaa elämänsä Vuorikaupungissa, jossa kohtaa monenmoista eläjää ja menijää ja pyrkii välttelemään ihmisten elämää hallitsevan Wandan kätyreitä harmeijaa.
Kokonaisuudessaan Oboin kirjassa on hyvin paljon toisistaan irrallaan olevien tuntuisia elementtejä. Hennosti verhoilluista rinnastuksista nykymaailman lasten ja nuorten elämään jää päällimmäisenä fiiliksenä, että tässä nyt saarnataan jälleen kerran kuinka ennen kaikki oli paremmin. Kaunis ja taitavasti kirjoitettu teksti vetää loppuun asti, mutta onko tässä taas yksi esimerkki lasten tai nuorten kirjasta, joka on kuitenkin enemmänkin suunnattu aikuislukijoille? Helppolukuinen Oboin kirja ei ole ja on selkeästi suunnattu vahvasti kirjallisuudesta ja lukemisesta jo innostuneille lukijoille. Halusin tykätä enemmän.
Kokonaisuudessaan Oboin kirjassa on hyvin paljon toisistaan irrallaan olevien tuntuisia elementtejä. Hennosti verhoilluista rinnastuksista nykymaailman lasten ja nuorten elämään jää päällimmäisenä fiiliksenä, että tässä nyt saarnataan jälleen kerran kuinka ennen kaikki oli paremmin. Kaunis ja taitavasti kirjoitettu teksti vetää loppuun asti, mutta onko tässä taas yksi esimerkki lasten tai nuorten kirjasta, joka on kuitenkin enemmänkin suunnattu aikuislukijoille? Helppolukuinen Oboin kirja ei ole ja on selkeästi suunnattu vahvasti kirjallisuudesta ja lukemisesta jo innostuneille lukijoille. Halusin tykätä enemmän.
February 22, 2022
Huiman rikkaasti kirjoitettu ja kiehtova maailma! Omaan makuuni kuitenkin särähti orjuuttavien kämmenlaitteiden ja perinteisten paperikirjojen asettaminen vastakkain tunkkaisen moralisoivasti sekä koronasalaliittoteorioita turhan läheisesti muistuttava taustatarina.
February 23, 2022
Minä, Oboi, seisoin yksin kaupungin laidalla. Olin juuri saapunut.
Oboi on paennut kammottavasta vankilasta ja löytänyt tiensä vaivalloisen matkan jälkeen kaupunkiin. Kaupunki on kummallinen paikka: Oboille selviää pian, ettei kukaan kaupungissa osaa lukea. Toista on vankilassa: siellä luettiin vaikka millä mitalla. Oboi on lukenut paljon tietokirjallisuutta, mutta tarinoihin hän ei usko. Kaupungin kirpputorilla Oboi kohtaa oudon naisen, jolta hän saa tyhjän kirjan ja lupauksen, että kirja voi vapauttaa ihmiset vankiloistaan ja auttaa Oboita löytämään jotain, minkä hän luuli kadonneen lopullisesti.
Kaupunki osoittautuu tukalaksi paikaksi, kun vartijat alkavat ahdistella Oboita. Hän joutuu pakenemaan. Oboi onnistuu harhauttamaan vartijat ja törmää sattumalta tyttöön, joka erottuu joukosta kahdesta syystä: hän on ensinnäkin hyvin kalpea, ei siis vain vaalea, vaan iholtaan aivan valkoinen, ja toiseksi, hän lukee kirjaa. Kirjaa! Kaupungissa, jossa kenenkään ei pitäisi osata lukea!
Tyttö – Thule – ei ole edes ainoa lukutaitoinen ja löytyypä kaupungista salaa toimiva kirjastokin. Näin Oboille löytyy kaupungista koti ja uusia ystäviä. Oboi alkaa tutustua Vuorikaupungin kummallisuuksiin ja tyhjä kirjakin alkaa kummasti täyttyä ja viedä Oboin tarinaa eteenpäin.
Oboin kirja on kiehtova nuortenkirja maailmasta, josta lukutaito on tietoisesti hävitetty. Tähän johtaneet selviävät tarinan avautuessa, kirjan maailma on kaikkiaan hyvin mielenkiintoinen ja kytkeytyy kiehtovilla tavoilla omaan maailmaamme. Aikuinen lukija huomaa tarinasta kaikenlaista kirjallisuusviittausta ja oivaltavaa metafiktiivistä kikkailua vaikkapa Tarinan vailla loppua tapaan (mutta vetävämmin; hämmästyin taannoin, miten puiseva Tarina vailla loppua kirjana oli, kun yritin sitä lapsilleni lukea); nuoremmille lukijoille tämä puoli ei tietenkään samalla tavalla aukea, mutta itse tarina on jännittävä seikkailu, jossa on kaikenlaisia yllättäviä käänteitä.
