Mitä ihminen on valmis tekemään parhaan ystävänsä puolesta?
Tositarina päätä huimaavasta pakomatkasta ja sisukkaan suomalaisen naisen sinnikkäästä taistelusta ystävänsä vapauttamiseksi.
Dubaissa lähes 20 vuotta työskennellyt Tiina Jauhiainen ei epäillyt hetkeäkään, kun hänen paras ystävänsä, prinsessa Latifa pyysi häneltä apua. Latifan oli päästävä pois tyrannimaisen isänsä, Dubain hallitsijan šeikki Muhammadin holhouksen alta. Hän oli valmis vaihtamaan Dubain loiston ja yltäkylläisyyden haaveistaan suurimpaan: vapauteen. Pakomatkasta Intian valtameren poikki tuli elämää suurempi seikkailu, ja oli hetkiä, jolloin Tiina Jauhiainen ajatteli, että se koituu heidän kohtalokseen.Prinsessan pako on kertomus kylmähermoisesta karkumatkasta, joka kärjistyi kaksikon vangitsemiseen Intian rannikolla. Jauhiaista kuulusteltiin salaisessa vankilassa kaksi viikkoa, ja katoamisesta tuli maailmanlaajuinen uutinen. Kirja on myös kuvaus naisten asemasta Arabiemiraateissa sekä kansainväliset mittasuhteet saaneesta taistelusta, jota Jauhiainen kävi ystävänsä vapauttamiseksi.
Tämähän oli vallan positiivinen yllätys! Odotin seikkailullista hömppää, mutta sain perusteellisen katsauksen Dubain prinsessan pakoyritykseen, sen taustoihin ja jälkiselvittelyihin. Äänikirjassa toisteisuuskaan ei niin haitannut, vaikka luettuna olisi saattanutkin ärsyttää. Itse pakoyrityksen lisäksi kirjassa avataan Jauhiaisen näkemystä ja pitkää kokemusta Dubain yhteiskunnasta sekä tapauksen jälkipuintia kansainvälisessä mediassa ja oikeudessa, kaikki mielenkiintoisia näkökulmia.
Huikea tarina antaa anteeksi sen ettei ole ehkä kirjallinen mestariteos. Paljon toistoa ja jankkaamista sekä poukkoilua aiheesta toiseen ja taas takaisin edelliseen. Itsekin tätä aikanaan seurasin uutisista ja aihe on kiinnostanut paljon. En usko muuten hetkeäkään että Latifa olisi nyt vapaa.
Mielenkiintoinen ja koukuttava tarina, mutta kirjana hämmentävän huono. Elomaa on loistava kirjoittaja, mutta kirjassa on paljon kehnoja ilmaisuja ja anglismeja: ”Dubain päässä” tai ”Australian päässä” toistuu usein, suomessa soitetaan puhelimella eikä ”tehdä puhelinsoittoa” - välillä kuulostikin siltä, että kirja olisi vain litteroitu haastatteluista. Kirjassa on myös paljon toistoa ja kuriositeettimaisia sivupolkuja ja huomautuksia, jotka eivät istu kokonaisuuteen.
Tässä oli hyvä rytmitys. Ei liikaa jonninjoutavia taustoja, vaan juuri sopivasti kaikkea. Ja onhan tämä tarinana uskomaton! Väkisin tulee miettineeksi olisiko periaatteessa kuka tahansa perustyttö voinut löytää itsensä tuollaisesta tilanteesta? Tuskin ehkä sittenkään 🤔
Aiempien arvioiden perusteella odotin toisteista ja töksähtelevää kirjaa, mutta tämähän olikin niin vetävä lukukokemus, etten juuri ehtinyt ajatella asiaa lukiessani. Itse tarina oli toki jo mediasta tuttu, mutta kirja avasi taustoja ja tarkensi monia yksityiskohtia. Kaikkiaan se oli tuttuudesta huolimatta hyytävän jännittävä ja kiinnostava erityisesti ihmisoikeusnäkökulmasta.
Mukaansatempaava ja jännittävä tositarina suomalaisnaisesta ja arabiprinsessasta, jotka yrittävät uhmata kohtaloa ja kuningassuvun tahtoa järjestämällä hurjan pakomatkan maasta.
Suosittelen kirjaa etenkin niille, jotka haaveilevat luksuslomasta Dubaissa. Vaikka teoksen kirjoittaja on itse asunut Emiraateissa vuosia töitä tehden, se nostaa esille järkyttäviä epäkohtia, joita valtion asukkaat joutuvat kohtaamaan. Ihmisarvo ja -henki ovat halpoja, jopa silloin, kun kyseessä on oma perheenjäsen.
