What do you think?
Rate this book
101 tapaa tappaa aviomies: menetelmällinen murhamysteeri
”Me kuoleman kirjatoukat kiroamme alimpaan helvettiin litteät henkilöhahmot, jollainen sinäkin olet, Thorvald...”
Lokakuussa 1981 suomalainen Anja B. ampui kiväärillä rintaan norjalaista aviomiestään Thorvaldia, joka kuoli välittömästi. Seuraavan vuoden toukokuussa oslolainen käräjäoikeus ei ainoastaan vapauttanut Anja B:tä murhasyytteistä, vaan totesi historiallisesti tapahtuneeseen syylliseksi vainajan, joka oli pahoinpidellyt vaimoaan julmasti vuosikausia.
Tapauksesta kertoi aikoinaan Alibi, ja nyt siitä kertovat menetelmällisessä murhamysteerissään Laura Lindstedt ja Sinikka Vuola. Teoksessaan 101 tapaa tappaa aviomies he varioivat Anja B:n tarinaa erilaisten metodien avulla älykkäästi, yllättävästi, koskettavasti, taidokkaasti ja hirtehisen hauskasti. Usein rikosromaanit alkavat nuoren naisen kuolemalla, mutta tässä teoksessa kuolee väkivaltainen aviomies – 101 kertaa.
Anagrammi, balladi, chiaroscuro, Cosí fan tutte, epäluotettava kertoja, eufemismit, filosofia, google-runous, hullu teeseura, intersektionaalinen feminismi, jediritarit, juomalaulu, kafkamaisuus, konekäännös, limerikki, mansplainaus, minimalismi, nekrofilia, Norman Mailerin tyyli, plagiarismi, sonetti, Susikoira Roi, tautogrammi, urheiluselostus... Kaikkien edellä mainittujen sekä 77 muun variaation avulla Lindstedt ja Vuola sekä ällistyttävät lukijansa että purkavat osiin erään traagisen parisuhdeväkivaltatarinan lehtien palstoille päätyneen version.
Lokakuussa 1981 suomalainen Anja B. ampui kiväärillä rintaan norjalaista aviomiestään Thorvaldia, joka kuoli välittömästi. Seuraavan vuoden toukokuussa oslolainen käräjäoikeus ei ainoastaan vapauttanut Anja B:tä murhasyytteistä, vaan totesi historiallisesti tapahtuneeseen syylliseksi vainajan, joka oli pahoinpidellyt vaimoaan julmasti vuosikausia.
Tapauksesta kertoi aikoinaan Alibi, ja nyt siitä kertovat menetelmällisessä murhamysteerissään Laura Lindstedt ja Sinikka Vuola. Teoksessaan 101 tapaa tappaa aviomies he varioivat Anja B:n tarinaa erilaisten metodien avulla älykkäästi, yllättävästi, koskettavasti, taidokkaasti ja hirtehisen hauskasti. Usein rikosromaanit alkavat nuoren naisen kuolemalla, mutta tässä teoksessa kuolee väkivaltainen aviomies – 101 kertaa.
Anagrammi, balladi, chiaroscuro, Cosí fan tutte, epäluotettava kertoja, eufemismit, filosofia, google-runous, hullu teeseura, intersektionaalinen feminismi, jediritarit, juomalaulu, kafkamaisuus, konekäännös, limerikki, mansplainaus, minimalismi, nekrofilia, Norman Mailerin tyyli, plagiarismi, sonetti, Susikoira Roi, tautogrammi, urheiluselostus... Kaikkien edellä mainittujen sekä 77 muun variaation avulla Lindstedt ja Vuola sekä ällistyttävät lukijansa että purkavat osiin erään traagisen parisuhdeväkivaltatarinan lehtien palstoille päätyneen version.
201 pages, Hardcover
Published January 1, 2022
10 people are currently reading
199 people want to read
About the author
Laura Lindstedt
12 books80 followersLaura Lindstedt was born in Kajaani, Finland.
Her debut novel, Sakset (2007), was nominated for Finland's most prestigious literary award, the Finlandia Prize. Her second novel from 2015, Oneiron, received both the Finlandia Prize and the Toisinkoinen Prize, along with several nominations.
Her debut novel, Sakset (2007), was nominated for Finland's most prestigious literary award, the Finlandia Prize. Her second novel from 2015, Oneiron, received both the Finlandia Prize and the Toisinkoinen Prize, along with several nominations.
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 29 of 29 reviews
April 17, 2022
Mikä ylistys kirjoittamisen mahdollisuuksille ja luomisvoimalle! 101 erilaisen kertomuksen ristivalotus sukupuolittuneesta väkivallasta onnistuu yllättämään aukeama toisensa jälkeen, herättämään tunteita laidasta laitaan mutta ennen kaikkea stimuloimaan. Tämän haluan hankkia omaksi.
