Uskollinen ystävänne

by Jane Austen, Inkeri Koskinen (Translator)

Uskollinen ystävänne on kokoelma rakastetun Jane Austenin kirjenovelleja, joista suurin osa on suomalaisille lukijoille entuudestaan tuntemattomia. Austenin tarinat ovat hauskoja, jopa julmia irvaillessaan aikansa käsityksille ihmissuhteista ja avioliitosta. Kokoelman kertomuksissa äidit, tyttäret, sisaret ja ystävättäret käyvät kirjeenvaihtoa, joka usein käsittelee edullisten naimakauppojen solmimista - rakkaudesta on niihin liittyen yleensä turha puhua. Pinnan alla merkityksellisemmäksi nousevat kuitenkin naisten väliset suhteet: kateus, juonittelut sekä ystävyys.

Kokoelma sisältää esipuheen lisäksi pienoisromaanin Lady Susan ja novellit Rakkaus ja ystävyys, Kolme sisarta ja Lesleyn linna.

Genres: Classics, Short Stories, Fiction, British Literature, Romance

230 pages, Paperback

First published January 1, 1871

About the author

Jane Austen was an English novelist known primarily for her six novels, which implicitly interpret, critique, and comment upon the English landed gentry at the end of the 18th century. Austen's plots often explore the dependence of women on marriage for the pursuit of favourable social standing and economic security. Her works are an implicit critique of the novels of sensibility of the second half of the 18th century and are part of the transition to 19th-century literary realism. Her deft use of social commentary, realism and biting irony have earned her acclaim among critics and scholars.

The anonymously published Sense and Sensibility (1811), Pride and Prejudice (1813), Mansfield Park (1814), and Emma (1816), were a modest success but brought her little fame in her lifetime. She wrote two other novels—Northanger Abbey and Persuasion, both published posthumously in 1817—and began another, eventually titled Sanditon, but died before its completion. She also left behind three volumes of juvenile writings in manuscript, the short epistolary novel Lady Susan, and the unfinished novel The Watsons.
Since her death Austen's novels have rarely been out of print. A significant transition in her reputation occurred in 1833, when they were republished in Richard Bentley's Standard Novels series (illustrated by Ferdinand Pickering and sold as a set). They gradually gained wide acclaim and popular readership. In 1869, fifty-two years after her death, her nephew's publication of A Memoir of Jane Austen introduced a compelling version of her writing career and supposedly uneventful life to an eager audience. Her work has inspired a large number of critical essays and has been included in many literary anthologies. Her novels have also inspired many films, including 1940's Pride and Prejudice, 1995's Sense and Sensibility and 2016's Love & Friendship.

Reviews

[Liisa · Rating 3 out of 5]

This is a collection of four short stories by Jane Austen and they are all written in letters. The stories are The Three Sisters, Love and Freindship, Lesley Castle and Lady Susan. The first three didn´t feel very finished or coherent, which makes sense since Austen literally didn´t finish all of them. Nonetheless the stories are entertaining and really funny. Austen´s social criticism seemed more undisguised than in her full length novels and it´s in many ways apparent that Austen wrote these when she was quite young.
Lady Susan differs greatly from the other stories both in length and quality. Apart from the dislikable main character, reading Lady Susan reminded me very much of her novels with its complicated relationships and wide cast of characters.
All in all I´m really glad I read this collection, it was interesting to see more playful and juvenile side of one of my favourite authors. If you´re a fan of Jane Austen, definitely give her less known, perhaps even unfinished stories a try.

[Maija · Rating 3 out of 5]

Viihdyin! Tämä oli hauskaa luettavaa ja jotenkin eskapistinen. Lyhyet tarinat ja vielä kirjemuoto oli just sopivasti mun väsyneille aivoille.

Näin ~analyyttisestä~ mielestä sanoisin että kiinnostava esimerkki sekä satiirista (en kyl oo ihan varma et ketä Austen pilkkaa oon liian tietämätön siihen) että sitten narratiiveista ja vallasta. Kirjeiden kirjoittajat ovat yksinvaltiaita, jotka kehystävät asiat kuten lystäävät ja lukijan tehtäväksi jää muodostaa oman käsityksensä "totuudesta".