Sini Helminen kritisoi muuten positiivisessa arviossaan dystopiamaailman taustaselitystä, joka liippaa turhan läheltä joitain koronasalaliittoja. Tästä olen samaa mieltä, kyseessä on pieni, vähämerkityksinen taustadetalji, joka tuntuu kuitenkin nykyisissä olosuhteissa vähän mauttomalta. Ei se kirjaa kuitenkaan pilaa. Myös aivottomien normojen dystopiamaailma, jossa kaikki vain tuijottavat kämmeneensä kiinteästi asennettua kännykänkaltaista laitetta, tuntuu paikoin vähän osoittelevalta. Nuoriso on toki paljon kiinni älylaitteissaan, mutta ei älylaitekulttuuri sentään aivan lukutaidotonta ole, päinvastoin nythän kirjoitetaan ja luetaan varsin paljon – ei vain aina perinteisiä paperikirjoja.
Tästä huolimatta ei voi kuin ihastella: Veera Salmi on sekä ahkera että taitava kirjailija. Aion suositella tätä luettavaksi 13-vuotiaalle tyttärelleni, veikkaan että vastaanotto voi olla innostunutta. Yläkouluikäiset ja sitä vanhemmat kirjojen ja lukemisen ystävät lienevät ominta kohderyhmää tälle kirjalle; mikään ihan lastenkirja tämä ei vaativuudeltaan ja aiheeltaan ole. Kuvittelisin Oboin tarinan toimivan hyvin myös ääneen luettuna vähän nuoremmillekin kuuntelijoille, lyhyet luvut ainakin istuvat mukavasti ääneenlukemiseen.
April 29, 2022
Oboin kirja on nuorille lukijoille suunnattu dystooppinen seikkailu, joka vilisee kirjallisia viittauksia. Luin tämän iltasatuna koululaisille, vaikka juoni kokonaisuutena oli heille ehkä hieman haastava, he pitivät kirjasta valtavasti. Oli myös mukavaa kuinka nuoret kuuntelijat kiinnostuivat kirjoista, joihin Oboin kirjassa viitattiin. He huomasivat homman jujun hyvin nopeaa ja kysyivätkin onko jokin hahmo jostain kirjasta. Nyt iltasaduiksi on toivottu niin Pikku prinssiä, Hobittia kuin Tarinaa vailla loppua.
Oboin kirjan maailma on hienosti rakennettu ja linkitetty meidän maailmaamme. Normot, eli ihmiset, kulkevat kuin zombeina - vailla unelmia ja tunteita - vain kämmenissä olevia ruutuja, kjammeneita, tuijottaen. Lukutaitoa ei ole, mutta tarina osoittaa tarinoiden tärkeyden. Juoni sivuaa niin ilmastonmuutosta, mutta leikittelee myös koronasalaliittoteorioilla esittelemällä lepakoihin istutetun viruksen, joka saa aikaan ihmiskunnan lähes tuohoavana pandemian. Ratkaisu on ehkä omiaan herättämään ristiriitaisia ajatuksia vallitsevassa maailman tilanteessa.
Oboi pakenee vankilasta, valtavasta kompleksista, jonka lukuisissa kerroksissa asustavat vangit eivät kaikki edes tunne toisiaan. Hän päätyy toisessa todellisuudessa tai ulottuvuudessa sijaitsevaan Vuorikaupunkiin, jossa normot työskentelevät maapallon ilman parantamiseksi kuin robotit. Kaikkea hallitsee mystinen Wanda, josta kukaan ei tunnu tietävän mitään. Kaupungissa asustaa myös kodittomia, jotka ovat eräänlaisia kapinallisia. He elävät ilman kjammenia, kokoontuen kirjastossa, jossa he löytävät tarinoiden ihmeelliseen maailman. Oboi saa käsiinsä kirjan, joka tuntuu kertovan hänestä itsestään ja joka kirjottautuu sitä mukaan, kun hänen seikkailunsa etenee. Miten hän voi olla vain kirjan hahmo, jos hän kuitenkin elää ja on olemassa?
