Joka kurjen laulua kuuntelee

Joka #1

by Sinikka Koyama

Kaikki alkaa siitä, kun 19-vuotias Sofia nukahtaa bussiin ja herää vasta päätepysäkillä. Pimeällä pysäkillä Sofia tapaa yllättäen vanhan ystävänsä Nanan, joka johdattaa hänet salaperäiseen ruusuköynnösten peittämään taloon nimeltä Villa Ruusu. Omalaatuinen talo ja sen rönsyilevä puutarha kätkevät sisäänsä salaisuuksia, jotka alkavat hitaasti paljastua myös Sofialle.

Vanhasta matka-arkusta Sofia löytää oudon valkokantisen kirjan, joka kertoo Mei-nimisestä tytöstä. Mein tarina vie satojen vuosien takaiseen Japaniin, jossa kurkien kerrotaan muuttuvan ihmisiksi ja bambukaihtimien taakse kätkeytyy monia salaisuuksia. Mein tarinaa lukiessaan Sofia alkaa löytää itsestään ja Meistä kummallisia samankaltaisuuksia ja samalla kahden eri maailman välinen raja alkaa häilyä.

Joka kurjen laulua kuuntelee on Sinikka Koyaman esikoisteos, jossa kohtaavat suomalainen ja japanilainen kulttuuri sekä historia ja nykyhetki. Itsenäinen jatko-osa Joka ketun jälkiä seuraa jatkaa esikoisen tarinaa uusien päähenkilöiden voimin.

”Maalaileva ja aistivoimainen kerronta pääsee parhaiten oikeuksiinsa muinaisen Japanin kuvauksessa, jossa silkkikankaiden kahinan voi melkein tuntea.”
(Rimma Erkko, Onnimanni 2/2022)

Hardcover

Published May 15, 2022

About the author

Tarinani vievät lukijan matkalle, jossa unen ja valveen raja häilyy, ja jossa tarujen maailma on lähes yhtä todellinen kuin tuntemamme todellisuus. Kun realismi ja fantasia sekoittuvat, saavat vanhat myyttiset tarinat aivan uuden muodon. Vaikka tarinat syntyvätkin mielikuvituksesta, sisältävät ne aina murusia todellisuudesta tai ehkä fiktio onkin vain todellisuuden toinen puoli, jota emme vielä tunne.

Kirjoitusprosessin aikana olen maalannut erilaisilla tekniikoilla maalauksia, joiden kautta olen tutkinut teosteni tarinaa ja tunnelmaa. Maalauksiin on kätketty symboliikkaa, jonka tarkoitus on avata tarinaa kuvan keinoin. Kirjojeni kansikuvat on tehty näistä maalauksista.

Kuva: Tomi Kontio

Reviews

[Jaana · Rating 5 out of 5]

Olipas nerokas ja yllättävä nuoren naisen kasvukertomus, joka antaa toivoa ja uskoa vaikeuksista selviytymiseen. Tarinassa yhdistyi mystisellä tavalla monta erilaista kerrosta päällekkäin, joka onkin lopulta kaikki yhtä suurta kudelmaa. Elämän ja kasvun kipukohtia, ystävyyttä ja ihmissuhteita tarkkaillaan monesta näkökulmasta ja mystiikka tuo oman lisäpotkunsa asioiden tarkasteluun. Liikkuminen ajassa ja paikassa teki tarinasta mielenkiintoisen. Taitavasti kudottu kerronta oli lempeää, viipyilevää ja kuvailevaa, eikä kertomuksesta silti puuttunut yllättäviä ja hätkähdyttäviä käänteitä. Tarinaan oli helppo sukeltaa ja samaistua, vaikka olenkin vähän iäkkäämpi lukija kuin kirjalle suunnattu kohderyhmä. Sofian tarina liikutti minua, loppu oli yllättävä.
Kirja on kaunis ulkoa sekä sisältä. Kirjailijan itsensä tekemä herkkä ja kaunis kansikuva johdatteli juuri oikeaan tunnelmaan. Kertakaikkiaan uskomattoman hieno tarina!

[Katja · Rating 5 out of 5]

Kaunis tarina. Keski-ikäisenkin lukijan vei mukanaan ja lumosi. Kerralla luin alusta loppuun. Parhaiten toimivat muinaiseen Japaniin sijoittuvat osiot, niissä kerronta oli sujuvinta, tuntui kuin itse olisi ollut paikalla. Kirja parani loppua kohden.

