What do you think?
Rate this book
Nausikaa
Nausikaa on feministinen ja planetaarinen runoteos, joka tutkii aineenkiertoa ja lajienvälisyyttä. Teos kuvaa erillään elämistä, kaipuuta ja toisten lomaan asettumista, yhteyttä paitsi orgaaniseen myös muuhun olevaan.
Teos näkee kehon ja mielen samuuden ja tuo lajit toistensa luo; ihminen pääsee osalliseksi maailmassa olevasta ilosta: ”Ei ole muuta työtä kuin keholla tehtävä, ei muita tunteita kuin keholla tunnettavat.” Hiekan, veden ja taivaan väreissä hehkuva teos rohkaisee, haastaa ja hoivaa lukijaansa. Nausikaa on lääke kehon, eläimen, aineen ja vieraan pelkoon.
”Hän on verraton sankari, hän kasvaa, moninkertaistuu,
hän opettelee ympäristöään ja elää siinä
Hän antaa tuntea itsensä.”
Teos näkee kehon ja mielen samuuden ja tuo lajit toistensa luo; ihminen pääsee osalliseksi maailmassa olevasta ilosta: ”Ei ole muuta työtä kuin keholla tehtävä, ei muita tunteita kuin keholla tunnettavat.” Hiekan, veden ja taivaan väreissä hehkuva teos rohkaisee, haastaa ja hoivaa lukijaansa. Nausikaa on lääke kehon, eläimen, aineen ja vieraan pelkoon.
”Hän on verraton sankari, hän kasvaa, moninkertaistuu,
hän opettelee ympäristöään ja elää siinä
Hän antaa tuntea itsensä.”
- GenresPoetryFinnish Literature
113 pages, Hardcover
First published January 24, 2022
About the author
Pauliina Haasjoki
20 books9 followersPauliina Haasjoki syntyi vuonna 1976 Ulvilassa ja opiskeli kirjallisuutta Turussa. Nykyisin hän asuu Helsingissä. Haasjoki julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa vuonna 1999.
Haasjoki on kirjoittanut myös runodialogin Kolmosten talo yhdessä Reetta Niemelän kanssa. Vuosien 2005 ja 2010 välillä hän julkaisi runoutta ja pienoisesseistiikkaa Olo ja muoto -runoblogissaan. Hänen runojaan on ilmestynyt italiaksi, unkariksi, ruotsiksi ja englanniksi ja käännetty lisäksi saksan, puolan ja viron kielille.
Haasjoki on osallistunut keskusteluun kirjallisuudesta ja kulttuurista kirjoittamalla esseitä ja runokritiikkiä sekä toimimalla Nuoren Voiman Liitossa ja Osuuskunta Poesiassa. Hän on julkaissut useita kirjallisuustieteellisiä artikkeleita ja viimeistelee niistä koostuvaa väitöskirjaansa. Hänet palkittiin artikkelinkirjoittajana Koneen Säätiön Vuoden kynä -palkinnolla vuonna 2010.
Haasjoki on kirjoittanut myös runodialogin Kolmosten talo yhdessä Reetta Niemelän kanssa. Vuosien 2005 ja 2010 välillä hän julkaisi runoutta ja pienoisesseistiikkaa Olo ja muoto -runoblogissaan. Hänen runojaan on ilmestynyt italiaksi, unkariksi, ruotsiksi ja englanniksi ja käännetty lisäksi saksan, puolan ja viron kielille.
Haasjoki on osallistunut keskusteluun kirjallisuudesta ja kulttuurista kirjoittamalla esseitä ja runokritiikkiä sekä toimimalla Nuoren Voiman Liitossa ja Osuuskunta Poesiassa. Hän on julkaissut useita kirjallisuustieteellisiä artikkeleita ja viimeistelee niistä koostuvaa väitöskirjaansa. Hänet palkittiin artikkelinkirjoittajana Koneen Säätiön Vuoden kynä -palkinnolla vuonna 2010.
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 9 of 9 reviews
March 6, 2022
Pauliina Haasjoki (s. 1976) on pitkän linjan runoilija, jonka esikoiskokoelma Ikkunassa on huone ilmestyi vuonna 1999. Tämä tuorein, Nausikaa, on jo Haasjoen kymmenes kokoelma. Nimi Nausikaa tuo minulle ensimmäisenä mieleen Hayao Miyazakin Tuulen laakson Nausicaä -elokuvan, joka on isoista Ghibli-elokuvista minulle tosin vieraimpia (se ei itse asiassa edes ole Ghibli-elokuva: Ghibli perustettiin vasta Nausicaän menestyksen myötä).
