Miestä ei voi raiskata

by Märta Tikkanen, Kyllikki Villa (Translator)

Kirjastonhoitaja ja kahden lapsen äiti joutuu ravintolaillan jälkeen raiskatuksi. Väkivallanteko traumatisoi ja sekoittaa Tove Randersin arjen ja perhe-elämän. Hän päättää rankaista raiskaajaa poikkeuksellisella tavalla.

Genres: Feminism, Fiction, Finnish Literature, Classics, Audiobook, Contemporary, Novels

183 pages, Hardcover

First published January 1, 1975

About the author

Märta Tikkanen (b. April 3, 1935) is a Swedish-speaking Finnish writer. Born in Helsinki she worked as a reporter for Hufvudstadsbladet from 1956 to 1961. She graduated from the University of Helsinki, Master of Arts in 1958 and received a Master of Philosophy in 1961. Tikkanen was married to the writer Henrik Tikkanen. A film based on her book Manrape (Män kan inte våldtas, "Men Can't Be Raped"), directed by Jörn Donner, was released in 1978.

Reviews

[Manny · Rating 2 out of 5]

This book, which is sometimes referred to by Scandinavians as a feminist classic, was a big hit in the 70s. I don't remember much about it, except for one detail: the loathsome rapist is described as having a stensvampskuk. Kuk is the Swedish for "cock", which is straightforward, but stensvamp is more interesting. It's a variety of mushroom; the author, who belongs to the Swedish-speaking minority in Finland, uses this unusual finlandsvensk word, where a Swede would probably have said stensopp or, more likely, karljohanssvamp. In the English-speaking world, we tend to import the French word cèpe.

Now, whatever could have made me think of that?

[Heidi · Rating 5 out of 5]

Tova on yksi täydellisimmin kirjoitetuista henkilöistä, jonka tiedän. Ärsyttävä, alistuva, hellä, ronski, ujo, lihallinen, ilkeä, harmaa. Monipuolinen niin kuin ihminen on.
Miestä ei voi raiskata on feministinen. Älyllinen avaus aiheestaan, naisen (ja miehenkin) itsemääräämisoikeudesta. Hieno. Kirja, joka jokaisen henkilön tulisi lukea.

[Eemil Kontu · Rating 5 out of 5]

Herrajjesta mikä kirja. Olen sanaton.

[Mikko Saari · Rating 4 out of 5]

Olipa hieno. On hämmentävää ja vähän kiusallistakin, että tämän 1970-luvulla julkaistun kirjan otsikko on vanhentunut vasta 1998, jolloin miehen raiskaamisesta tuli ylipäänsä mahdollista rikoslain silmissä.

Ei siis mikään ihme, että tämä epätasapainoinen asiantila on saanut Tikkasen vimmastumaan, koska jotenkin hyvässä mielessä vimmaiselta tämä kirja vaikuttaa. Tovan kohtaaminen poliisien kanssa on absurdi ja kummallinen hetki.

Oikein ansiokasta Tammelta julkaista kirja uutena laitoksena; vaikka lakia onkin näiltä osin muutettu, raiskauskulttuuri ei ole mennyt mihinkään ja vaikka kirjassa monessa kohtaa onkin viehkeää ajankuvaa 1970-luvulta, se on myös ydinsisällöltään hyvin ajankohtainen ja tulee pysymään ajankohtaisena niin kauan kuin on miehiä, joiden mielestä naisilla ei tarvitse olla seksin suhteen itsemääräämisoikeutta. Suostumuksesta käyty keskustelu osoittaa, että monilla on aivan perusasioiden ymmärtämisessä vielä paljon kehitettävää.

(Uuden laitoksen olisi voinut tarkistaa vielä vähän skarpimmin, jokunen lyöntivirhe pisti ikävästi silmään lukiessa.)

[Aleksandra Fatic · Rating 5 out of 5]

Ne mogu ni da zamislim kakav odjek je izazvala ova knjiga 1975.kad je izdata, kad i sad čini isto i kad je i sad aktuelna! Gdje smo, skoro 50 godina kasnije, kao društvo, kao pojedinci?! Da li se odnos prema ženama stvarno promijenio ili je sve samo fasada?! Kako i sama Marta u pogovoru kaže: p.s. ova knjiga nije o seksualnom nasilju i to je najveća draž ove priče! Čitajte ovo djelo, rastite s njim i borite se za jednakost rame uz rame sa svim ženama, jer žena ženi treba da bude vučica, ali u smislu podrške i čopora i samo tako, ovaj svijet će postati bolje mjesto za nas, za naše ćerke, a ujedno i za naše sinove! 5⭐️ ko kuća, što bi se reklo!

[Hanna · Rating 5 out of 5]

Rått, provocerande och stundvis äckligt, men ack så briljant!

