Numeroruuhka

Antti ja Paavo Pasanen #4

by Eve Hietamies

Antti ja Paavo Pasasen tarina jatkuu! Eve Hietamies kuvaa yksinhuoltajan arkea ja elämän käännekohtia koskettavasti ja lämpimällä huumorilla.

Antti hukkuu Wilma-viesteihin, joita ilman Paavon koulutaival ei ilmeisesti mitenkään voisi hoitua. Moitteista Paavo noteeraa vain ne, jotka estävät häntä pelaamasta pleikkaa kavereiden kanssa.

Pormestari on kutsunut nelosluokkalaiset itsenäisyyspäivän juhliin, mikä synnyttää Antissa puvunhankkimisstressin, Paavossa kikapoo-harjoitusstressin ja molempien yhteisen stressin siitä, että Paavon pitäisi kohdata tyttöbakteerit tanssilattian ahtaudessa.

Antin oloa ei helpota, että työpaikalla lehtitalossa leijuu YT-neuvottelujen uhka.

Genres: Audiobook, Finnish Literature, Fiction, Humor, Romance, Contemporary

415 pages, Hardcover

First published April 4, 2022

About the author

FI: Tuija Eveliina "Eve" Hietamies on suomalainen kirjailija ja Apu-lehden toimittaja. Lappeenrannassa lapsuutensa viettänyt Eve muutti vuonna 1974 Helsinkiin, jossa asuu nykyisin. Eve Hietamiehen vanhemmat ovat kirjailija Laila Hirvisaari (ent. Hietamies) sekä "viihteen sekatyömies" Heikki Hietamies.

Hietamies kuvaa tuotannossaan pääsääntöisesti nuoria kaupunkilaisnaisia, heidän suhteitaan ja elämänkohtaloitaan. Hietamies kuvaa romaaneissaan rakastamisen vaikeutta, risaista perhe-elämää, yhteiselämisen iloja ja kurjuuksia, avioelämän solmuja sekä keskenmenoja hieman tumminkin sävyin, mutta osaa käyttää myös romaaneissaan huumoria.

Suuri yleisö tuntee Eve Hietamiehen romaanejaan paremmin monista kirjoittamistaan televisiosarjoista. Hietamies on toiminut käsikirjoittajana sarjoissa Kovaa maata (1994), Sydän toivoa täynnä (1997-1999), Kirje isältä (2003) ja Tauno Tukevan sota (2010).


EN: Tuija Eveliina "Eve" Hietamies is a Finnish writer and journalist who works for the Finnish magazine Apu. She spent her childhood in Lappeenranta in Eastern Finland but moved to Helsinki in 1974. Her parents are writer Laila Hirvisaari (previous know as Hietamies) and writer, journalist, presenter and commedian Heikki Hietamies.

Hietamies writes mostly about young women living in cities, about their relationships and lifestories. In her novels she describes the difficulty of loving, family life and marriage but also knows how to include humor in her stories.

Eve Hietamies is also a well known scriptwriter for the Finnish television. Between 1994 and 2010 she has been involved in writing four TV series.

Reviews

[Pia · Rating 4 out of 5]

Kun viikko on tympeä, Pasasten seura parantaa. Antti ja Paavo Pasanen on miulle erittäin rakkaita tyyppejä, ja vuorokauteen ahmaisin tämän sarjan neljännenkin osan. Aikanaan vastasyntyneen yksinhuoltajaksi jääneen Antin lapsi Paavo on jo kymmenvuotias ja elämä sen mukaista. Lisämutkia arkeen tuo myös yt:t, Antin luona tilapäisesti asuva isä ja parisuhdekaan ei ihan mintissä ole.

Oon viime aikoina lukenut niin paljon juonivetoisia dekkareita, että liikkeellelähtö tuntui napsun hitaalta. Kunnes tipahdin takaisin Pasas-arkeen, jossa viihtyy - tapahtui sitten kauheasti tai ei. Eikä juonessakaan loppujen lopuksi valittamista ole.