Kirjan parasta antia on kirjalliset viittaukset, mutta myös otteessaan pitävä juoni. Lopun juonenkäänne oli yllättävä ja lukija saa lopulta itse päättää miten hän haluaa lopun tulkita. Aivan nuoremmille kirjan hienous ei ehkä avaudu kokonaisuudessaan, mutta omat lapset pohtivat monia seikkoja Oboin tarinan edetessä, varsinkin sitä kuinka kjammenit rinnastautuivat älypuhelimiin ja kuinka monet ihmiset kulkevat kaduilla katse ruuduissa kuin normot ikään. Lyhyet luvut tekivät kirjasta jouhevasti etenevän, eikä otteessaan pitäviä juonenkäänteitä puuttunut. Hienosti punottu tarina ja Oboin kirja oli erittäin positiivinen lukukokemus.
Oboin kirjan maailma on hienosti rakennettu ja linkitetty meidän maailmaamme. Normot, eli ihmiset, kulkevat kuin zombeina - vailla unelmia ja tunteita - vain kämmenissä olevia ruutuja, kjammeneita, tuijottaen. Lukutaitoa ei ole, mutta tarina osoittaa tarinoiden tärkeyden. Juoni sivuaa niin ilmastonmuutosta, mutta leikittelee myös koronasalaliittoteorioilla esittelemällä lepakoihin istutetun viruksen, joka saa aikaan ihmiskunnan lähes tuohoavana pandemian. Ratkaisu on ehkä omiaan herättämään ristiriitaisia ajatuksia vallitsevassa maailman tilanteessa.
Oboi pakenee vankilasta, valtavasta kompleksista, jonka lukuisissa kerroksissa asustavat vangit eivät kaikki edes tunne toisiaan. Hän päätyy toisessa todellisuudessa tai ulottuvuudessa sijaitsevaan Vuorikaupunkiin, jossa normot työskentelevät maapallon ilman parantamiseksi kuin robotit. Kaikkea hallitsee mystinen Wanda, josta kukaan ei tunnu tietävän mitään. Kaupungissa asustaa myös kodittomia, jotka ovat eräänlaisia kapinallisia. He elävät ilman kjammenia, kokoontuen kirjastossa, jossa he löytävät tarinoiden ihmeelliseen maailman. Oboi saa käsiinsä kirjan, joka tuntuu kertovan hänestä itsestään ja joka kirjottautuu sitä mukaan, kun hänen seikkailunsa etenee. Miten hän voi olla vain kirjan hahmo, jos hän kuitenkin elää ja on olemassa?
Kirjan parasta antia on kirjalliset viittaukset, mutta myös otteessaan pitävä juoni. Lopun juonenkäänne oli yllättävä ja lukija saa lopulta itse päättää miten hän haluaa lopun tulkita. Aivan nuoremmille kirjan hienous ei ehkä avaudu kokonaisuudessaan, mutta omat lapset pohtivat monia seikkoja Oboin tarinan edetessä, varsinkin sitä kuinka kjammenit rinnastautuivat älypuhelimiin ja kuinka monet ihmiset kulkevat kaduilla katse ruuduissa kuin normot ikään. Lyhyet luvut tekivät kirjasta jouhevasti etenevän, eikä otteessaan pitäviä juonenkäänteitä puuttunut. Hienosti punottu tarina ja Oboin kirja oli erittäin positiivinen lukukokemus.
March 31, 2022
Itselle aivan liian sekava tarina. Varmasti myös vaikea vinkata ja täytyy olla hyvä lukija, että pysyy tämän tarinan kyydissä.
Mutta olihan tämän hieno ylistys lukemiselle, tarinoille ja mielikuvituksen mahdille!
Mutta olihan tämän hieno ylistys lukemiselle, tarinoille ja mielikuvituksen mahdille!
January 31, 2022
Jopas olikin ihastuttava kirja. Sai kokea uudestaan saman lukemisen riemun ja hämmästyksen kuin lapsena Päättymätöntä tarinaa lukiessa.
August 26, 2023
Miltä näyttäisi maailma ilman lukutaitoa, tarinoita ja mielikuvitusta?
Oboin kirjassa kuvataan kaupunkia, jossa luku- ja kirjoitustaito on tietoisesti hävitetty ja tarinat kielletty. Jokaisen ihmisen käteen on asennettu valo, joka kertoo heille, mitä heidän pitää tehdä ja ajatella, ja ihmiset seuraavat valoaan orjallisesti. Ilman tarinoita heillä ei ole tietoa menneestä eivätkä he osaa haaveilla tulevasta. Ainoastaan nykyhetki on olemassa, ja sekin on kädessä olevan valon sanelema.
Orpo Oboi-poika on viettänyt koko elämänsä vankilassa. Paettuaan sieltä ja päädyttyään lopulta kaupunkiin hän huomaa olevansa ainoa, joka osaa lukea. Samalla taito asettaa hänet hengenvaaraan. Kirjaston uumenista löytyy kuitenkin lukutaitoisia kapinallisia, jotka ottavat Oboin suojaansa.