Två saker som fascinerar mig och gör mig upprörd:

1. Den här boken skrevs på 1970-talet!
2. Den här boken skrevs på 1970-talet, men är tyvärr fortfarande aktuell!!!

(Igår såg jag också en teateruppsättning av denna bok på Lilla teatern och den var också riktigt bra!)

*Edit maj 2024 - Det börjar bli tradition att läsa denna bok i maj, tredje året i rad jag läser den med mina ettor i kurs 4. Hade tänkt sänka min rating till 4 eftersom jag mest skummat mig igenom boken, men sen läste jag slutet - och fick gåshud. En gång fantastisk, alltid fantastisk. Huhhu!
* Edit maj 2025 - Fjärde gången jag läser boken (för jobbet) och fortfarande är den lika bra!

[Armi Harmit]

Ehdottomasti paras väkivaltaa ja vallankäyttöä käsittelevä kaunokirjallinen teos, jonka olen lukenut. Se, että kirja on julkaistu 70-luvun puolivälissä, on koko ajan aistittavissa: näkökulma sukupuolittuneeseen valtaan on vahvasti feminismin toisella aallonharjalla, näkökulma on keski-ikäisen, väkivallan kohteeksi joutuneen ja sitä käyttävän perheellisen naisen. Ihmissuhteet ja valta-asetelmat työpaikalla, avioliitossa ja sen ulkopuolella kuvataan kirjassa kovassa valossa hierarkioina, joissa kelpaavuus ja kelpaamattomuus suhteessa odotuksiin määrittyvät ulkopuolelta ja melko säännönmukaisesti ristiin (päähenkilön) omien toiveiden, valintojen ja itsemääräämisoikeuden kanssa. Kirjassa sivutaan suorempaa ja piilevämpää vallankäyttöä suhteessa aborttiin, raskaudenehkäisyyn, sterilisaatioon, hedelmällisyyteen ja haluttavuuteen, vanhenemiseen ja etenkin aikamoiseen raiskauslainsäädäntöön (raiskaussäännös ulotettiin avioliiton sisäisiin tekoihin vuonna 1994 ja vuonna 1999 rikoslain uudistuksen yhteydessä raiskaussäännös kirjoitettiin sukupuolineutraaliksi).
Jälkisanoissa Tikkanen muistuttaa, ettei kirjassa ole kyse seksuaalisesta väkivallasta. Kyse on luullakseni yleisemmällä tasolla haltuunoton mahdollisuuksista tilanteessa, jossa toimijuuden ja toiminnan kohteen roolitus on korkeimmalta normatiiviselta tasolta tiedostomattomimpaan ennakkoluuloon asti jo annettu siinä määriin, että muotin murtamista ei voi edes rekisteröidä, sen ohi kuullaan, ei ole lain kirjainta sitä tulkitsemaan eikä uhriksi joutumisen kokemusta oikeutta vaatimaan. Siinä mielessä tämä raskas mutta kevytlukuinen kirja on tuon kuvion kyseenalaistaessaan arvokas ja ajatuksiaherättävä niin kauan kuin toimijuuteen liittyvillä ennakko-oletuksilla on seurauksia vallankäytön kohteeksi joutumisen kannalta. Myös: parhaiten kirjoitettu päähenkilö pitkään aikaan.

[Viima · Rating 4 out of 5]

Miten tämä onkaan näin ajankohtainen vielä 40 vuotta julkaisun jälkeen? Mieleenpainuva lukukokemus, ja jotenkin musta tuntuu että palaan tähän joskus vielä.

[Tomi · Rating 5 out of 5]

Tova Randers täytti viime vuonna 90 vuotta.

Paljon voisi sanoa siitä miten tärkeä ja ajankohtainen tämä kirja edelleen on, mutta yhtä paljon tulisi puhua siitä miten helvetin hyvin tämä on kirjoitettu. Tova Randers on hienosti, kauniisti rumasti monipuolisesti piirretty täysin eheä hahmo. Ja miten koko maailma päähenkilön ympärillä tukee sitä kokonaisuutta, jota Tikkanen rakentaa.

[Julia · Rating 4 out of 5]

Otroligt att boken gavs ut för 50 år sedan. Läs!!

[Mai Laakso · Rating 4 out of 5]

Märta Tikkasen lähes 50v. moderni klassikkokirja Miestä ei voi raiskata on ollut lukulistallani vuosikausia. Aihepiiri on järkyttävä, sillä kirjan alussa päähenkilö raiskataan ja sen jälkeen hän alkaa suunnitella kostoa, raiskaajansa raiskaamista.
Kirjan päähenkilöllä Tova Randersilla oli 40-vuotissyntymäpäivä, ja hän päätti käydä syömässä ravintolassa. Ravintolassa häntä haki tanssimaan mies, joka tuoksui kiinnostavalle. Hyvässä seurassa ja tanssimisen lomassa maistui myös alkoholijuomat. Ja niinpä Tova lähti miehen mukaan, mikä on aika luonnollista. Harvalle tulee mieleen, että kivan illan päätteeksi uusi tuttavuus aikoo tehdä rikoksen ts. raiskauksen.