Numeroruuhka on jälleen kerran toimiva fuusio huumoria ja tummempia sävyjä. Hietamiehen valtti on miusta rytmitaju: asioita annostellaan sopivasti, isot asiat ja yksityiskohdat ovat tasapainossa. Yksi teemoista on yksinäisyys ja kelpaamattomuuden tunne, joka molempia miehiä nakertaa ainakin hetkittäin. Mie toivoisin Antille vielä piirun verran enemmän henkistä kasvua. Menisikö viiskymppinen mies esimerkiksi terapiaan? Sen verran synkissä tunnelmissa Numeroruuhkaa hetkittäin eletään.

Pikkumiinus kirjoitusvirheistä ja takakansitekstistä, jonka perusteella ajattelin yhtenä isompana aiheena olevan Paavo ja tytöt.

[Jemysieni · Rating 2 out of 5]

Tämä(kin) Pasasten elämästä kertova (neljäs) teos käsitteli isoja ja vakavia aiheita, kuten yksinhuoltajuutta, omaishoitoa, YT-neuvotteluja, työidentiteettiä ja vammaisia henkilöitä vanhempina. Edeltäjiinsä verrattuna tässä oli kuitenkin huomattavan paljon vähemmän huumoria ja merkittävästi enemmän syvissä vesissä vellomista ja valitusta. Tartuin tähän piristävän hömpän kaipuussa, jota en sitten lopulta saanut - hymähtelin toki muutamalle kohdalle, mutta ne eivät riittäneet pelastamaan koko teosta.

Lisäksi tässä ärsytti suunnattomasti päähenkilö(ide)n parisuhdekuvio, jossa on ok pitää mykkäkoulua, passiivis-aggressoida sekä valehdella - ja jossa naisella oli oikeus kaikenlaisiin oikkuihin, koska oli nainen. Parisuhdekuvio tuntuikin päälleliimatulta kaiken muun sekaan. Toki muutkin konservatiiviset ja paikoin misogyniset asenteet näkyivät läpi teoksen Antti Pasasen ajatusmaailmassa myös parisuhteen ulkopuolella.

Petyin, vaikka muutamia tärkeitä työelämään liittyviä pointteja tässä oli.

[Sonja · Rating 3 out of 5]

3.5

[Anu-vinkkari · Rating 2 out of 5]

Eipä tää kyllä ollut niin hyvä kuin aiemmat. Aikamoista miesmarttyyrikitinää. Välillä huvitti, enimmäkseen ärsytti. Voiko ihminen muka olla noin keinoton? Vai onko tää vaan jonkinlainen (katkerahko?) naisnäkökulma miesten avuttomuudesta...?

[Tytti Hirvonen · Rating 3 out of 5]

Olen ollut Pasasten fani ja pitänyt kovasti aiemmista kirjoista. Valitettavasti tämä ei yltänyt samalle tasolle. Pasasten maailmaan hyppääminen tuntui edelleen mukavalta, tutulta ja turvalliselta, mutta tässä kirjassa oli mielestäni tyhjäkäyntiä ja naurattavat sattumuksetkin jäivät vähäisiksi. Seuraavaa osaa odotan kyllä, siihen on tosi hyvät ainekset koossa.

[Elina Mäkitalo · Rating 4 out of 5]

Tätä kirjaa odotin todella paljon ja kyllä se odotukset täyttikin. Tämäkin sarjan osa saa suun hymyyn vaikka käsitellään toisaalta myös vaikeita asioita. Kirjoittaminen on mukaansa tempaavaa ja jouhevaa. Vaikka pidin kirjasta todella paljon, jostain syystä ei ihan yltänyt edellisten osien tasolle. Koin ehkä liian vähäistä kerrontaa lapsiarjesta, joka ollut kirjojen parasta antia aikaisemmin. Tässä osassa pohdittiin paljon isän omia asioita, jotka nekin todella tärkeitä kyllä ovat. Kaikesta huolimatta en olisi malttanut laskea kirjaa käsistä.

[Helena · Rating 4 out of 5]

Alussa kaipasin sitä pienempää Paavo Pasasta, mutta kirjan edetessä nautin tästä osasta samoin kuin niistä aiemmista sarjan kirjoista. Työttömyyteen liittyvät tunteet oli kuvattu hyvin, ja ei voi kuin ihailla tapaa, jolla Hietamies soluttaa hervotonta huumoria sinänsä vakaviin aiheisiin. Vanhemmuuden haasteet tuntuivat tutuilta, vaikka omista näistä vuosista on aikaa. Äänikirjan lukija sopi tekstiin erinomaisesti.