Oboin pako vankilasta aloittaa huiman ja jännittävän seikkailun kohti toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Poika, joka on pitänyt tarinoita aivan turhina, tulee muuttamaan kaiken.
Oboin kirja on ylistyspuhe lukemisen, tarinoiden ja mielikuvituksen voimalle. Välillä tuntui, että lukutaidon merkitystä hierottiin ehkä vähän liikaakin naamaan, mutta toisaalta ehkä se herättelee nuorempia lukijoita ajattelemaan asiaa.
Oboin kirjassa kuvataan kaupunkia, jossa luku- ja kirjoitustaito on tietoisesti hävitetty ja tarinat kielletty. Jokaisen ihmisen käteen on asennettu valo, joka kertoo heille, mitä heidän pitää tehdä ja ajatella, ja ihmiset seuraavat valoaan orjallisesti. Ilman tarinoita heillä ei ole tietoa menneestä eivätkä he osaa haaveilla tulevasta. Ainoastaan nykyhetki on olemassa, ja sekin on kädessä olevan valon sanelema.
Orpo Oboi-poika on viettänyt koko elämänsä vankilassa. Paettuaan sieltä ja päädyttyään lopulta kaupunkiin hän huomaa olevansa ainoa, joka osaa lukea. Samalla taito asettaa hänet hengenvaaraan. Kirjaston uumenista löytyy kuitenkin lukutaitoisia kapinallisia, jotka ottavat Oboin suojaansa.
Oboin pako vankilasta aloittaa huiman ja jännittävän seikkailun kohti toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Poika, joka on pitänyt tarinoita aivan turhina, tulee muuttamaan kaiken.
Oboin kirja on ylistyspuhe lukemisen, tarinoiden ja mielikuvituksen voimalle. Välillä tuntui, että lukutaidon merkitystä hierottiin ehkä vähän liikaakin naamaan, mutta toisaalta ehkä se herättelee nuorempia lukijoita ajattelemaan asiaa.
February 10, 2025
Inhalt
Der 13-jährige Waisenjunge Oboi bricht aus einem Gefängnis aus und landet auf der Suche nach seinem Elternhaus in Bergstadt. Dort muss er feststellen, dass keiner lesen und schreiben kann, und dass Bücher und Geschichten verboten sind. Auch die Menschen dort verhalten sich komisch, und ihr Alltag wird durch Technik, Wachen und feste Aufgaben gesteuert, mit denen sie die Erde retten sollen, die sich doch eigentlich längst erholt hat. Bald versteht Oboi, dass nur ein bestimmtes Buch und seine neuen Freunde ihm dabei helfen können, die Menschen zu befreien.
Fazit
„Das Buch des Oboi“ ist ein spannender dystopischer Roman, der dank seines einfachen und zugänglichen Schreibstils gut für Kinder ab 10 Jahren geeignet ist. Der Ich-Erzähler Oboi spricht die Leserschaft häufig direkt an, wobei die Erzählstimme hin und wieder etwas kindlich für einen 13-Jährigen wirkt. Zudem werden schwierige Themen wie Angst, Trauer und Überforderung schnell abgehandelt, wodurch die Geschichte eher leichtfüßig als tiefgründig wirkt.
Die jugendliche Heldenreise greift wichtige Themen wie die Pandemie und den Klimawandel auf und integriert sie geschickt in eine fantasievolle Erzählung, die von anderen Geschichten inspiriert ist. Anfangs war ich etwas unsicher, welchen Fokus die Handlung genau setzen möchte, da der Aufbau zunächst etwas verwirrend wirkte, was sich später aber gelegt hat. Insgesamt hat mir das Buch viel Freude bereitet und mich schnell in seinen Bann gezogen. Besonders die kreativen Ideen der Geschichte haben mich begeistert. Eine gelungene Lektüre, die mit ihrer Fantasie und den positiven Botschaften überzeugt.
Der 13-jährige Waisenjunge Oboi bricht aus einem Gefängnis aus und landet auf der Suche nach seinem Elternhaus in Bergstadt. Dort muss er feststellen, dass keiner lesen und schreiben kann, und dass Bücher und Geschichten verboten sind. Auch die Menschen dort verhalten sich komisch, und ihr Alltag wird durch Technik, Wachen und feste Aufgaben gesteuert, mit denen sie die Erde retten sollen, die sich doch eigentlich längst erholt hat. Bald versteht Oboi, dass nur ein bestimmtes Buch und seine neuen Freunde ihm dabei helfen können, die Menschen zu befreien.