Kirjan aihepiiri on sellainen, että en suosittele kirjaa heille, jotka ovat kokeneet raiskauksen, sillä kirja nostattaa varmasti vahvoja tunteita ja muistoja pintaan. Märta Tikkasen teos Miestä ei voi raiskata on tunteisiin vetoava, mutta samalla yhteiskunnallinen, rohkea sekä keskusteluja avaava teos.

[Marko Suomi · Rating 5 out of 5]

No huh huh miten kova! Pieni suuri kirja, joka ei selittämällä parane. Kosto, väkivalta, epäoikeudenmukaisuus, yhdessä eläminen, paremman tulevaisuuden kuvitteleminen ovat varmaan avainsanoja tässä. Se että tämä on kirjoitettu yli 40v sitten 🤯

"Ihmisellä on sitä paitsi oikeus sanoa ei jos muuttaa mieltään."

[Linnea · Rating 4 out of 5]

Edelleen epämiellyttävän ajankohtainen ja tunteita herättävä romaani.

Tova Randers on mahtava päähenkilö, hänen toimintansa poukkoilevaa, moraalinsa värjyvää, tahtonsa lujaa. Positiivinen aggressio kantaa ja on valjastettavissa.

Suututti, uuvutti, vimmastutti.

[Valentina Markasović · Rating 4 out of 5]

"Muškarce se ne može silovati", Otokar Keršovani, 1978.

Somewhat triggering
But that is the point

[pinja · Rating 4 out of 5]

luin tän melkein yheltä istumalta koska jep

[Amanda · Rating 5 out of 5]

Hadd ibland så svårt att tro att denhär boken är publicerad 1975! Har varit under sin tid en banbrytande finländsk bok där kvinnovåld, ojämlikhet och hämndens psykologi är i centrum. Jag tyckte mycket om hur Tikkanen har skrivit de inre monologerna, på ett flytande och fint språk (lyssnade på finska ljudboken, men omsorgen i texten var klar ändå).
Boken påminde mig om Hävitys av Iida Rauma, något med att de utspelas i hemknutarna och inre monologerna vågar jag påstå.
En bok som alla borde läsa, då den har satt sina spår i så många läsare genom åren, 4,5/5!

[Stina · Rating 4 out of 5]

Fortfarande viktig läsning, läsning som gör ont. Tyvärr är världen inte tillräckligt förändrad sen utgivningen.

[Anel Mušanović · Rating 3 out of 5]

Impresivno za vrijeme kad je objavljeno, ali mi je nedostatak vremena da se povežem sa glavnim likom i način pisanja koji jednostavno nije otišao onako duboko kako sam očekivao, oduzeo mnogo od finalnog utiska i toga da ova knjiga nešto pokrene u meni.

[Peony · Rating 4 out of 5]

Sujuvasti kirjoitettu moderni klassikko, luin lähes yhteen menoon. Tikkasen teksti on yhtäaikaa aitoa, realistista sekä tyylikästä. Toinen Märta Tikkanen, jonka olen lukenut ja yhtä hyvä kuin Vuosisadan rakkaustarina - nämä pitänee lukea kaikki.

[Lovis · Rating 4 out of 5]

Lite seg i mitten men annars en riktig bladvändare. Man fattar att den gav upphov till så starka reaktioner när den kom ut. Den osar av ilska och det gillar jag.

[Ale · Rating 4 out of 5]

Den här boken får en 4/5 just på grund av andra halvan. Wow, vilken halva... Den va lite seg i början eller i mitten, vet inte exakt var det blev lite segt men definitivt första halvan i alla fall.

Men wow andra halvan får en att bli arg, frustrerad, deppig, förtvivlad. Så många känslor. Man får en bra förståelse för varför boken heter som den heter. Blev helt slut på energin när jag läste klart. Man blir arg på samhället i helhet. Så därför får den en 4/5.

[Auroora · Rating 4 out of 5]

Vau. Oon ihan mykistynyt tästä kirjasta. Todella upeaa kuvausta ja sanan virtaa.

Tässä oivalletaan miten vääristyneitä ja seksistisiä ajatusmalleja, oletuksia, ja sukupuolirooleja yhteiskunnassa (vieläkin) on. Puhutaan miesten tarpeesta olla kontrollissa sekä haluttavia. Vinoutuneesta perhedynamiikasta.
Häpeää ja pään sisäistä tunnemyrskyä kuvataan hienosti läpi kirjan.