[Terhi · Rating 4 out of 5]

Hauskaa viihdettä, mutta paikoin myös osuvia huomioita vanhemmuudesta sekä ammatti-identiteetin ja työyhteisön merkityksestä.

[Kerttuli Salonen · Rating 2 out of 5]

Kirja ei vetänyt vertoja aikaisemmille teoksille mutta oli kuitenkin hyvää kuunneltavaa paremman puutteessa muun tekemisen ohessa. Vaikka olin odottanut uutta osaa niin silti kirjasta jäi kuitenkin hieman nihkeä olo. Kirja olisi kaivannut tiivistämistä erittäin reippaalla kädellä. Kirjassa oli aivan liikaa saman toistoa, joka alkoi käymään puuduttavaksi kuunnella. Myös sukupuolistereotypiat alkavat olla väsyneitä, kun samaa on jo toistettu tätä ennen kolmen teoksen verran. Stereotypiat ovat aihe josta saa revittyä paljon huumoria ja se on omaankin makuuni mutta hauskan sukupuolistereotypian ja misogynististen asenteiden ero on välillä hiuksenhieno. Tässä teoksessa ne alkavat jo mennä misogynian puolelle eikä enää jaksa naurattaa. Toki myös on erittäin väsynyttä, että Antti tuntuu tyhmentyvän jokaisessa kirjassa vain enemmän, koska "on mies" eikä lapsen hoitokaan suju. Myös tapa jolla Sisko-hahmoa käsiteltiin oli hyvin monella tapaa jopa rasistinen. Kirja vaikutti hieman jopa väkisin väännetyltä ja ainoa tapa vitsailla oli sukupuolistereotypiat jotka ei kuitenkaan kovin hyvin suurimmaksi osaksi onnistuneet. Olen aika varma, että jos en olisi pitänyt aikaisemmista osista tai niitä ei olisi ollut, niin en olisi pitänyt kirjasta tätä vähääkään. Hyvin monessa kohtaa mietin, että miten ihmeessä moni asia teoksessa on mennyt kustannustoimittajalta läpi niin teoksen rakenteen ja aiheidenkin kohdalla. Kirjassa oli myös paljon asiavirheitä. Onkohan kirja laitettu kasaan kiireellä? Kirjailija ei ole sama asia, kuin oma teoksensa mutta moni kohta myös vaikutti kirjailijan omalta katkeruudelta. Odotan kuitenkin vielä Pasasten tarinan viimeistä osaa ja toivon, että se olisi enemmän aikaisempien kaltainen ja huumoria tehtäisiin muistakin kuin rasistisista ja misogynistisistä aiheista.

[tilda · Rating 5 out of 5]

Menee lemppareiden joukkoon, kuten kaikki aikaisemmatkin sarjan kirjat.<3

Olisin voinut kuunnella Pasasten toilailuja ja seikkailuja Antti Virmavirran kertomana tuntikausia putkeen, mutta oli pakko hidastella että hartaasti odottamani kirja ei ole heti ohi. Numeroruuhkassa oli kaikki ihanat tutut hahmot (Nelli Tupperware ja Pihla Puolukka BEST) ja kirjaa kuunnellessa tuntui oikeasti siltä, kuin palaisi seuraamaan tuntemiensa tyyppien elämää. Kuten kaikissa kirjan aikaisemmissa osissa, tässäkin oli synkkiä, oikeastaan tosi synkkiä sävyjä ja juttuja. Silti kirjaa oli ihana kuunnella ja raskaista aiheista huolimatta pidän tätä kirjasarjaa ehdottomasti hyvän mielen-sarjana. Jos jotain negaa, niin olisin toivonut ehkä vähän enemmän juttua Paavosta, nyt kirja pyöri aikalailla kokonaan Antin elämän ympärillä. Vielä on kuulemma yksi osa sarjaa tulossa, CAN'T WAIT!!!!

[Emmi · Rating 3 out of 5]

Ei kyllä ihan yltänyt sarjan aikaisempien kirjojen tasolle.

[Lotta Yli-Hukkala · Rating 2 out of 5]

Montakohan Hietamiehen kirjaa mun pitää lukea ennen kuin opin että vanhemmuushuumori ei iske?