Fazit
„Das Buch des Oboi“ ist ein spannender dystopischer Roman, der dank seines einfachen und zugänglichen Schreibstils gut für Kinder ab 10 Jahren geeignet ist. Der Ich-Erzähler Oboi spricht die Leserschaft häufig direkt an, wobei die Erzählstimme hin und wieder etwas kindlich für einen 13-Jährigen wirkt. Zudem werden schwierige Themen wie Angst, Trauer und Überforderung schnell abgehandelt, wodurch die Geschichte eher leichtfüßig als tiefgründig wirkt.
Die jugendliche Heldenreise greift wichtige Themen wie die Pandemie und den Klimawandel auf und integriert sie geschickt in eine fantasievolle Erzählung, die von anderen Geschichten inspiriert ist. Anfangs war ich etwas unsicher, welchen Fokus die Handlung genau setzen möchte, da der Aufbau zunächst etwas verwirrend wirkte, was sich später aber gelegt hat. Insgesamt hat mir das Buch viel Freude bereitet und mich schnell in seinen Bann gezogen. Besonders die kreativen Ideen der Geschichte haben mich begeistert. Eine gelungene Lektüre, die mit ihrer Fantasie und den positiven Botschaften überzeugt.
October 29, 2022
Tästä kirjasta jäi todella ristiriitainen ja sekava olo. Tuntui, että yhteen kirjaan oli ympätty kerta kaikkiaan liikaa kaikkea.
Maailma, jossa lukutaito on täysin kadonnut, jossa ihmisiä hallitaan kämmeniin upotettujen laitteiden avulla (kuka tai mikä heitä hallitsee?) ja jossa päähenkilö seuraa tapahtumia mukanaan kantamastaan kirjasta, johon tarina ilmestyy sitä mukaa kun tapahtumat etenevät. Ja kaiken alkupisteenä mystinen, suorastaan käsittämätön vankila, johon Oboi ja hänen sisaruksensa on suljettu.
Kun luin ensimmäisen kuvauksen käsissään olevaa laitetta tuijottavista ihmisistä jotka olivat sokeita ja kuuroja ympäröivälle maailmalle, pidin sitä alkuun hauskana piikkinä nykyajan kännykkäilmiötä kohtaan. Mutta kun mukaan tuli lepakoiden kautta leviävät virukset ja jäljelle jäänyttä ihmiskuntaa hallitseva järjestö, pila alkoikin muuttua mauttomaksi.
Kokonaisuutena tämä teos oli aivan liian vaikeaselkoinen ja monimutkainen. Tarina ei missään vaiheessa imaissut minua mukaansa, ja meinasinkin jättää lukemisen useammassa kohtaa kesken. Ja vaikka tarina saikin jotain tolkkua loppua kohden, jäi tästä käteen vain epämiellyttävän hämmentynyt olo. Lisäksi kirjan viimeiset sivut olivat suoranainen pettymys; tuntuu kuin minua olisi huijattu koko tarinan ajan.
Maailma, jossa lukutaito on täysin kadonnut, jossa ihmisiä hallitaan kämmeniin upotettujen laitteiden avulla (kuka tai mikä heitä hallitsee?) ja jossa päähenkilö seuraa tapahtumia mukanaan kantamastaan kirjasta, johon tarina ilmestyy sitä mukaa kun tapahtumat etenevät. Ja kaiken alkupisteenä mystinen, suorastaan käsittämätön vankila, johon Oboi ja hänen sisaruksensa on suljettu.
Kun luin ensimmäisen kuvauksen käsissään olevaa laitetta tuijottavista ihmisistä jotka olivat sokeita ja kuuroja ympäröivälle maailmalle, pidin sitä alkuun hauskana piikkinä nykyajan kännykkäilmiötä kohtaan. Mutta kun mukaan tuli lepakoiden kautta leviävät virukset ja jäljelle jäänyttä ihmiskuntaa hallitseva järjestö, pila alkoikin muuttua mauttomaksi.
Kokonaisuutena tämä teos oli aivan liian vaikeaselkoinen ja monimutkainen. Tarina ei missään vaiheessa imaissut minua mukaansa, ja meinasinkin jättää lukemisen useammassa kohtaa kesken. Ja vaikka tarina saikin jotain tolkkua loppua kohden, jäi tästä käteen vain epämiellyttävän hämmentynyt olo. Lisäksi kirjan viimeiset sivut olivat suoranainen pettymys; tuntuu kuin minua olisi huijattu koko tarinan ajan.
June 3, 2024
Das Buch hat mich vor allem optisch angesprochen mit dem wunderschönen Cover voller kleiner Details, und der Klappentext hat dann sein übriges getan.