[Tarinankertoja92 · Rating 3 out of 5]

Inkeri Koskisen esipuhe kirjaan oli mielenkiintoinen ja hyvin taustoittava lisä. Kertomuksista huomasi, etteivät ne olleet Austenin priimaa, mutta mielestäni on hienoa saada lukea myös kerronnallisuuden neron alkutaipaleen tekstejä suomennettuna. Vaatimattomasti huomasin, että Austenin varhaisissa teksteissä oli samanlaista karikatyyreillä pelaamista ja satiirista tarinan kuljetusta kuin omissa lukioajan tekeleissäni. Ehkä tällainen tyylin hakeminen on kuulunut nuoruuteen jo vuosisatoja sitten. Austenin huumori pääsi näissä kertomuksissa hyvin esille, toiset pitivät paremmin otteessaan kuin toiset. Oli upeaa myös havainnoida sitä, millä tavoin kirjenovelli muotona mahdollistaa hahmojen luonteen kuvauksen kerronnan kautta. Kyllähän tämä kokoelma Austenin teoksista sijoittuu häntäpäähän, mutta Austen on kuitenkin aina Austen!

[Mikko Saari · Rating 3 out of 5]

Kokoelma keskeneräisiä teoksia ei tietenkään ole mitään terävintä tavaraa. Kirjeromaani on lisäksi vähän raskas muoto; jopa siinä määrin, että Austen itse parodioi muotoa näissä kertomuksissa. Uskollinen ystävänne sisältää kuitenkin austenmaiseen tapaan tyrskähdyttävän hauskoja luonnehdintoja ja tuhdin annoksen avioliittoasioiden veivaamista ja juonittelua. Mainio välipala siis seuraavaa Kersti Juvan Austen-suomennosta odotellessa.

[Noora]

Ööh. Ikävä kyllä näistä kirjenovelleista ei jäänyt oikein mitään mieleen. Henkilöt eivät olleet tuttuja entuudestaan ja minulle ei aina auennut, kenelle tai mille milloinkin irvailtiin. Piti myös suorastaan pinnistellä, että pysyisin kärryillä, koska ajatus harhaili jatkuvasti. Ainoa novelli, joka jäi mieleen ja jonka hahmo oli ennestään tuttu (kiitos Love & Friendship -elokuvan), oli Lady Susan. Novelli oli erinomainen, mutta minusta Lady Susanin hahmo oli pelkästään vastenmielinen: narsistinen ja sadistinen sosiopaatti-pyrkyri, joka nauttii ainoan tyttärensä nöyryyttämisestä. Niin kamala nainen, että teki välillä mieli heittää kirja seinään - eli aivan erinomaisesti kirjoitettu.

[Jenni Riikonen · Rating 3 out of 5]

Pidin siitä, että introssa oli hieman kerrottu Austenin ja kirjeromaanien historiaa. Kirja oli kevyt ja viihdyttävä, mutta ehkä tarinoista huomasi että ne ovat osittain keskeneräisiäkin.

[Taija · Rating 4 out of 5]

Kirjemuotoon kirjoitettuja novelleja Jane Austenin nuoruusvuosilta. Tekstistä tunnistaa Austenin, mutta toisaalta läpi paistaa myös vielä kokemattomuus ja kypsymättömyys myöhempiin teoksiin verrattuna.

Ensimmäinen novelli ”Kolme sisarta” on yllättävänkin hyvä. Sarkastisen hauska ja hyvin koossa pysyvä kokonaisuus. Austenin älykkyys kirjailijana ja pieni ilkikurinen pahantahtoisuus käy jo tästä hyvin selväksi.

Seuraava novelli ”Rakkaus ja ystävyys” ei vakuuttanut yhtä paljon. Se on ällistyttävä ja hieman sekava, lapselliselta vaikuttava seikkailukertomus, pilkottuna yhden henkilön kirjoittamiin kirjeisiin. Kirjeformaatti ei tässä tuonut kauheasti mitään tähän kertomukseen. Yksi ja sama henkilö kertoo kirje toisensa perään toiselle henkilölle yhtä ja samaa tarinaa saamatta koskaan vastakirjettä. Yhtä hyvin siinä olisi voinut olla suora kertoja

Jossain kohtaa tarinaa esimerkiksi jostain ilmestyy vanha mies joka ilmoittautuu kaikkien isoisäksi ja alkaa jaella heille rahaa. Naisväki pyörtyilee tuon tuostakin sohville ja toistensa käsivarsille. Vauhdikkaita käänteitä ja uskomattomia sattumuksia. Vähän tuli mieleen Edgar Allan Poen omituiset kertomukset.

