Koskettava ja viisas romaani itse valituista perheistä, yksinäisyydestä ja kohtaamisista.
Anna-Liisan elämä on ollut tyhjää ja yksinäistä siitä asti, kun hänen puolisonsa Marjatta kuoli. Eräänä päivänä lähikaupan myyjän suositus sysää kuitenkin liikkeelle hämmentävien tutustumisten ketjun. Karjaalta takaisin Helsinkiin muuttanut Tarja miettii, olisiko elämällä vielä jotain tarjottavaa viisikymppiselle eronneelle ja työttömälle lesbolle. Nelikymppinen Jasu asuu vanhempiensa nurkissa, maksaa eksänsä tekemää velkaa eikä usko sitoutuvansa enää koskaan.
Vähitellen yksinäisten ihmisten kohtaamisista muodostuu jotain suurempaa, joka voi kannatella heitä kaikkia.
Päällimmäinen ajatus heti kirjan lukemisen jälkeen: en kestä miten upea.
Lue tämä.
Edit 13.2.2022: Vähän pidempi arvio:
“Miten olla ihminen maailmassa, joka on mahdoton.”
Tiina Tuppuraisen Sinä olet perheeni (Karisto 2022) kietoo yhteen tarinat ihmisistä, joille perhe merkitsee muutakin kuin verisiteitä. Kirjassa tutustutaan Jasuun, jonka äiti ei yritäkään ymmärtää; Tarjaan, jonka äiti ymmärtää omaa maailmaansa; Anna-Liisaan, joka etsii rohkeutta elää vielä kerran — ja moneen muuhun.
Eri kulmista kerrottu tarina on erittäin ehjä ja vahva kokonaisuus — kokonaisuus, minkä moni mieltää perheeksi: juuri sopivan kokoinen, ulkopuolisilta suojaava, jäsentensä näköinen. Jokainen henkilöhahmo tulee iholle, yhtä aikaa hyvässä ja pahassa, eikä jätä kylmäksi. Yksi tekee mieli ottaa syliin, toinen viedä kaljalle ja kolmatta voisi läpsytellä pitkin naamaa ihan vaan koska … No, niin.
Sinä olet perheeni käsittelee isoja ja raskaita asioita olematta kuitenkaan silkkaa kurjuutta ja elämän nurjaa puolta. Välillä naurattaa jopa ääneen, ja ainakin kerran suusta pääsi “Just niin!” Lopussa tuleva itku oli syväpuhdistava, sielusta asti kummunnut ja täynnä ymmärrystä siitä, että tämä on Erittäin Tärkeä Kirja.
Vaikka kirja keskittyykin sateenkaarevien ihmisten tarinoihin, se on kirjoitettu meille kaikille. Jokaisella meillä on jonkinlainen perhe, on se sitten millainen hyvänsä. Kirjassa korostuu kauniisti se, miten tärkeä hankittu perhe voi olla — siis se, mikä koostuu ystävistä, näiden puolisoista, ja kaikista niistä joista on tullut Laumaa. Biologinen perhe ei ole kaikille se tärkein ja läheisin, ja se on enemmän kuin fine.
Toistan vielä: tämä kirja on meille kaikille. Lue se.
Leppoisaa lesboilua. Tässä oli vahvasta arjen kuvauksesta huolimatta queerhenki läsnä. Oli seksibileet Turussa, feminististä pornon katselua Berliinissä, monisuhteisuutta. Kattavin teema oli nimensä mukaisesta chosen family.
Ihanaa vanhempien naisten näyttämistä. Tässä teille "kypsää rakkautta", kun sitä aina toisinaan representaation toivossa teinirakkauskirjojakin läpi kahlaavat haluavat. Kumppanin menetyksen suru oli koskettavaa, se tuotiin esiin ylöspäin luoduilla katseilla ja tässä oli niin söppänä ystävyyssuhde nuoren ja vanhan lesbon välillä.
