Elmo

by Juhani Peltonen

Finnish

Genres: Fiction, Finnish Literature, Humor

278 pages, Paperback

First published January 1, 1978

Reviews

[Peony · Rating 2 out of 5]

2,5 tähteä. Tuntuu väärältä antaa tälle kirjalle näin alhainen arvostelu, sillä tässä oli paljon hauskasti kirjoitettuja pätkiä ja ihan mielenkiintoisiakin käänteitä. Objektiivisemmin ajatellen tämä ansaitsisi enemmän. Mutta omalla kohdallani tässä oli sen verran paljon sekalaista toimintaa, joka ei aina osunut yksiin oman kiinnostukseni kanssa ja olin hiukan liian usein jokseenkin pitkästynyt. Jos sinulla on rakkaus urheiluun, niin tämä on varmasti mieluinen. Ei vain ollut minun kirjani.

[Taija · Rating 2 out of 5]

Elmo kuuluu tietysti yleissivistykseen. Hämärästi muistelisin, että olisin joskus 80-luvulla koulussa ehkä kuunnellut tätä kuunnelmana? Olikohan BookBeatin äänikirjaversio sama kuunnelma, koska lukija ainakin kuulosti melko vanhanaikaiselta? Äänikirjana tämä kannattaakin ehdottomasti ”lukea”, siinä tulee urheiluselostuskohtaukset parhaimmilleen.

Elmo on kuitenkin vähän yhden idean kirja (Elmo voittaa kaikki urheilukilpailut lajissa kuin lajissa), hieman vanhahtava ja liikaa penkkiurheilua muistuttava. En oikein jaksanut huvittua, vaikka olihan tässä hulvattomiakin kohtia. Parasta antia oli ehkä ne urheiluselostukset, joissa Elmo ilmiömäisillä tavalla aina voittaa (vaikka kesken juoksukisan pysähtyisi hetkeksi ja pyytäisi valmentajaa raaputtamaan kutiavaa selkää). Selostusten ulkopuolinen juoni oli lähinnä tylsä.

Kirja on varmasti parhaimmillaan penkkiurheilusta kiinnostuneelle mieslukijalle. Urheilusta on hyvä olla joku perustietämys (joka minulta puuttuu), jotta osaa huvittua oikeissa kohdissa. Kuten että kun Elmo kiskaisee keihästä lähes 110 metriä (se on ilmeisesti paljon, onko?). Elmo antaa lukijalle balsamia haavoille kun Suomi ei reaalimaailmassa tuo mitaleja kisoista. Elmon maailmassa suomalainen saa olla ylpeä.

Huvittavasti Elmosta tulee vähän nyt ajankohtainen Käärijä-huuma mieleen: tavallisista lähtökohdista oleva kouluttamaton mies vie Suomea maailmankartalle, ja häntä revitään joka suuntaan, haastatellaan ja kysytään mielipidettä joka asiaan. Lentokentällä on mieletön tungos kun sankari saapuu kotimaahan. Hän saa lahjoituksena auton ja asunnon (ja Elmon tapauksessa useamman, kuin myös pari tunturia, suden, karhun, ahman, villipeuran, junan, laivan, lentokoneen, muutaman kaupungin kunniapormestariuden, ja vaikka mitä).

Osa tarinasta meni ehkä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, mutta loppuratkaisu oli ihan hauska. Vahvistaa ajatusta että olen kuunnellut tämän aiemminkin.

[Kaj Roihio]

Luen aivan liian vähän kotimaista kirjallisuutta. Tämän ymmärsin kivuliaasti lukiessani Elmoa ja nauroin makeasti kerta toisensa jälkeen. Elmosta muistetaan parhaiten Andien talviolympialaisten ja Derwangan kesäolympialaisten selostukset, jotka parodioivat loistavasti vanhoja suomalaisia urheiluselostuksia, kärjessä tietysti legendaarinen Pekka Tiilikainen. Mutta Juhani Peltonen ei jää siihen, vaan hän kasvattaa kirjastaan syntyjä syviä pohdiskelevan teoksen, välillä vähän haikean ja loppua kohden surumielisenkin, mutta pääasia kuitenkin on, että Elmo ei jää vain hassuksi urheilukirjaksi. Loppua kohti kerronta kuitenkin sortuu hyvin väkinäiseksi, tuntuu kuin Peltonen olisi jo kyllästynyt kirjaansa eikä oikein enää innostu sen kanssa. Varsinainen lopetus, viimeiset sivut puolestaan ovat aivan yhtä hyvät kuin ensimmäiset luvutkin. Elmo lienee oman aikansa tuote siinä mielessä, että päähenkilö seikkailee itäisen Euroopan kommunistisissa maissa nauttien mitä suurinta vieraanvaraisuutta ilman tietoakaan yhteiskuntajärjestelmän kielteisistä puolista. Oli miten oli, nykyäänkin vielä Elmo on hienoa luettavaa ja parhaimmilaan suunnattoman hauska.