Prinsessan pako – Tiina Jauhiaisen ja Dubain prinsessa Latifan uskomaton matka kohti vapautta" on syvällinen sukellus yhden naisen rohkeuteen ja uteliaisuuteen, kun hän kohtaa odottamattomia ja vaarallisia tilanteita Dubain kuninkaallisten kanssa.
Kun kuuntelin tätä kirjaa, en voinut olla ihmettelemättä, mihin uteliaisuus voi meidät johdattaa. Erityisesti "Prinsessan pako" toimii silmiä avaavana teoksena, joka paljastaa lukijalle monia asioita, joista mediassa ei puhuta. Se haastaa meidät pohtimaan, miten reagoisimme vastaavissa tilanteissa ja miten voisimme auttaa muita, jotka ovat samanlaisessa asemassa.
Kuuntelukokemuksena kirja on miellyttävä. Sen narratiivi kuljettaa lukijaa sujuvasti läpi tarinan, ja vaikka aihe on raskas, Elomaan tapa kertoa tarina tekee siitä sekä opettavaisen että inspiroivan.
Lopulta "Prinsessan pako" on enemmän kuin vain tarina kahdesta naisesta ja heidän matkastaan kohti vapautta. Se on muistutus siitä, kuinka voimakas uteliaisuus voi olla ja kuinka se voi muuttaa elämämme suunnan ja merkityksen. Se on myös muistutus rohkeudesta, sinnikkyydestä ja siitä, että totuuden etsiminen on aina vaivan arvoista
Kolme tähteä, koska ihmisoikeudet ovat tärkeitä. Muuten ei kovin ihmeellinen ole kielen tasolta. En tiedä, miksi tästä oli tehty näin poukkoileva. Oli vähän vaikea joskus pysyä kärryllä, että mitä oikein tapahtui ja milloin. Jotenkin tästä olisi kyllä voitu tehdä selkeämpi.
Aihe on kuitenkin edelleen ajankohtainen, sai ajattelemaan omaa vapautta ihan uudella tavalla. Ja sitä, millaista vapautta ja vapauden riistoa on olemassakaan. En tiedä, itketti tätä lukiessa, kun pisti ihmettelemään, miten asiat päästetään tähän pisteeseen ja miksi rahalla saa niin paljon valtaa. Jos multa kysytään, Latifa ei päässyt vapaaksi, vaikka pystyikin matkustamaan niiden Instagram kuvien perusteella ja serkkunsa Marcuksen näkeminen. Toivottavasti hän sai tehdä omat päätöksensä...kirjan nimi on kyllä musta aika huono. Jokin muu olisi ollut parempi.
Eiköhän tämä oltu kirjoitettu kuitenkin tärkeän asian puolesta ja oli tämä aika nopealukuinen.
Elämyksenä ja tarinana huikea, Latifan ja Jauhiaisen suunnittelua ja matkaa seuraa kiinnostuneena vaikka tarinaa mediassa seuranneelle itse "juonenkäänteistä" ei varsinaisesti olekaan mitään epäselvää. Jauhiaisen kokemukset tapahtuneesta ovat teoksen parasta antia. Toisaalta en pidä elämäkertateoksista, joiden ammattikirjoittaja poistetaan tarinasta kohteen minä-muodon taakse vaikka kannessa kirjoittaja isolla onkin. Puhtaasti valitun rakenteen ja kertomustavan raivostuttavuuden vuoksi lukukokemus muuttuu hirmuisen yksinkertaiseksi.
Kirja on lineaarinen ja selkeä, joskin aavistuksen laiska toteutuksessaan. Kultaisten ja läpinäkyvien häkkien esille tuominen on tärkeää, aina.
This was not just a wild adventure of two unlikely friends, but also an important voice of imprisoned princess who wanted more. These two women are strong when it comes to things that are important to them: freedom and friendship. Their story is moving straight from the beginning, how they came to be close friends that would do everything for each other. Their escape from Dubai was intense filled with little victories and scary moments that make you hold your breath. But fight is not over and there's so much to do towards the freedom of women in Emirates.