Yllätyin kuinka hyvin viihdyin tämän parissa. Alku oli ainakin äänikirjaformaatissa sekava, hahmoja liiaksi, mutta kaikki punoutui yhteen kauniisti lopussa. Kevyehkö kirja, mutta mukava ja se on lgbt-kirjallisuudessa vieläkin vähän harvinaista, koska hahmoilla on yleensä niin paljon traumaa ja tragediaa taustalla. Oli tässäkin, mutta se ei ollut yhtä raskasta, koska hahmot eivät olleet identiteettinsä muodostumisen kanssa vasta kipuilemassa.
Jos haluat lukea kirjan, jossa on paljon lesboja, niin lue tämä! Tässä kirjassa kerrotaan useamman eri sukupolven lesbon tarinaa, myös muunlaista queerihmisyyttä on.
Oli ihana lukea kirja, jossa keskiössä on lesbous, eikä tosiaankaan mikään heteronormatiivisuus. Ehkä vähän kirjan alun leskeys, pettämiskuviot ja rikkinäiset hahmot pelästyttivät, että taasko yksi onneton quuerkirja, mutta lopulta tämä ei ollut sitä. Kirja on lämmin ja hyvä, kaunis ja inhimillinen, hauska ja seksiäkin löytyy.
Pidin siitä miten tarina eteni, pidin hahmoista ja heidän kehityskaaristaan. Kirja oli vähän kuin olisi katsonut hyvänmielen sarjaa, jossa kuitenkin käsitellään isojakin aiheita.
Ihan näin kuvaileva kerronta ei ole makuuni, ja vaikka kirja oli sujuva ja sen luki nopeasti, niin tyyli ei täysin iskenyt.
Olipa oikein kelpo ihmissuhdedraama. Ihanan elämänmakuinen ja uskottava, vaikka paikoin vähän ennalta arvattava. Pisteitä päähenkilöiden monipuolisesta ikäjakaumasta.
Tiina Tuppuraisen uusin romaani osoittaa, että perhe voi muodostua monella eri tavalla ja sen yhdyssiteeksi ei tarvita verisukulaisuutta.
👩❤️💋👩
Sinä olet perheeni on real life -tyylinen lesboromaani, jossa on useampia keskushenkilöitä. Tästä teoksesta erityisen kiinnostavan ja jollakin tapaa suorastaan arvokkaan tekee se, että myös vanhemmat, jopa varsin iäkkäät, lesbot pääsevät kokonaisina ja seksuaalisesti haluavina ihmisinä ääneen.
Pakko mainita myös, että teos sisältää varsin ikimuistoisen matkan Turkuun, josta en halua spoilata yhtään enempää, mutta voin vakuuttaa, että kyseessä on melkoinen iloittelu. Ai juma!
Romaanissa tulee hienosti esiin, miten ihmisten väliset kohtaamiset ja rakkaus saattavat kääntää elämän suuntaa tavalla, jota henkilö itse ei olisi ennalta osannut hurjimmissakaan kuvitelmissaan aavistaa.
Lesboyhteisö on kuvattu lämpimästi, joka ei tarkoita, etteikö paskaakin käytöstä mahtuisi mukaan.
Henkilöiden yksinäisyys, pelot ja epävarmuus tulevat lähelle ja kiinnyin romaanin henkilöihin kovasti. Tämän vuoksi yritin pitkittää romaanin lukemista loppuun säästämällä sen viimeistä 30 sivua. Oli myös pelko pepussa, miten lopussa tulee käymään.
Romaanin henkilöistä muuan Jasu oli se, jolle sydän sykki vahvimmin. Tämä johtunee siitä, että Jasu kulkee teoksen kuluessa valtavan matkan niin psyykkisesti kuin fyysisestikin ja hänen tarinansa on kuvattu aidosti koskettavalla tavalla.
Vähän eli paljon olis nyt sellanen fiilis, että tekis mieli kovaäänisesti kuuluttaa, että lukekaapas Sinä olet perheeni!