Kirja veti jotenkin täydellisesti sisäänsä. Tovan ajatukset ja havainnot upposivat ja hyväksyin ne täysin sellaisenaan.

[Klara Plantin · Rating 4 out of 5]

Jag tror jag egentligen behöver en stund att fundera över den här. Den skrevs på 1970-talet, och jag förstår varför den blev så otroligt provocerande då. Man kunde känna ilskan i boken så nära som om det var en blodfylld liten köttklump som låg och andades på vardagsrumsgolvet.

Hur rättssystemet satt/sätter sig emot offer vem det än är. Kvinnor kan bli våldtagna, men då är det något de egentligen vill. Män kan inte våldtas, bara straffas (citat från boken).

Några citat stack ut:
"Vilket berättigande av våld i alla dess former. De tycker om att lida. De vill gå ned i gruvorna och jobba. De gillar risken för ras och giftgas. Stenlunga, ackordhets. Tigger om tigerburar och tortyr..."

"Men den som påstår att kvinnor vill bli våldtagna ska bli hennes nästa offer."

Ge mig typ en minut eller ett decennium, så kan jag återkomma med en samlad åsikt.

[Wilma Karlsson · Rating 5 out of 5]

Att den här boken skrevs på 70-talet men fortfarande kan vara så aktuell är sorgligt - vi borde ha kommit längre. Jag skulle vilja påstå mig vara en modernt uppdaterad feminist, och att något som skrevs för nästan 50 år sedan stämmer in med det vi kämpar för nu är skrämmande. Men just att budskapet fortfarande är så relevant säger mycket om hur värd den är att läsa. Brutal, men åh så gripande. I slutet av boken var jag tvungen att stundvis stoppa läsandet, lägga ifrån mig boken, och bara stirra in i en vägg för att ta in det Märta Tikkanen skrivit.

[Ulrika Mars · Rating 5 out of 5]

Daterad. Vi lever ju numer i mötet, jämställda, och fulla av förståelse för varandras olikheter samt öppna för precis hur lika varann vi egentligen är. Denna frustrerade undanfallande kvinnotyp är av historien, numer lever kvinnor som fria valkyrior med egen agens och ekonomi. Lika rättigheter och förtroenden.

[Johanna Hedström · Rating 5 out of 5]

Slag i magen bok. Vackert skrivet, enkelt men poetisk. Nästan tidlös. Jag trodde det bara handlade om en våldtäkt men det är frågan om så mycket mera. Om ojämlika äktenskap. Förhållandet mellan man och kvinna. Och hur kvinnor inte blir hörda och den onda cirkeln av våld. Slutet var jag inte alls bered på. Det är en sån bok som finns kvar i ens tankar efter sista sidan. Usch. En femma.

[Lyyra Virtanen · Rating 5 out of 5]

Aivan uskomaton kirja. Miten tää on kirjoitettu vuonna 1975 ja kaikki on silti edelleen samalla tavalla?

[nathalie · Rating 5 out of 5]

Gav mig gåshud. Riktigt, RIKTIGT bra. En sådan finlandssvensk litteraturpärla! Otroligt stark och skakande berättelse med ett grepp som få skulle våga ge sig på idag.

[Amanda · Rating 4 out of 5]

Kirja alkoi yllättävän suoraviivaisesti ja kieleltään niin yksinkertaisena, että ehdin hetken miettiä, voiko teos saavuttaa syvempiä tasoja. Alku hämää: luin tämän lopulta lähes yhdeltä istumalta vuoroin vihan, inhotuksen, myötätunnon ja hämmennyksen vallassa.

Heti alussa tapahtuva raiskaus on alkupiste erittäin laajalle sukupuolittuneen väkivallan, mutta ennen kaikkea naisiin kohdistuvien rakenteellisten epäoikeudenmukaisuuksien pohdinnalle. Tekstissä on vimmaa ja vihaa, mutta myös puhtaasta hämmennyksestä nousevia kysymyksiä: miksi nainen on toinen sukupuoli, ennemmin nainen kuin ihminen. Kysymyksistä liian monet ovat yhä ajankohtaisia 2020-luvulla.

[Hanna Vesimäki · Rating 5 out of 5]

Aivan loistava romaani! Harvoin luen näin kauan sitten julkaistuja kirjoja, onneksi tartuin tähän. Voin kuvitella, että kirja herätti paljon huomiota 80-luvulla — hienoa, että kustannusyhtiö uskaltautui sen julkaisemaan. Henkilöhahmot, etenkin Tova, on upeasti kirjoitettu. Kuuntelin tämän äänikirjana, Sara Paavolainen ääninäytteli erinomaisesti.