[Essi · Rating 1 out of 5]

Huh, onneksi tämä kirja oli nopeasti läpi luettu. Tykkäsin aikoinaan paljon Yösyötöstä ja jokaisen jatko-osan kohdalla toivon, että vanha humoristisen herkkä ote palaisi Antti ja Paavo Pasanen-kirjoihin, mutta toisin kävi.

Numeroruuhka on pitkästyttävä, misogynistinen ja vähän ahdistava. Ahdistaa, että ihminen huutaa lapselleen, ahdistaa, että ihminen ratkoo parisuhteensa ongelmat lopettamalla puolisolleen puhumisen, ahdistaa että ihminen ei lohduta ja auto pientä lasta vaan lahjoo hiljaiseksi herkuilla. Tämän kaiken on tarkoitus on olla hauskaa, mutta minua ei naurattanut. Huumori koostuu ensisijaisesti "äijähuumorista", joka Hietamiehen mielestä on sitä, että miehet mieluummin ampuvat konekivääreillä kuin juttelevat.

Uutena mausteena sarjaan oli löytynyt myös rasismia! Tarinassa on uusi rodullistettu naishahmo, jolla on tyypillinen kantasuomalainen nimi. Silti hahmolta kysellään jatkuvasti, mistä tämä on kotoisin ja hänen kuvaillaan löytyneen "kookospalmun alta". Lisäksi tarinassa on kohtaus, jossa Antti menee ruuhkaiseen kauppakeskukseen. Antti kuvailee, kuinka "kauppakeskuksessa oli liikkeellä paljon eri värisiä ihmisiä, eli maahanmuuttajat olivat sankoin joukoin liikeellä". Miten tällainen soopa menee enää läpi vuonna 2022?? Kirja olisi muutenkin kaivannut napakkaa editointia, sillä asia- ja kirjoitusvirheitä oli paljon. Ihmetytti myös lukemista hidastavat tyylivalinnat, kuten henkilöiden nimeäminen jatkuvasti tyylillä "Julia-Kauppakassi". Nämä lempinimethän oli valittu alunperin siksi, ettei Antti tiennyt naisten nimiä vaan käytti lempinimiä erottaakseen heidät toisistaan.

1 tähti muutamasta hymyilyttäneestä jutusta, muuten ei jatkoon.

[Jane Cullen · Rating 4 out of 5]

Perjantaina ostin kauppareissulla ja Pasasten poitsujen kanssa vietin sateisen lauantain päivän, illan ja vähän yön ekoja tuntejakin. En edes tiennyt, että uusi kirja Antin ja Paavon elämästä oli tekeillä, joten se oli kiva ylläri. Leffoista en ole pitänyt yhtään, mutta kirjoissa on vaan makua oikeasta elämästä. Tämäkin tarina sekä nauratti, suretti, herkisti ja vakavoitti elämän perusasioiden äärelle, sillä kirjan teemat kuten omaishoito, YT-neuvottelut ja oman ammatillisen minuuden menettäminen, miehisyyden kyseenalaistaminen, kelpaaminen ihmisenä ja uusperheen luominen eivät ole niitä aiheista kevyempiä. Tilannekomiikkaa piisasi sopivasti ja tällä kertaa sivuhenkilöt kuten Pihla-Puolukka, Peippo ja Kimmo Kanki pääsivät ihan omiin sfääreihinsä. Viittä tähteä en kuitenkaan anna, sillä kustannustoimittajalta oli lipsahtanut joitakin virheitä tekstissä ja kirjan takakansi antaa paikoitellen väärän kuvan mm. Paavosta ja tytöistä. Mielelläni lukisin kyllä Pasasten uusperheen kommelluksista Reposten naapurissa enemmänkin, sillä Paavon ja Tertun murkkuikä ja aikuistuminen voisivat olla hykerryttävää luettavaa.