Johanna Elomaan Prinsessan pako -kirja kertoo Dubain prinsessan uskomattomasta pakomatkasta. Perustarina on taatusti monille tuttu, koska keväällä 2018 sen käänteitä puitiin julkisuudessa paljon. Tuntuu uskomattomalta, että nyky-Dubaissa yksikään nainen ei voi matkustaa minnekään ilman miesseuralaista, ei vaikka olisi kuinka rikas tai arvostettu. Prinsessa Latifa tahtoisi kuitenkin elää vapaata ja normaalia elämää: opiskella, matkustaa ja tavata ystäviä. Sitä hänelle ei kuitenkaan sallita. Sen sijaan Latifa saa tuhlata käsittämättömiä rahasummia harrastuksiin ja ostoksiin. Aikaa tappaakseen ja itsensä järjissä pitääkseen prinsessa Latifa testaa monia vaativia lajeja, kuten laitesukellusta ja laskuvarjohyppäämistä.
Yllätyksekseni kirjan tarinan keskiössä on kuitenkin suomalainen Tiina Jauhiainen, joka on oman tiensä kulkija, maailmanmatkaaja ja fitness-ohjaaja. Monen mutkan kautta Jauhiaisesta tulee myös Latifan opettaja. Samalla kun prinsessa opettelee capoeiraa eli akrobatiaa, notkeutta ja ketteryyttä vaativaa itsepuolustuslajia, kaksikko ystävystyy. Hiljalleen Jauhiaisesta tulee Latifan sydänystävä ja Latifa kertoo hyväsydämiselle ja seikkailunhaluiselle Jauhiaiselle koko tarinansa. Jauhiainen päättää tehdä kaikkensa, jotta ystävä saisi elää omannäköistä elämää.
Pakosuunnitelma vaati paljon aikaa ja rahaa, mutta ikävä kyllä siinä on pari heikkoa lenkkiä. Aluksi kaikki menee hyvin, mutta jonkin ajan kuluttua vastoinkäymiset seuraavat toisiaan ja pakenijat pidätetään. Median ansiosta Jauhiainen saa vapautensa takaisin, mutta Latifa on edelleen vangittuna kultahäkkiin — tosin häkki lienee hieman suurempi kuin alun perin. Kirjan lopussa kerrotaan siitä, mitä kaikkea Jauhiainen on saanut aikaan ja miten uutterasti hän on jatkanut prinsessan vapaustaistelua. Yhä edelleen hän toivoo, että vielä koittaa päivä, jolloin hän voi “käydä Latifan kanssa läpi kaikkea, mitä on tapahtunut, jossain vapaassa ja puolueettomassa ympäristössä”.
Suomalaisena on vaikeaa ymmärtää, kuinka surkea naisen asema on edelleen monissa maissa. Miten raiskattu tyttö tai nainen voi edelleen saada osakseen rangaistuksen, jopa vankilatuomion, kun taas syyllinen saa porskuttaa rinta rottingilla eteenpäin? Kirja paljastaa myös sen, miten kaksinaamaista politiikka on ja kuinka paljon rahalla voi ostaa. Miten esimerkiksi kuningatar Elisabet II voi jättää huomiotta Jauhiaisen vetoomuksen, mutta poseerata kuvissa Dubain šeikin kanssa, vaikka tämän on jo uutisoitu kidnapanneen tyttärensä?
Kirjassa on paljon kiinnostavaa tietoa myös Dubain historiasta, sen asukkaista ja nykyisestä elämänmenosta. Minua järkytti se, että Dubaissa edes turistit eivät ole turvassa. Jos kuka tahansa kirjoittaa Facebookiin tai Twitteriin jotain negatiivista Dubaista, hän on liemessä. “Jo se, että arvosteli Dubain säätä tai ilmaston kuumuutta, saattoi johtaa ongelmiin.” Jauhiaisen englantilainen tuttu meni kirjoittamaan, että maassa vallitsevan laman vuoksi nyt olisi hyvä aika ostaa kiinteistöjä — mies pidätettiin, häneltä takavarikoitiin tietokone ja vietiin passi.
Kirjan tarina on uskomaton, ja paikoin teoksessa on dekkarimaista imua. Harmillista vain on, että kirjasta jää sellainen tunne, että se on työnnetty markkinoille liian nopeasti. Teoksessa on aivan liikaa toistoa, sivupolkuja ja huomautuksia. Paikoin taas teksti tuntuu siltä, että se on kirjoitettu suoraan haastattelujen pohjalta. Niinpä mukana on puhekielisiä ilmaisuja ja anglismeja: “saisinko tehdä puhelinsoiton”; “suomalaisnainen soitti Dubain päässä myös sairaalaan”. Silti monista heikkouksistaan huolimatta teos on silmiä avaava ja todellakin lukemisen väärti.