Kirjasta tuli mieleen sekä Frances Hodgson Burnettin Salainen puutarha, että Pasi Ilmari Jääskeläisen Lumikko ja yhdeksän muuta. Ei kuitenkaan ollut kopio, vaan yhtäläisyyksiä löytyi tunnelmasta ja miljöistä.

Hieno esikoisteos.

[Sonja · Rating 3 out of 5]

Nuorille aikuisille suunnattua fantasiaa. Japanilainen kulttuuri on aina kiinnostanu mua, ja tähän oli kivasti saatu sitä yhdistettyä. Mein tarina tuntui jäävän kesken, ja olisin siitä halunnut lukea enemmänkin.

Pisteet kirjailijan itse maalaamasta kannesta!

[Päivi Lehtonen · Rating 5 out of 5]

Very well written, beautiful and amazing story!

[Sini Helminen · Rating 3 out of 5]

Sinikka Koyaman esikoisteos Joka kurjen laulua kuuntelee edustaa kotimaista YA:ta tai oikeastaan jo harvinaisempaa New Adultia, sillä päähenkilö Sofia on jo 19-vuotias. Romaani on tyyliltään rauhallisen maalaileva ja tunnelmallinen ja yhdistää nyky-Suomea ja muinaista Japania, kun Sofia löytää outoja kirjoituksia Mei-nimisestä tytöstä. Kirja lähtee vähän takkuillen liikkeelle, kun lukija ei vielä ymmärrä, mistä on kysymys, mutta lopulta kaikki keriytyy auki ja selkenee. Kieli on kaunista, joskin nykyaikaan sijoittuvissa jaksoissa olisi ollut tiivistämisen varaa: Japaniin sijoittuva Meistä kertovat jaksot nimittäin ovat niin eläviä, jännittäviä ja vaikuttavia, että niiden rinnalle romaanin toinen aikataso vaikuttaa vaisummalta ja saa lukijankin kaipaamaan uppoutumista seuraavaan Sofian lukemaan katkelmaan.
Joka kurjen laulua kuuntelee alkaa unenomaisella kuvauksella siitä, miten Sofia on matkalla linja-autolla ja päätyy puolivahingossa yöksi paratiisimaiselle huvilalle, jossa hän kohtaa vanhan ystävänsä. Siellä Sofia myös törmää ensin tyhjältä näyttäneeseen kirjaan, johon ilmestyy Mein tarina. Nykypäiväkuvauksen hämäryydellä on juonisyyt, mutta lopputulos on yhtä kaikki se, että kirjan sydän ja veri on Mein tarina. Hoviajan Japaniin sijoittuvat jaksot muistuttavat paljon Genjin tarinaa ja vastaavaa klassista japanilaista kirjallisuutta, joskin tempo on nopeampi ja jännitys ja juonittelu väkevämpää. Mei on merkittävän miehen äpärätytär ja päätyy keskelle rakkauden ja vaarallisten hovikähmintöjen verkkoa. Itse olisin mielelläni lukenut Meistä pidemminkin, vaikka koko romaanin verran. Mein tarina vertautuu kyllä Sofian kokemuksiin ja symbolisuus, tulkinnannanvaraisuus ja maaginen realismi luonnehtivat kerrontaa. Parhaiten Joka kurjen laulua kuuntelee sopii Japani-faneille ja seesteisemmän fantasian ystäville.

Arvio myös blogissa Siniset helmet:https://sinisethelmet.wordpress.com/2...

[Tanja Railo · Rating 4 out of 5]

Sinikka Koyaman esikoisteos ”Joka kurjenlaulua kuuntelee” oli minulle hieman hankalasti arvioitava romaani, koska en kokenut olevani sen kohdeyleisöä. Oli kuitenkin kiinnostavaa lukea tämä useamman ajan ja paikan välillä liikkuva tarina ja lukijana etääntyä omasta, tavanomaisesta lukijaprofiilistani. Romanttinen nuortenromaani – tässä genressä olen arvioni tehnyt, minä jo 50-vuotta täyttänyt, vereslihallisen kaunokirjallisuuden ystävä.