(Olin neljän ja viiden tähden vaiheilla, mutta päädyin nyt neljään kumminkin) Olen pitänyt Tuppuraisen aiemmista kirjoista, kuten tästäkin. Henkilöt olivat mielestäni monipuolisia pidin etenkin Anna-Liisasta. On ihailtavaa, että Tuppuraisen kirjoissa suurin osa henkilöistä kuuluu johonkin seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön, eivätkä tällaiset hahmot saa vain sivuhenkilön roolia. Kirjoissa käsitellyistä aiheista etenkin (naisparien) hedelmöityshoidot oli kiinnostava ja tärkeä.
Luin tämän jo kesällä, mutta unohdin muistiinpanot, jotka kuuluivat näinkin älykkäästi: Miten ihanaa ja virkistävää on lukea varttuneemmista sateenkaari-ihmisistä! Chosen family, parasta! Lämmittävä, queer, näitä lisää!
Joulukuun muistelmat: Jäänyt mieleen vuoden kivoimpana lukumuistona.
Kiva, kun oli monenikäisiä hahmoja. Kirjoitustyyli ei oikein uponnut ja olisin kaivannut enemmän syvyyttä. Hahmot jäi jotenkin vaisuiksi. Nopeaa luettavaa kuitenkin.
Arvoin kolmen ja neljän tähden välillä, koska kirjoitustyylissä (erityisesti dialogissa) joku tökki mulla aika pahasti, mutta lopulta teemat ja kirja kokonaisuutena ovat kuitenkin sen verran hyvät että pyöristin nyt sit ylöspäin.
Valittu perhe on trooppina itselle aina toimiva, ja pidän myös erityisesti eri ikäisten ihmisten välisistä ystävyyksistä. Lilan ja Anna-Liisan ystävyys etenkin lämmitti. Ihmiselle joka ei itse ole seksistä kiinnostunut, oli tää paikoin aika kyllästyttävän seksikeskeinen, mutta ymmärrän toki että valtaosa ihmisistä on seksuaalisia ja näkee maailman ja muut ihmiset sen linssin läpi.
Seksuaalista suuntautumista, sukupuolen moninaisuutta, erilaisuutta ja ympäröivän maailman ahdasmielisyyttä käsiteltiin kattavasti. Olisin ehkä itse pitänyt tästä vielä enemmän, jos näkökulmahahmoja olisi ollut vain yksi ja tähän hahmoon olisi päässyt tutustumaan oikeasti kunnolla. Nyt jatkuva hahmosta toiseen hyppiminen jätti heistä jokaisen vähän liian ohueksi itselleni näinkin lyhyessä kirjassa.
Pidin tästä, henkilöt ja tarinat tuntuivat elämänmakuisilta ja ajatus siitä, että perheen voi rakentaa itselle tärkeistä ihmisistä, on todella hieno. Plussaa myös ystävyyssuhteiden korostamisesta, monimuotoisesta representaatiosta ja eri-ikäisistä hahmoista.
Pidin tämän kirjan tarinoista ja elämänkohtaloista. Olisin silti kaivannut eri tyypeille vielä vahvemmin erottuvaa omaa ääntä - nyt tuntuivat kovin samanlaisilta ja oli esimerkiksi helppo unohtaa, kuka äänessä on.
Aivan ihastuttava, upea, vahva, surullinen, herkkä, tulinen. Miten kauniisti sommiteltu yhteen erilaisten lesbojen tarinat eronneista leskiin, biologisesta perheestä valittuun perheeseen ja yksinäisyydestä valoon. Aivan ihana. Upea. Vahva. Wau.
3.5/5. Pidin yllättävän paljon. Kirjan alkupuoli ei tuntunut lähtevän kunnolla liikkeelle, mutta loppupää tulikin ahmittua vauhdilla. Taas kirja, jonka toivoisi useamman lukulistalle.