”Huokaisimme ja pyörryimme sohvalle.”

Mutta koko homma saa selityksen, kun kuulee, että Austen on kirjoittanut tarinan vasta 14-vuotiaana! Wau. Tarinassa on vielä raakilemaisuutta ja lapsellisuutta, mutta kyllä sieltä austenmainen satiiri paistaa jo läpi. Alkukirjoituksen mukaan Austen pilkkaa tässä tarinassa romanttisia romaaneja ja niiden lukijoita.

Kolmas tarina ”Lesleyn linna” koostuu enemmän vuorovaikutteisesta kirjeenvaihdosta. Kyseessä on kirjailijan - luultavasti jopa tarkoituksellisesti - kesken jättämästä kirjeromaanista. Austenin on pakko ollut kirjoittaa tätä pilke silmäkulmassa, niin absurdeja juttuja siinä on.

”Olemme kauniita, rakas Charlotteni, hyvin kauniita, ja virheettömyytemme tekee täydelliseksi se, ettemme lainkaan ymmärrä sitä itse.”

Minua nauratti erityisesti myös se mikä stressi yhdelle henkilöistä tulee siitä, että iso määrä ruokaa menee haaskuuseen juhlien peruunnuttua (vaikka asiaan liittyy isompaakin onnettomuutta ja kuolemaa). Kaikki palvelijoita myöten valjastetaan syömään herkut ennen kuin mikään ehtii pilaantua. Mikä ekologinen (vaiko vain taloudellinen) ajattelu jo 1700-luvulla! :D Lisäksi useammassakin tarinassa kuvaillaan naishenkilö joko pitkäksi, keskikokoiseksi tai lyhyeksi, ihan kuin sillä olisi suurikin merkitys.

”Hänen kasvonsa eivät ole hassummat, mutta hänen pikkuruisessa, vähäpätöisessä varressaan on jotain niin äärimmäisen epämajesteettista, että Matildan ja minun tyylikkään pituuden rinnalla se tekee hänestä merkityksettömän kääpiön.”

”Matilda ja Margaret Lesley ovat kaksi suurta, pitkää, epänormaalia, ylikasvanutta tyttöä, juuri sopivaa kokoa asuakseen linnassa, joka on suhteessa lähes yhtä suuri kuin he itse.”

Neljäs tarina ”Lady Susan” on pisin, valmis miniromaani ja tämän kokoelman kypsin ja älykkäin tarina. Tässä Austen osaa jo parhaiten hyödyntää kirjeromaanin mahdollisuuksia, ja tekstistä paistaa läpi myös Austenin mainio ja tarkkanäköinen ihmistuntemus. Nimihenkilö ei ole ehkä puhtain pulmunen ja herttaisin hyvis, mikä tekee tarinasta mielenkiintoisen. Juonittelevat naiset rakentavat seittiä miespoloisten ympärille. Itse asiassa kertomus muistuttaa kaikkien kirjeromaanien äitiä, Valheita ja Viettelijöitä, joka on joidenkin tietojen mukaan julkaistu vain vähän yli kymmenen vuotta aiemmin kuin milloin Austen kirjoitti Lady Susania. Yhteensattuma, vaiko ei? Pientä miinusta lopusta, ei oltu ihan loppuun asti jaksettu ratkoa soppaa kirjeiden välityksellä.

Kaiken kaikkiaan, nämä Austenin varhaiset tarinat huvittavat minua hyvällä tavalla, ja vahvistavat käsitystäni hänestä älykkäänä satiirikkona.

[Tiina Leinonen · Rating 3 out of 5]