Toinen viittaus tulee sitten antiikin Kreikan suuntaan, jossa Nausikaa (muinaiskreikaksi Ναυσικάα eli "laivojen polttaja") oli Odysseiassa esiintynyt faiaakien kuninkaan Alkinooksen tytär, joka luvattiin Odysseukselle vaimoksi, olkoonkin, ettei suhde sitten koskaan toteutunut. Nämä viitteet ovat Haasjoellakin olleet mielessä ja etenkin Miyazakin Nausicaä näkyy selvästi Nausikaan sivuilla. Niin Nausikaan kuin Nausicaän vahvuus tiivistyy hoivaan ja se näkyy tässäkin kokoelmassa.
Runoissa on päivättyjä huomioita, päiväkirjamerkintöjä, paikkoja, joissa on käyty. Ensimmäinen tällainen kuvaus on Roomasta, Pantheonista. Enimmäkseen ollaan kuitenkin kotoisammissa oloissa, joko kotona kaupungissa, tai sitten metsä- ja saaristoluonnon läheisyydessä. Tekstien tyyli vaihtelee lyhyistä, irtonaisista säkeistä lyhyisiin proosakatkelmiin.
Ja kun nyt tuli mainittua, Läheisyys ja etäisyys ovat Nausikaassa tuntuvia teemoja. Erillisyys, jota osaltaan Nausikaan sankarihahmo edustaa:
Tällainen erillisyyden ja toisten kanssa olemisen välinen ristiveto tuntuu Nausikaassa monin paikoin. Kosketus: "Kämmen voi koko olennon puolesta koskettaa! / ottaa kaarnan tai sammaleen tunnun vastaan ja antaa / sen eteenpäin kaikkiin koskettajan osiin". Kehon ääriviivat ja perimetrit, sisemmät ja ulommat kehät, voimakentät, joita elollinen itsensä ympärilleen projisoi: kuten se kehä varpushaukan ympärillä, josta lähestyvät räystäspääskyt kimpoilevat kuin biljardipallot.
Haasjoki piirtää mielenkiintoisen maailman, johon on kiinnostavaa tutustua. Sen luontokuvasto on kaunista ja herkkää, kehollista ja konkreettista.
Toinen viittaus tulee sitten antiikin Kreikan suuntaan, jossa Nausikaa (muinaiskreikaksi Ναυσικάα eli "laivojen polttaja") oli Odysseiassa esiintynyt faiaakien kuninkaan Alkinooksen tytär, joka luvattiin Odysseukselle vaimoksi, olkoonkin, ettei suhde sitten koskaan toteutunut. Nämä viitteet ovat Haasjoellakin olleet mielessä ja etenkin Miyazakin Nausicaä näkyy selvästi Nausikaan sivuilla. Niin Nausikaan kuin Nausicaän vahvuus tiivistyy hoivaan ja se näkyy tässäkin kokoelmassa.
Runoissa on päivättyjä huomioita, päiväkirjamerkintöjä, paikkoja, joissa on käyty. Ensimmäinen tällainen kuvaus on Roomasta, Pantheonista. Enimmäkseen ollaan kuitenkin kotoisammissa oloissa, joko kotona kaupungissa, tai sitten metsä- ja saaristoluonnon läheisyydessä. Tekstien tyyli vaihtelee lyhyistä, irtonaisista säkeistä lyhyisiin proosakatkelmiin.
Ja kun nyt tuli mainittua, Läheisyys ja etäisyys ovat Nausikaassa tuntuvia teemoja. Erillisyys, jota osaltaan Nausikaan sankarihahmo edustaa:
Hän elää yksin, hän on maailmassa yksin
ja kaiken kanssa,
kun hän lentää
kalat myötäilevät hänen lentoaan,
hänen ympärillään säilyy piiri, jonka rajalta toiset kimpoavat
mutta eivät lähde pois; hän säilyy toisten keskuudessa.
Tällainen erillisyyden ja toisten kanssa olemisen välinen ristiveto tuntuu Nausikaassa monin paikoin. Kosketus: "Kämmen voi koko olennon puolesta koskettaa! / ottaa kaarnan tai sammaleen tunnun vastaan ja antaa / sen eteenpäin kaikkiin koskettajan osiin". Kehon ääriviivat ja perimetrit, sisemmät ja ulommat kehät, voimakentät, joita elollinen itsensä ympärilleen projisoi: kuten se kehä varpushaukan ympärillä, josta lähestyvät räystäspääskyt kimpoilevat kuin biljardipallot.