Koyama on itse kuvannut tarinaansa aikuisten saduksi, jossa on historiallisia elementtejä. Tämä on mielestäni osuva ilmaus, kun ottaa huomioon paikkojen paratiisimaisen kuvauksen, henkilöhahmojen luonnehdinnan ja tarinassa usein esiintyvän sitten-sanan; eteenpäin mennään kuin sadussa, ja tapahtumien käänteet ovat paikoitellen satumaisen selkeitä.

Romaani lähtee rauhallisesti käyntiin, mutta onnistuu ottamaan lukijan imuunsa: halusin todella tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu ja miten asiat selittyvät ja toisiinsa kietoutuvat. Tarinan määrittelemättömään, nykyaikaiseen maahan sijoittuva taso pysyy hienosti tasapainossa mystisen kirjan kautta avautuvan muinaisen Japanin kanssa – molemmat tasot ovat herkän utuisia, vaikka ne kuvataan jopa arkisen selvästi.

”Joka kurjenlaulua kuuntelee” käsittelee syrjään vetäytyneen/syrjään sysätyn nuoren voimaantumista, uhriutumista ja siitä pois pyristelyä. Tämä tuo romaanin vaaleanpunaissävyiseen yleisilmeeseen kauniita tummia sävyjä, jotka varmaan puhuttelevat monia nuoria.

Romaanin maailma ja tarinan symboliikka jäivät mieleeni pyörimään. Se on mielestäni yksi hyvän kirjallisuuden merkki. Jään uteliaana odottamaan, mitä Sinikka Koyama seuraavaksi meille kirjoittaa.

[Noora · Rating 4 out of 5]

Tarina vei mukanaan niin että luin kirjan lähes yhdeltä istumalta. Kerronta etenee intensiivisesti, ja kirjan maailma piirtyy mieleen visuaalisesti yksityiskohtaisena. Yllätyksiä riittää, mutta teos ei ole "pelkkä fantasiakirja" vaan herättelee pohdiskelemaan myös omia elämänvalintoja. Viihdyttävyydessään kuitenkin vähän kuin animea katsoisi. Toivottavasti jatkoa on tulossa.

[Sari-Anne · Rating 4 out of 5]

Sukella Sofian maailmaan, jossa pääset tutustumaan nuoreen naiseen, joka kipuilee itsensä arvostamisen ja epävarmuuden tunteiden kanssa. Sofian tarina yhdistyy Mein tarinan kanssa ja yhdessä niistä muodostuu salaperäinen ja yllätyksellinen matka, joka on samalla romanttinen ja kaunis kuvaus rakkaudesta kahdessa eri ajassa ja paikassa. Hyvän mielen kirja, jonka seurassa on helppo viivähtää!

[Saimi · Rating 3 out of 5]

Kummankin tarinan päähenkilöt ärsytti passiivisuudellaan, erityisesti Sofia. En selkeestikään tykkää lukee hahmoista jotka muistuttaa mua. Muut hahmot Sofian tarinassa tuntu myös pinnallisilta.

Mein tarina sen sijaan oli mielenkiintosempi ja ärsyttää miten se ei tässä kirjassa saanu päätöstä. Siinäkin Mei oli melko passiivinen, ois ollu mielenkiintosempaa lukea tarinaa jonkun sellasen hahmon näkökulmasta joka ois ollu enemmän tapahtumien keskiössä.

[Aino · Rating 2 out of 5]

2,5. Olisin halunnut pitää tästä, mutta tulin vain vihaiseksi. Kill your darlings ja sitä rataa, tästä olisi pitänyt poistaa kymmeniä sivuja turhia, tarinaan liittymättömiä kohtauksia, kerrontaa ja yksityiskohtia mm. hevosista ja vaatteista. Hahmojen kaikkia liikkeitä ei tarvitse kertoa. Samoin saman verran syviä hengenvetoja ja huokauksia olisi pitänyt poistaa - apua, miten tiiviisti niitä välillä oli.

Mein tarina oli teoksessa kiinnostavinta, siitä olisi voinut lukea enemmänkin, niissä kohtauksissa kerronta oli parempaa. Loppuratkaisu lässäytti koko tarinan, kaikki vähäinenkin taianomaisuus ja utu maailmojen välillä katosi. Suurin osa lopusta olisi mielestäni saanut jättää pois. Ehkä avoin loppu heti turman jälkeen olisi toiminut paremmin.