Anfangs hatte ich Sorge, ob mich der ungewöhnliche Schreibstil, in dem aus der Ich-Perspektive des 13-jährigen Oboi, der immer wieder auch die Leserschaft direkt anspricht, überzeugen könnte. Zudem war die Handlung erst einmal so konfus und merkwürdig, dass ich Zweifel hatte, mit dem Buch warm werden zu können. Aber ab dem zweiten Teil oder etwa einem Viertel des Buches, als die Zusammenhänge und Hintergründe langsam klarer wurden und die Geschichte Fahrt aufnahm, war ich wie gebannt von der grenzenlosen Andersartigkeit, die den Seiten entströmte. Auch wenn die Handlung stellenweise etwas holprig und die Erzählweise ein wenig ungelenk wirkte, konnte ich mich der Magie der Geschichte nicht entziehen und tauchte ein in eine unglaubliche Welt voller Fantasie, wie ich sie lange nicht mehr erlebt habe.
Anfangs hatte ich Sorge, ob mich der ungewöhnliche Schreibstil, in dem aus der Ich-Perspektive des 13-jährigen Oboi, der immer wieder auch die Leserschaft direkt anspricht, überzeugen könnte. Zudem war die Handlung erst einmal so konfus und merkwürdig, dass ich Zweifel hatte, mit dem Buch warm werden zu können. Aber ab dem zweiten Teil oder etwa einem Viertel des Buches, als die Zusammenhänge und Hintergründe langsam klarer wurden und die Geschichte Fahrt aufnahm, war ich wie gebannt von der grenzenlosen Andersartigkeit, die den Seiten entströmte. Auch wenn die Handlung stellenweise etwas holprig und die Erzählweise ein wenig ungelenk wirkte, konnte ich mich der Magie der Geschichte nicht entziehen und tauchte ein in eine unglaubliche Welt voller Fantasie, wie ich sie lange nicht mehr erlebt habe.
December 5, 2022
3.5⭐️
En oo lukenu pitkään aikaan mitään dystopiakirjoja ja en varmaan ois tätäkään lukenut ellen ois voittanut arvonnasta. Mulla jäi tästä vähän monimutkaiset fiilikset. Tykkäsin mielenkiintoisesta juonesta ja siitä, että tässä oli paljon viittauksia muihin kirjoihin ja satuihin. Mistä sitten en niinkään tykkännyt oli se miten tän dystopiakaupungin syntyminen (joku istuttaa viruksen lepakkoihin ja se leviää koko maailmaan) kuulostaa hyvin vahvasti koronaviruksen salaliittoteorioilta. Mun mielestä oli ihan hauska että ne kaupungit ihmiset oli ”orjia” niiden kämmenissä oleville laitteille ja kukaan ei enää osannut lukea, mutta mun mielestä siinä oli ehkä vähän liikaa mobiililaitteiden ja kirjojen lukemisen vastakkainasettelua. Se maailma oli kuitenkin hienosti kuvattu. Tää oli ehkä tarkotettu vähän nuoremille, mutta ainakin se oli helppolukuinen siltä osin.
En oo lukenu pitkään aikaan mitään dystopiakirjoja ja en varmaan ois tätäkään lukenut ellen ois voittanut arvonnasta. Mulla jäi tästä vähän monimutkaiset fiilikset. Tykkäsin mielenkiintoisesta juonesta ja siitä, että tässä oli paljon viittauksia muihin kirjoihin ja satuihin. Mistä sitten en niinkään tykkännyt oli se miten tän dystopiakaupungin syntyminen (joku istuttaa viruksen lepakkoihin ja se leviää koko maailmaan) kuulostaa hyvin vahvasti koronaviruksen salaliittoteorioilta. Mun mielestä oli ihan hauska että ne kaupungit ihmiset oli ”orjia” niiden kämmenissä oleville laitteille ja kukaan ei enää osannut lukea, mutta mun mielestä siinä oli ehkä vähän liikaa mobiililaitteiden ja kirjojen lukemisen vastakkainasettelua. Se maailma oli kuitenkin hienosti kuvattu. Tää oli ehkä tarkotettu vähän nuoremille, mutta ainakin se oli helppolukuinen siltä osin.
March 27, 2022
Oboin kirja kertoo pojasta nimeltä Oboi. Oboi pääsee karkuun valtavasta vankilasta, jossa hän on kasvanut kahden siskonsa kanssa. Hän saapuu kummalliseen kaupunkiin: ihmiset toimivat kämmeneen asennetun laitteen käskyjen mukaan ja kukaan ei osaa lukea. Markkinoilta hän saa mukaansa tyhjän kirjan, johon alkaa ilmestyä pikkuhiljaa tekstiä. Mitä kaupungissa tapahtuu? Oboi ei usko satuihin, mutta saa pian huomata lukemisen valtavan voiman.