Jane Austenin nuoruudessaan kirjoittamat pienoisnovellit on koottu yksiin kansiin ja ne ovat jokseenkin hykerryttävää luettavaa. Austenin pisteliäs kirjoitustyyli on terävimmillään. Hän satirisoi romanttisten goottiromaanien tyyliä pistäen kaiken aivan läskiksi novellissa Rakkaus ja ystävyys. Sankarittarien tunteikkuus viedään äärimmilleen, jopa naurettavuuteen saakka. Ihmeelliset tapahtumat seuraavat toisiaan ja naiset pyörtyilevät jatkuvasti toistensa käsivarsille. Romaanissa Kolme sisarta, vanhin sisarista on menossa naimisiin mutta pitää sulhasta hyvin epämiellyttävänä. Hän kieltäytyisi mieluusti mutta vaarana on se että sitten mies siirtyisi kosimaan hänen nuorempia sisariaan eikä hän tahdo hävitä heille missään tapauksessa. Mikä dilemma! Lesleyn linna on kesken jäänyt tarina jonka Jane Austen on kirjoittanut veljelleen Henrylle. Siinä kaksi nuorta naista jotka asuvat Skotlannin maaseudulla sukunsa linnassa, saavat äitipuolen kun heidän isänsä menee uusiin naimisiin. Merkittävin novelleista on kuitenkin Lady Susan. Lady Susan on flirttaileva koketti mutta hyvin taitava sellainen. Vieraillessaan ystäväpariskuntansa Mainwaringien luona hän saa miehen rakastumaan itseensä ja vaimon mustasukkaiseksi. Kaiken kukkuraksi hän viettelee naimattoman neiti Mainwaringin sulhasen ja rikkoo heidän välinsä. Tätä skandaalia Lady pakenee lankonsa ja tämän vaimon suojiin maaseudulle. Rouva Vernonin veli Reginald on vierailulla ja rakastuu Lady Susaniin palavasti. Vanhempien ja sisaren varoitukset eivät auta, mies on lumoutunut. Edes Ladyn julma ja piittaamaton kohtelu omaa tytärtään Fredericaa kohtaan ei avaa Reginaldin silmiä. Mies aikoo kosia. Lady Susan on täysin itsekeskeinen olento joka saa mielihyvää siitä että saa muut taipumaan tahtoonsa, varsinkin sellaiset joilla on ensin ollut ennakkoluuloja häntä kohtaan. Lady aikoo naida Reginaldin mutta pitää myös rakastajansa Mainwaringin. Kaikille muille hän teeskentelee, ainoastaan ystävättärelleen rouva Johnsonille kirjoittamissaan kirjeissä hän paljastaa todelliset ajatuksensa ja motiivinsa. Lady Susanin hahmo on hämmentänyt lukijoita kautta aikojen ja itse ainakin ajattelin novellin luettuani että Austen on kirjoittanut teokseensa täydellisen psykopaatin. Kirjailija oli tosiaankin edellä aikaansa.

[Etta | sinnejatakaisin · Rating 3 out of 5]

Uskollinen ystävänne on Austenin nuoruuden tuotantoa, 1790-luvulta. Tässä on neljä kirjenovellia, jotka kaikki katsoo ihmissuhteita ja avioliittokäsityksiä melko huvittuneesti. Myös ystävyys ja juonittelu on näkyviä teemoja. Kirjemuodon takia novellit on kuitenkin tosi erilaisia, kun vaikka ylpeys ja ennakkoluulo. Austenin ääni on tunnistettava, mutta silti vielä ehkä jotenkin hapuileva.

Rehellisesti, tää meni vähän sellaseks selailuks. Novellit on mulle jotenki haastava genre, enkä jotenkaa saa niistä ikinä irti sitä, mitä ehkä "kuuluis". Lisäks tää on kirjemuotonen teos, mikä on myös vähän hankala laji mulle🙈 Mutta musta oli kivaa tutustua Austenin varhasempaan tuotantoon: siihen, mitä Austen on kirjottanu ehkä vaan huvin vuoks pöytälaatikkoon.

[Johanna · Rating 4 out of 5]

Tässä kokoelmassa on neljä kirjenovellia. Eniten pidin Kolmesta sisaresta ja Lesleyn linnasta. Kolmessa sisaressa vanhin sisar on menossa naimisiin inhoamansa miehen kanssa, että pääsee naimisiin ennen sisariaan. Lesleyn linnassa kaksi sisarusta saavat melkein itsensä ikäisen äitipuolen. Nautin siitä tarinasta vaikka se onkin jäänyt keskeneräiseksi. Erikoisin kirjan novelleista on Rakkaus ja ystävyys, jossa päähenkilö kohtaa liudan absurdeja vastoinkäymisiä, pyörtymisiä ja järjen menetyksiä, että niille ei voinut kuin nauraa. Siitä kuitenkin huomaa, että Austen on ollut nuori kirjoittaessaan sen. Myös Lady Susan oli mielenkiintoinen tarina juonittelevasta naisesta, jota ei voinut kuin inhota. Kokonaisuutena kokoelma oli viihdyttävä ja huvittava.