[Inka Partanen · Rating 5 out of 5]

En ole koskaan ollut penkkiurheilija, vähäisissäkään määrin. Silti itkin (!) kun Elmo hiihti voittajana maaliin 50 kilometrin kisassa.

Kirja ei ehkä ihan oikeasti ansaitse täyttä viittä tähteä (vaikka melkein ansaitseekin). Oma arvio on avoimen värittynyt, sillä kirjaan pohjaava Ylen kuunnelma 80-luvulta on lapsuuteni äänimaisema. Sitä c-kasettia kuuntelin satoja kertoja, ja kirjaakin kuunnellessani osasin yhä ulkoa pitkiä pätkiä dialogia ja selostusta. Eihän sellaista voi olla rakastamatta.

Kirja on selvästi aikuisten surrealistinen satu, jossa on hauskoja ja joskus syvällisiäkin viittauksia todelliseen maailmaan, ihmissuhteisiin, politiikkaan ja ties mihin. Se on myös monin paikoin hieno aikansa kuva.

Kuuntelin tämän äänikirjana ja tämä on ehkä ainut kirja, jota en kenellekään voisi muussa formaatissa suositella. Lukeminen ei ole vain hyvää, se on huikeaa!

[Celestine · Rating 2 out of 5]

2,5. Joskus yli 10 vuotta sitten olen kuunnellut Elmo-kuunnelman, joka oli silloin mielestäni todella hauska. Kirjassakin oli samaa absurdiutta ja parodiaa, minkä kuunnelmasta muistan, siitä nautin kovasti. Peltosella on sana hallussa, kieli on ihanan rikasta ja monipuolista. Useamman kerran hymähtelin ääneenkin.

Kuitenkin kirjassa tuntui olevan myös paljon turhaa. En pidä "mies haahuilee" -genrestä juurikaan, ja sitä kirja urheiluosuuksien ulkopuolella pitkälti oli. Varsinkin äänikirjan pari viimeistä tuntia olivat hyvin pitkäveteisiä ja raskassoutuisia. Naishahmot olivat melkoisia paperinukkeja, ja suututti tosissaan, miten Aliisan hahmoa kohdeltiin. Hänessä olisi ollut potentiaalia vaikka mihin, mutta hän jäi käveleväksi kliseeksi.

Kauko Helovirta lukijana on kuitenkin aivan huippu!

[Kirjasieppo · Rating 4 out of 5]

Elmoon olen tutustunut ammoisina aikoina kuunnelmien muodossa, mutta nyt oli aika lukea koko tarina. Urheilukohtaukset pääsevät todellakin oikeuksiinsa kuunneltuna, vaikka hyvin pääsee tunnelmaan myös näin luetun sanan välityksellä. Muu osa kirjasta olikin sitten nostalgiaa, joka varmasti 70-lukua ja itäblokkiutta kokemattomalta jää vaisummaksi lukukokemukseksi. Ajankuva ja omatyylinen huumori pitää kirjan pinnalla loppuun asti.

[Tuatara · Rating 2 out of 5]

Lajityyppinsä edustajan ja parodiana kirja lienee hyvin onnistunut, ja urheiluselostuskohdat onnistuivat ajoittain huvittamaan. Niissä kohdin äänikirjaformaatti oli myös oikein onnistunut. Mutta muilta osin suuren urheilusankarin traagisuus tuntui niin nähdyltä ettei edes hymähdyttänyt ja oli suoraan sanoen mielestäni tylsää. Eipä sillä, en kuvitellutkaan kuuluvani kirjan kohderyhmään.