Tän kirjan parhaita puolia oli ehdottomasti lukemisen riemu. Miltä se tuntukaan oppia lukemaan ja päästä sisään ihan uusiin maailmoihin! Kirja on tärkee muistutus siitä, miks lukeminen ja sadut on tärkeitä.
Tän kirjan parhaita puolia oli ehdottomasti lukemisen riemu. Miltä se tuntukaan oppia lukemaan ja päästä sisään ihan uusiin maailmoihin! Kirja on tärkee muistutus siitä, miks lukeminen ja sadut on tärkeitä.
April 29, 2022
Oh boy, what a pretty book!
Oboin kirja on ylistyslaulu kirjoille, tarinoille ja mielikuvitukselle.
Voihan pojat, millaiseen metapyöritykseen tässä joutuu. Intertekstuaalisia viitteitä ja muita kirjallisia kikkailuja on paljon. Juonenkäänteet ovat välillä kerrassaan hämmästyttäviä. Etenkin loppua kohti kirja kuitenkin kirja lähtikin juonellisesti raiteille, jotka saivat tunnelman lässähtämään.
Fantasiaa sujuvasti lukeville varhaisteineille.
Oboin kirja on ylistyslaulu kirjoille, tarinoille ja mielikuvitukselle.
Voihan pojat, millaiseen metapyöritykseen tässä joutuu. Intertekstuaalisia viitteitä ja muita kirjallisia kikkailuja on paljon. Juonenkäänteet ovat välillä kerrassaan hämmästyttäviä. Etenkin loppua kohti kirja kuitenkin kirja lähtikin juonellisesti raiteille, jotka saivat tunnelman lässähtämään.
Fantasiaa sujuvasti lukeville varhaisteineille.
November 6, 2022
Kirja ja minä emme sopineet toisillemme. Petyin siihen, sillä odotukseni olivat korkealla ja idea lukutaidottomasta maailmasta kiehtovan kamala. Fantasian, sadun, intertekstuaalisuuden ja dystopian unenomainen sillisalaatti jäi jotenkin etäiseksi. Mutta eniten se kertonee omista kaavoihin kangistumisestani. Uppoaako romaani paremmin lapsiin tai nuoriin? Se vaatii mielestäni kuitenkin tottunutta lukijaa eli ei ole millään tasolla helppo. Lopetus oli lässäyttävä. Hmmm…
April 21, 2023
En tykänny kauheesti. Mulla oli semmonen olo, että tässä tapahtu aivan liikaa asioita, mutta kuitenkaan juoni ei edennyt ollenkaan - lukuun ottamatta viimeisiä sivuja. Kirjan idea oli tavallaan tosi hyvä- maailma, josta lukutaito on kadonnut ja poika, joka on karannut vankilasta toimittamaan tärkeää tehtävää - mutta kirjan edetessä tähän tuli niin monta muutakin asiaa ja juonikuviota mukaan, mikä teki kirjasta hieman sekavan. Musta tuntuu myös, että tää oli tarkotettu hieman nuoremmille lukijoille, minkä takia tää ei varmaankaan myös ollu mun makuun.
October 2, 2023
Hieno kirja. Idea mahtava. Loppu ehkä hieman töksähtävä ja pelkäsin jo, että unohdettiinko Thule ja koordinaatit kokonaan. Thulen ja hänen vanhempansa tarina jäi minulta ehkä hieman ymmärtämättä.
Kirja antaa sytykkeen tarttua tarinoihin joihin siinä viitataan. Toki kirjan lukemistakin auttaa jos jo jotain niistä tarinoista tietää etukäteen.
Ehkä vinkkaukseen 5-6lk. Aika rankkaa touhua välillä ja vaikeaa tekstiä mutta saattaisi silti sopia paljon lukevalle kutoselle.
Kirja antaa sytykkeen tarttua tarinoihin joihin siinä viitataan. Toki kirjan lukemistakin auttaa jos jo jotain niistä tarinoista tietää etukäteen.
Ehkä vinkkaukseen 5-6lk. Aika rankkaa touhua välillä ja vaikeaa tekstiä mutta saattaisi silti sopia paljon lukevalle kutoselle.
June 30, 2025
Idea alkuun kiva, mutta lähti liukkaasti lapasesta. Mietin usein "miksi kaikki tämä edes tapahtuu", mikä kertonee jo tarpeeksi.. Jos kirjasta olisi karsinut puolet yksityiskohdista ja niistä olisi muodostettu yhtenäinen punainen lanka, niin tää olisi voinut olla ihan menevä dystopia.