[Veera · Rating 3 out of 5]

3,5 tähteä. Lyhyitä kirjenovelleja ja -pienoisromaani Austenin ystäville. Kokoelma koostuu Austenin julkaisematta jääneistä nuoruudentöistä, sekä keskeneräisistä tai viimeistelemättömistä teksteistä. Tekstit eivät nouse Austenin kuuluisempien töiden tasolle, mutta niitä on kiinnostavaa lukea esimerkkinä siitä, miten kirjailijan tyyli oli muotoutunut. Itseäni kiinnosti erityisesti se, miten Austen käytti epäluotettavaa kertojaa (jota pidin enemmän modernin kirjallisuuden piirteenä) monissa kirjenovelleissaan. Tekstien keskeneräisyydestä huolimatta siis oikein nautittavaa luettavaa!

[CosmicDancer · Rating 3 out of 5]

Epätasainen kokoelma Austenin kirjenovelleja. Kolme sisarta oli ihan hauska kertomus sisarussuhteista, Rakkaus ja ystävyys jopa parodiaksi melkoisen kökkö, Lesleyn linna yhdentekevä ja Lady Susan suorastaan herkullinen, erityisesti kieroilevan päähenkilönsä ansiosta.
En usko, että Austen oli tarkoittanut näitä kaikkia julkaistavaksi mutta ilahduttava täydennys hänen kirjailijakuvaansa tämä oli joka tapauksessa.

[Nea · Rating 4 out of 5]

I do like short stories and I love Jane Austen's writing so I enjoyed this book a lot. The stories were fun, entertaining and quick to read. Still, I have to say I like her novels more but out of these, lesley castle was my favourite

[Jukka Aakula · Rating 5 out of 5]

Kirjan kertomukset on kirjoitettu Austenin ollessa 14-17-vuotias, mutta mikä kehittynyt psykologinen silmä ja huumorintaju nuorella ihmisellä!

Kirja ei ehkä ole yhtä viisas kuin myöhemmät Austenin kirjat mutta hauskempi.

[Rat race · Rating 5 out of 5]

9/10 loved it

[aNNA · Rating 2 out of 5]

I didn't really enjoy it.

[Outi Ala-Kojola · Rating 3 out of 5]

vähän pitkästyttävä, mut hyvä kuitenki ja erilainen ku oon tottunu. Luin päivässä

[ninni · Rating 2 out of 5]

2,5*

[Anne Tuomivaara · Rating 3 out of 5]

Nuoruusajan lyhyitä harjoitelmia ja pienoisromaani Lady Susan samoissa kansissa. Hauska nähdä, miten Austenin satiirin taito kehittyi hienostuneemmaksi iän myötä.

[Petranella · Rating 4 out of 5]

3.5

[Celestine · Rating 4 out of 5]

Austenille uskollisesti hauskoja ja viihdyttäviä kirjenovelleja. Pidän Austenista romaanimuodossa enemmän, mutta viihdyin tämänkin kanssa erinomaisesti. Suosikkinovellejani olivat Rakkaus ja ystävyys sekä Lady Susan.

[Anna Zapasnik · Rating 5 out of 5]

Viiden tähden arvostelu on ehkä hieman puolueellinen, sillä olen Austen -fani. Kirja ei ollut Austenin paras, mutta se oli silti tarpeeksi hyvä viiteen tähteen. Kertomukset ovat hassuja, oivaltavia ja olen erityisen vaikuttunut viimeisestä kertomuksesta, Lady Susanissa, jossa Austen kuvailee sosiopaattista (tai narsistista?) naishenkilöä, joka on myös kertomuksen päähenkilö! Austenia ei rajoittanut kirjailijana se, miten naiset nähtiin hänen aikanaan. Hän osasi katsoa ihmisiä kulttuurista ja kontekstista riippumatta, teki pilaa yhteiskunnasta ja sen säännöistä sekä loi uskottavia ja mielenkiintoisia henkilöhahmoja.

[Katri · Rating 3 out of 5]

Kiehtova kirja Austen faneille.

[Miia · Rating 2 out of 5]

Satiirisia kuvauksia sen ajan ihmissuhdeasioista, mutta oli aikakausi mikä hyvänsä, minusta ei ole mukavaa lukea epämiellyttävistä/tyhjäpäisistä henkilöistä ja heidän juonitteluistaan.