[Olli-Pekka · Rating 3 out of 5]

Odotin kevyttä luettavaa, mutta Elmo tarjoilikin painavaa ja ajankohtaista asiaa. Julkisuuselämää, mediaa ja ihmisten turhamaisuutta sättivä satiiri on mahdollisesti tällä hetkellä vahvemmin ajassa kuin koskaan aiemmin. Valitettavasti pääsin kuitenkin paikoitelleen pitkästymään kirjan parissa pahoin ja siitä myötä putoili tähtiä.

[Aleksi · Rating 1 out of 5]

Hämmentävä kirjoitelma, joka tuntuu syntyneen ilman turhempaa pohdintaa. Harvakseltaan hauskaa sanataidetta, pääasiassa toistelua lähes samoista asioista, sekä irralliselta tuntuvia tapahtumaketjuja.

[Desertorum · Rating 1 out of 5]

Mietin yhden ja kahden välillä. Mutta jos ihan rehellisiä ollaan niin en pitänyt tästä. Jos tämä ei olisi ollut haastekirja, olisin todennäköisesti jättänyt tämän kesken, sen verran tylsistynyt olin.

[Tuija · Rating 4 out of 5]

Kaunista kieltä. Kuvaa aikaa jolloin kirja kirjoitettiin.

[Mika Auramo · Rating 2 out of 5]

Juhani Peltosen kaikkien aikojen urheilusankarista kertova kirja hehkuttaa suomalaista Elmoa. Kainalniemen hikeä edustava yli-inhimillisiin suorituksiin pystyvä tähtiurheilija nostaa Suomen maailmanmaineeseen sekä kesä- että talviurheilulajeissa mykistävään tapaan.

Veijarimaisen absurdi romaani pitää lukijan otteessaan heppoisesta juonesta huolimatta. Jo lapsuudenkodissaan Elmo rakastuu omenalajikkeeseen ja omenapuutarhoihin sekä kirkkojen arkkitehtuuriin. Onneton rakkaus ajaa merille, ja kalsarit jalassa sukkasillaan hän tekee Bukarestissa ensimmäisen kansainvälisen maineteon: legenda on syntynyt.

Valmentajansa Reijo ”Rymy” Peltkelssonin kanssa tie vie sekä Andien kisoihin että Dervangan kesäkisoihin, joissa suomalainen urheilusankari on voittamaton lajissa kuin lajissa. Jääkiekossa muut joukkueen jäsenet ovat vain hidasteena, ja Elmo vastaan muu maailma on tunteita sykähdyttävä jalkapallotapahtuma. Omena suussa ja piippu suunpielessä Elmo on jokaisen vastustajan kauhu, ja jalkapallossa lasketaan jopa sekunnin sadasosat, ja tiukille vetää....

Toisaalla kotona seurataan seurojentalolla radion tahtiin pitäjän unelmapojan maailman urheiluareenoiden lyömätöntä valloitusta. Ateistiseksi ortodoksiksi itsensä nimittänyt Elmo vaikuttaa monella muullakin saralla, esim. Suomen arkkipiispana.

Onneton rakkaus ja tragedia varjostaa kuivattua lihaa ja omenoita jatkuvasti järsivää yli-ihmistä ja ajaa lopulta romahduksen partaalle. Sitten hengellinen herätys sipulikupolikirkkoineen on kapteeni Morganan jälkeen pyhiinvaellusretki ennen lopullista ratkaisua, joka yllättää lukijan hauskasti pateettisuudellaan.

[JP Peltola · Rating 4 out of 5]

Klassinen humoristikirja. Pitää aika hyvin otteessaan, vaikka kirja ei lajityypiltään edusta ihan sitä ominta.

[Tuija · Rating 3 out of 5]

Legendaarisen Elmon urheilusuoritukset. Suuri rakkaus.

[Koivula]

Hupaisaa, sai naurahtaa ja hymähdellä paljon. Mutta lopussa pitkästi surullinen. Eli sekä nauroin että itkin kuuntelun aikana.
Kauko Helovirta loistava lukija!

Helmet 2017: 21 (sankaritarina)
Popsugar 2017: 21 (nonhuman perspective; Elmohan on jo sen verran ylivertainen!)
Tiekkö 2017: 7 (alkuperäinen julkaisu 1978)