Kannelle annan 5/5. Nelli Långstedt voisi mun puolesta kuvittaa kaikki suomalaiset kirjat. Harkitsen lukevani sarjan itsenäisen toisen osan ihan vain kannen takia, mutta.. Ehkä sitä pitää vielä hetki tuumia.
Kannelle annan 5/5. Nelli Långstedt voisi mun puolesta kuvittaa kaikki suomalaiset kirjat. Harkitsen lukevani sarjan itsenäisen toisen osan ihan vain kannen takia, mutta.. Ehkä sitä pitää vielä hetki tuumia.
March 15, 2024
Pidin siitä, kun kirjassa oli kaikkia tuttuja satuhahmoja hahmoina:) Jotenkin tuntuu, että tarinassa oli jotenkin liikaa elementtejä ja ne eivät sopineet minusta yhteen kuten tämä satuhahmo-asia dystopisen kjämmen-maailman kanssa. En tiiä, jotenkin tuntui, että kirja olisi ollut kahdessa eri osassa😅 Pidin kuitenkin kirjan hahmoista👍🏻
July 22, 2025
Aiheeltaan todella kiinnostava kirja, mutta kokonaisuus jää omaan makuuni sekavaksi. En oikein missään vaiheessa päässyt imuun kirjan kanssa ja lopulta päädyin tahkomaan kirjan loppuun periaatteesta.
Sinällään tässä ei ole osasissaan suuri ongelmia, sillä Salmi on taitavalta vaikuttava kirjoittaja, mutta valitettavasti tämä kirja ei oikein istunut omaan makuuni.
Sinällään tässä ei ole osasissaan suuri ongelmia, sillä Salmi on taitavalta vaikuttava kirjoittaja, mutta valitettavasti tämä kirja ei oikein istunut omaan makuuni.
February 8, 2022
3.5 ⭐. Tämä on sellaisille lukijoille, jotka rakastavat lukea kirjaa, joka kertoo kirjoista. Kirjoitustyylin vuoksi suosittelisin yläkoululaisille ja heistä vanhemmille. Pidin kirjan ideasta paljon, mutta valitettavasti oma lukukokemus kärsi siitä, kun spoilaannuin juonenkäänteestä kirjagramissa.
February 28, 2022
Kesken jäi. En päässyt ylitse koronasalaliittoihin viittaavista kohdista, lihansyönnin moraalisoinnista ja muista oudoista epäkohdista. Mielenkiintoinen idea kirjassa, mutta ei napannut minulle. Liian monta dystopiaklisettä samassa kirjassa, ettei se tuntunut enää kiinnostavalta.
January 29, 2023
Olisin tykännyt lapsena tällaisesta viittauksia muihin tarinoihin väärällään olevasta metakirjasta todella paljon. Ja tykkäsin aikuisenakin. Tarina oli vahvaa, vaikka maailma olikin jollain tavalla epäuskottava.
February 27, 2023
Jos jätän koronaviittaukset omaan arvoonsa, oli kirja mielikuvituksellinen ja monitasoinen seikkailutarina, josta tuli parhaimpina hetkinä Seita Parkkolan kirjat mieleen. Mukava lukea välillä lasten/nuortenkirjoja, jotka oikeasti nyrjäyttävät mielikuvitusta.
March 16, 2023
Alkuasetelma oli mielenkiintoinen, mutta kirja ei vastannut millään tavalla odotuksia. Lisäksi arvasin lopun käänteen jo hyvissä ajoin, ja se vesitti viimeisenkin nautinnon kirjalta. Vähän turhan paljon kaikkea tungettu yhteen kirjaan.
August 1, 2024
Ihana satu lukemisesta, tarinoista ja mielikuvituksesta. Monet viittaukset oikeisiin kirjoihin saivat ainakin tämän lukijan hihkumaan ilosta. Kirja on lapsille, mutta kyllä aikuinenkin tästä nauttii. Nopea luettava välipala.
March 19, 2022
Tässä oli lupaava alku, mutta meni mun makuun vähän turhan psykedeeliseksi. Muista kirjoista oli lainattu jo niin paljon aineksia, että tarina ei tuntunut kovin omaperäiseltä.
May 19, 2022
Kaunis kertomus tarinoiden ja mielikuvituksen voimasta!
February 7, 2023
Ilahduttavan omaperäinen, värikäs, yllättävä. Tarina isolla teellä 🧡
Displaying 1 - 30 of 38 reviews