[Suvi · Rating 3 out of 5]

Reilut sata sivua lyhyempänä tämä olisi ollut taattua laatua. Nyt kerronta junnasi ihan liikaa paikallaan ja samoja asioita pyöriteltiin liian moneen kertaa. Harmi, koska aiemmin olen viihtynyt Pasasten seurassa loistavasti. Viihdyin nytkin, mutta tahmea eteneminen vei heistä aiemmista osista tuttua viehätystä aika isostikin. Kirjan teemat olivat ajankohtaisia ja sisälsivät oivaltavaa kannanottoa numeroruuhkista aktiivimalleihin ja kuntouttamattomista kuntoutusosastoista koulun Wilma-järjestelmään. Tuttua Hietamiestä siis, vaikka tällä kertaa ei ihan niin onnistuneessa paketissa kuin aiemmin.

[Deca · Rating 1 out of 5]

Oi voi. Pidin Hietamiehen ensimmäistä paria kirjaa jopa ihan oivaltavina ja oli hauskaa nähdä, miten asetelma muuttui, kun vauvan kanssa jäikin yksin mies, eikä nainen.

Tämä osa ei vaan toiminut. Olen aiemminkin tiennyt, ettei huumorikirjallisuus varsinaisesti ole lajini, mutta tässä kirjassa edettiin asiasta a asiaan b ja käytännössä ei tapahtunut mitään, haluttiin vaan keksiä jotain puolinokkelaa muka-hauskaa. Tuntui, että kirjailija on mennyt siitä, mistä aita on matalin ja ettei häntä kiinnosta juurikaan luomustensa elämä enää aidosti.

Paavo ja Antti saavat jatkossa seikkailla keskenään.

[Päivi · Rating 3 out of 5]

Oli kiva saada jatkoa Pasasten tarinaan. Kirjan aihepiiri on oikeastaan aika rankka ja siinä käsitellään elämän isoja kriisejä huumorin siivittämänä. Tykkäsin noista ekoista kirjoista tosi paljon eikä tämäkään huono ollut mutta jotenkin kuitenkin tuli pieni plääh olo. Muutamassa kohdassa naurahdin ääneen ja se on aina hyvä. Ja vaikka tuli plääh niin haluaisin silti sarjan jatkuvan. Paavon teini-ikää odotellessa!

[Heidi]

Numeroruuhka on neljäs Pasasen perheen miehistä kertova kirja – pääosassa ovat jälleen yksinhuoltajaisä Antti ja hänen alakouluikään ehtinyt poikansa Paavo. Lisäksi kirjassa isossa osassa ovat Antin isä ja työkaveri Peippo. Alakouluikäisen pojan isänä olo ei ole helppoa, päälle tulee vielä YT-neuvottelut, työttömyys ja isän omaishoitajuus. Vakavista aiheista huolimatta oli jälleen kerran mahtavaa sukeltaa Pasasten elämään.

[Katja Halonen · Rating 4 out of 5]

Eve Hietamies kirjoittaa yksinhuoltajaisän arjesta huumorilla maustetusti, mutta käsittelee myös syvällisempiä aiheita. Pasasen perheen arjessa sattuu ja tapahtuu. Pasasten lähipiiristä löytyy mitä erilaisempia ja erikoisempia tyyppejä. Leikki- ja koirapuistoista tutut naiset sekä ukin kumppani Anitta rientävät hätiin silloin, kun tarvitaan ns. naisen kättä. Kirja oli nopea ja mukava luettava, paikoin jopa hauska. Toivottavasti sarja jatkuu vielä.

[Janika · Rating 2 out of 5]

Tässä neljännessä Pasas-kirjassa viimeistään alkoi tuntua, että kirjailija on oikeastaan kyllästynyt kirjoittamaan Ennistä ja Antista, mutta ei silti halua parin eroavan. En oikein lukijana ymmärrä suhteen merkitystä Antille tai Ennille, enkä edes kirjan juonelle.

Mielestäni kirjassa Antti olisi myös voinut hakea ongelmiinsa apua, eikä vaan mystisesti lakata olemasta niin masentunut. Kokonaisuudessaan kirja tuntui olevan parhaimmillaankin keskinkertainen.

[Tiina · Rating 4 out of 5]

Pasasten arkeen oli mukava palata, siinä oli tuttuja elementtejä, mutta myös uusia näkökulmia. Tämä kirja keskittyi mielestäni huomattavasti enemmän Anttiin kuin Paavoon ja sisälsi hyvin synkeitäkin ajatuksia ja kohtauksia, jotka koskettivat. Silti monet tilanteet saivat nauramaan ja hymyilemään.