+ paikoin dekkarimaisen jännittävä
+ puhutteleva ja ajatuksia herättelevä
+ nopealukuinen
- hajanainen rakenne ja asiatoisto
- liikaa sanasta sanaan kopioituja haastatteluja ja kirjelmiä
Muuta:
Kirjan luettuani olen varma, etten ikinä matkusta Arabiemiraatteihin. En tahdo viedä yhtäkään ropoa maahan, jossa ihmisoikeuksia pidetään pilkkana ja orjatyövoima kukoistaa.
Koska kirja ei ole kielellisesti mikään helmi ja siinä on paljon toistoa, se sopii erinomaisesti kuunneltavaksi.
Johanna Elomaa, Prinsessan pako. Tiina Jauhiaisen ja Dubain prinsessa Latifan uskomaton matka kohti vapautta WSOY, 2022. s. 243. e--/äänikirja
Oli aikoinaan uutisotsikoissa sen verran, että kun osui silmiin kirjastossa (ja onpa muuten hyvän näköinen kansi!), oli pakko lainata. Varmasti on helppo täältä kaukaa sanoa, mutta tekiväthän he myös virheitä, kuten pitivät mm. puhelimet ja mikä vielä hassumpaa, käyttivät niitä. Teini-ikäiselle prinsessalle sellaista ei olisi ainakaan pitänyt antaa, jos haluaa päästä pois maasta. Ehkä heidät olisi muutenkin jäljitetty, ken tietää, mutta se ei ainakaan auttanut asiaa. Mutta tehty mikä tehty ja Latifan kohtalona on ehkä ikuinen vankeus. Kamala maa, kamala hallitsija.
Nopealukuinen kirja. Tykkäsin rakenteesta, historiasta ja ymmärryksestä, jota se tarjosi lähi-idän naisoikeuksiin liittyen, mutta kielellisesti kirja oli ”vajavainen”. Ikäänkuin se olisi käännetty englannista Suomeksi, mikä oli yllättävää. Suosittelen lukemaan tarinan vuoksi, en niinkään kaunokirjallisuuden.
Uskomaton matka ja ajatuksia herättävä tositarina. Alussa oli paljon toistoa ja turhaa jankkaamista, mutta onneksi tarinankerronta parani loppua kohden.
Naisten asema tossa yhteiskunnassa on todella huono ja oli niin surullista kuulla miten naisia siellä kohdellaan. Toivottavasti Latifan tarina saa vielä tulevaisuudessa onnellisen lopun!
Aikamoinen matka tuo olikin! Sen lisäksi kirjaan mahtuu paljon muutakin: taustoitusta, jälkiviisastelua ja nykytilanteen kartoitusta. Kirjallisilla ansioillaan tämä opus ei saa minulta tähtiä. Kiinnostavinta on kirjan nimessä mainittu pakomatka ja yhteiskunnallisten asioiden pohdinta. Sanoisin kuitenkin, että nimi lupailee liikoja.
Vaikuttava kuvaus urhean arabinaisen yrityksestä saada päättää omasta elämästään sekä hänen suomalaisen ystävänsä periksiantamattomuudesta ja uskollisuudesta, jolla käydään rohkeasti täysin ylivoimaista vastustajaa vastaan.
En odottanut kirjalta paljoa, mutta se oli kiinnostava, koukuttava ja uskomaton. Tärkeä ja järkyttävä tarina tulla kerrottavaksi. En seurannut asiaa mediasta aikoinaan ja nyt ihmettelen, miksi en. Toivon, että Latifa on nyt vapaa, mutta epäilen.
Olisipa tässä ollut onnellisempi loppu. Minun on vaikea ymmärtää miksi niin monet turistit haluavat matkustaa alueelle, jossa on näin räikeitä puutteita ihmisoikeuksien noudattamisessa.
Todella mukaansa tempaiseva kirja. Aihe todella surullinen ja nyt ymmärrän miksi ihmiset puhuvat paljon Dubain kaksinjaosta turistien ja siellä syntyneiden välillä. Avaa maan tasa-arvo ongelmien taustoja, sisäänpäin kääntyneen vallan käyttöä konkreettisesti ja miten epätoivossa osa elää maan hierarkian takia. Suosittelen lukemaan. Silmiä avaava.