Haasjoki piirtää mielenkiintoisen maailman, johon on kiinnostavaa tutustua. Sen luontokuvasto on kaunista ja herkkää, kehollista ja konkreettista.
Minussa ei ole mitään sartrelaista aukkoa tai todellisuusvajetta, olen kokonaan aineellinen ja todellinen, voin milloin tahansa koskea maailman muuta ainetta. Näen kyllä: yhtäällä hybris, toisaalla suru. Maailmayhteyttä ei voi kokea kauan ilman että muistaa maailmassa olevan kärsimyksen. Mutta jokin kutsuu minut takaisin osittaisuuteen, tulee detaljin ja suuntaamisen aika: olen osallistunut maailmassa olevaan iloon
November 4, 2022
Ihailen runouden kykyä ja yritystä palauttaa tietoisuuteen jossain mielessä "ilmiselviä", mutta unohdettuja asioita. Tässä tavoitteena tulkintani mukaan oli muistuttaa lukijaa että:
"Ei ole muuta työtä kuin keholla tehtävä, ei muita tunteita kuin keholla tunnettavat."
Haasjoen tyyli oli kuitenkin itselle etäännyttävä ja "pudottava" (jos sitä voi käyttää adjektiivina tekstityylistä????). En nähnyt luontoa, en tullut haastetuksi, vaan sain vähän aukeamatta jäävää kikkailua ja tykittelyä. Ymmärrän ehkä mitä monet sanovat jostain Hegelistä lukukokemuksena, tän kautta.
Monet jutut oli nokkelia. "Tuulen historisuus" etenkin. Tiedän mitä se haki takaa, mutta se ei yksin kantanut pois latteuden tunteesta. Ei mulle, ehkä sulle!
"Ei ole muuta työtä kuin keholla tehtävä, ei muita tunteita kuin keholla tunnettavat."
Haasjoen tyyli oli kuitenkin itselle etäännyttävä ja "pudottava" (jos sitä voi käyttää adjektiivina tekstityylistä????). En nähnyt luontoa, en tullut haastetuksi, vaan sain vähän aukeamatta jäävää kikkailua ja tykittelyä. Ymmärrän ehkä mitä monet sanovat jostain Hegelistä lukukokemuksena, tän kautta.
Monet jutut oli nokkelia. "Tuulen historisuus" etenkin. Tiedän mitä se haki takaa, mutta se ei yksin kantanut pois latteuden tunteesta. Ei mulle, ehkä sulle!
September 17, 2022
Kokonaisvaltaista ja koskettavaa runoutta luonnosta, elämän moninaisuudesta, tämän hetken historiallisuudesta, kosketuksesta olleisiin ja tuleviin.
”— nämä ovat esimerkkejä siitä mitä aika on
koskettanut ja mikä nyt sen kautta koskettaa meitä”
”— nämä ovat esimerkkejä siitä mitä aika on
koskettanut ja mikä nyt sen kautta koskettaa meitä”
December 17, 2022
Luin tämän ollessani uupahtanut. Teos helli, itketti ja ihmeellistyytti erityisesti rytmillään. Haasjoen säe on on aina soljuva, hän hallitsee rytmin ja sen variaatiot, paikoin tulvahti mieleen Manner. Tällä lukukerralla keskityin tunnelmaan, en niinkään tulkintaan, ehkä siitä toiste.
August 12, 2022
I loved every second of this beautiful book, though at times I had no idea what was going on.
I too, love Nausicaä and this had nothing and everything to do with it.
B-e-a-u-t-i-f-u-l.
I too, love Nausicaä and this had nothing and everything to do with it.
B-e-a-u-t-i-f-u-l.
September 1, 2022
tai ehkä 2.5⭐️
lyyticore
en oo nähny tuulen laakson nausicaä mut nyt tahdon
joskus oli oivaltava puhutteleva koskettava mut usein myös en saanut kiinni
lyyticore
en oo nähny tuulen laakson nausicaä mut nyt tahdon
joskus oli oivaltava puhutteleva koskettava mut usein myös en saanut kiinni
December 27, 2022
Pidin, paljonkin. Varmaan kirja, joka vaatii multa useemman lukukerran, että aukee kokonaan
July 22, 2023
Kiva, koin aika rohkeaksi tehdä kirjan joka viittaa tällä tavalla Ghiblin leffaan. Toimi äänikirjana mökkitiet juostessa.
Displaying 1 - 9 of 9 reviews