[Heli · Rating 5 out of 5]

Olipas mukava kurkistaa pitkästä aikaa Antti ja Paavo Pasasen elämään. Paavo on nyt 10-vuotias koululainen ja Antti kokee riittämättömyyttä niin kotona, töissä kuin ystävyys- ja parisuhteissakin. Hietamies kirjoittaa tarinoita, jotka liikuttavat minua. Niin nytkin nauroin ja itkin vuorotellen. Ihana kirja! Toivottavasti Pasasten tarinalle saadaan vielä jatkoa.

[Anna · Rating 4 out of 5]

Eve Hietamies kirjoittaa hyvin ja ihanan humoristisesti: nauroin monta kertaa ääneen tätä kirjaa lukiessani. Numeroruuhka ei kuitenkaan päässyt ihan samalle tasolle sarjan aikaisempien osien kanssa. Johtuneeko tämä siitä, että pystyn itse samaistumaan paremmin vauva-, päiväkoti- ja kouluikäisen lapsen huoltajan elämään kuin varhaisteinin huoltajan huoliin? Oikkeen kiva lukukokemus kuitenkin.

[Arska-täti · Rating 2 out of 5]

Antti ja Paavo Pasasen (daama)elämä jatkuu.

Olipas tuskallisen rasittava ja aivan liian pitkäveteinen teos. Antin elämä tuntuu olevan pelkkää alamäkeä; pojan koulunkäynti ei suju, tyttöystävän kanssa hiertää pahasti, työpaikalla käynnistetään yt:t ja tulehtunut eturauhanenkin vaivaa. Tällaista masentavaa P***ssa vellomista millään jaksa...

[Katri Grenman · Rating 4 out of 5]

Moni muukin oli tätä kirjaa syytellyt paikallaan junnaamisesta sekä misogyniasta ja ne arviot pitävät kyllä paikkaansa. Toisaalta mielestäni YT-neuvottelut ja niiden tunteiden käsittely oli hyvin kuvattu. Pidin aikoinaan Yösyötöstä niin paljon, että edelleen odotan innoissani uusia kirjoja Pasasten elämästä, vaikkeivät ne ehkä alkuperäisen tasolle ylläkään.

[Kirsi · Rating 3 out of 5]

Nopea lukuinen ja jatkaa Pasasten tarinaa. Huumoria oli vähemmän kuin edeltävissä. Tiivistämistä olisi kaivannut. En myöskään pitänyt siitä miten suppea, yksinkertainen ja suorastaan tyhmä Antti oli ajatuksissaan ja toimissaan esim. parisuhteensa suhteen ja omien tunteidensa käsittelyssä. Kirja sai kuitenkin lopulta nidottua aiempien kirjojen tarinoita yhteen ja saatiin onnellinen loppu.

[Marjut · Rating 4 out of 5]

Hulvattoman hauska tarina! Itse samaistuin Antti Pasaseen vahvasti. Herätti ajatuksia ja tunteita, joita uskon kaikilla lasten vanhemmilla olevan. Ainakin pikkumiesten vanhemmilla. Löysin itseni monesta kohtaa.

[Inka Partanen · Rating 3 out of 5]

Hietamies jatkaa menestyksellä sarjaa - tämä taisi olla jopa ekan osan tasoinen eli parhaasta päästä. Onhan tässä megalomaaninen määrä kliseitä ja stereotypioita, mutta koska kirja on kai ennen kaikkea viihdyttäväksi tarkoitettu, se ei liene rikoksista suurin.

[Tuuli - Korpimaan lukija · Rating 3 out of 5]

Aivan jees neljäs osa Pasasten perheen elämää. Kun antaa kaikkien stereotypioiden ja muiden vaan soljua ohi, tässä kiva lohdullisia arkisia vaikeuksia ja niiden ja niistä heräävien tunteiden kohtaamista ja käsittelyä.

[Veerruuuu · Rating 5 out of 5]

Paluu Pasasen elämään vuosien jälkeen ja rakastin tätä osaa lähes yhtä paljon kuin aiempia! Hietamiehen oiva huumori, taito kirjoittaa niin että nauran silmät valuen ja seuraavassa hetkessä tulee itku. Pidin tästä äärettömän paljon.