September 5, 2022
Tätä oli ilo lukea, ihan kuin olisi viettänyt aikaa kirjoja ja kirjoittamista rakastavien porukassa ja fiilistellyt kaikkia mahdollisia luovia kirjaviittauksia ja outoja ideoita. Samalla tämä oli kannanotto oikeudenmukaisuuteen, ja siitä kenen tarinoita kerrotaan. Hieno!
February 16, 2022
Anja tappoi väkivaltaisen aviomiehensä, mutta oikeus vapautti hänet vastuusta. Laura Lindstedt ja Sinikka Vuola kirjoittivat 101 variaatiota tähän lyhyeen yksinkertaiseen teemaan. Jokainen variaatio noudattaa jotain tiettyä säännöstöä: anagrammi alkutekstistä, tarina sonettimuodossa, Susikoira Roi -vitsi jne. Parhaat kirjan variaatioista ovat loistavia, mutta osa on kyllä aika yhdentekeviä. Mutta eivät kahleet luovuutta rajoita, sen Lindstedt ja Vuola kyllä osoittavat. Tiukoista puitteista syntyy mielenkiintoista kirjallisuutta.
March 14, 2022
Yhtaikaa hauska ja nokkela ja toisaalta hieman omaan hauskuuteensa ja nokkeluuteensa kompastuva.
Kielellä, tyylilajeilla ja tarinoiden kehyksillä leikittelevä teos on nimensämukaisesti 101 tapaa kerrottu murhamysteeri, joka ei mysteeri itseasiassa ole lainkaan. Jo esipuheessa käydään läpi perustapahtuma, jota sitten eri kielen ja kerronnan tekniikoiden avulla pyöritellään loppukirja. Osa kerrontatavoista oli vinkeän hilpeitä, toiset pysäyttävän vakavia, suurinosa latteita ja muutama (tahallisen?) ärsyttäväkin. Antaa varmasti paljon tyylilajileikittelijöiden ystäville.
Kielellä, tyylilajeilla ja tarinoiden kehyksillä leikittelevä teos on nimensämukaisesti 101 tapaa kerrottu murhamysteeri, joka ei mysteeri itseasiassa ole lainkaan. Jo esipuheessa käydään läpi perustapahtuma, jota sitten eri kielen ja kerronnan tekniikoiden avulla pyöritellään loppukirja. Osa kerrontatavoista oli vinkeän hilpeitä, toiset pysäyttävän vakavia, suurinosa latteita ja muutama (tahallisen?) ärsyttäväkin. Antaa varmasti paljon tyylilajileikittelijöiden ystäville.
April 10, 2022
Laura Lindstedt ja Sinikka Vuola ovat ottaneet kirjansa lähtökohdaksi Alibissa vuosikymmeniä sitten ilmestyneen rikosuutisen. Kyseessä oli poikkeuksellinen tapaus: suomalainen Anja B. ampui miestään kiväärillä, tappaen tämän välittömästi. Oikeus kuitenkin vapautti Anjan syytteistä ja totesi syylliseksi vainajan, koska taustalla oli vuosikymmenten väkivalta- ja raiskauskierre.
Tätä teemaa Lindstedt ja Vuola varioivat kirjassaan 101 erilaisella tavalla. Osa variaatioista on tiukkaa oulipolaista menetelmällistä kirjallisuutta, joissa tarkat rajoitteet määrittelevät tekstin muotoa ja sisältöä. Mukana on kuitenkin myös muunlaista variaatiota: erilaisia pastisseja, vitsejä, muita taiteenlajeja lainaavia muunnelmia, parodiaa ja niin edelleen. 101 versioon mahtuu monennäköistä.
101 tapaa tappaa aviomies on monipuolinen paketti, jolle on helppo keksiä useita erilaisia lähestymistapoja. Ihan vain kirjallisuutena se on oivallinen. Yhteen putkeen luettuna kokemus voi toki olla hieman toisteinen, mutta variaatioissa on todella runsaasti vaihtelua siihen nähden, että ne kertovat aina saman tarinan, ja monet niistä ovat yksinkertaisesti kiehtovaa luettavaa. Tämä on hyvin kirjoitettu teos, jossa riittää oivallusta ja mielenkiintoisia ajatuksia, ja se kestää myös sellaisenaan lukemista. Jos toisto alkaa tökkiä, hidasta vauhtia ja lue muutama kerrallaan.
Se on myös erittäin käyttökelpoinen kirjoitusoppaana, tietenkin. Menetelmällinen kirjallisuus tarjoaa runsaasti keinoja tuuppia omaa luovuuttaan liikkeelle, koska harva asiahan ajaa niin tehokkaasti eteenpäin luovassa työssä kuin tiukat rajoitukset. Jos kirjoittaminen tuntuu työläältä, kaiva tästä kirjasta esiin satunnainen luku ja kokeile sen menetelmää itse jollain omalla lähdemateriaalilla. Eiköhän joku näistä menetelmistä potki kirjoitusjumeja liikkeelle.
Yhteiskunnallisena kannanottonakin tämä teos kantaa. Kirjan sisäkanteen on koottu "julmuuksien tapetti", kokoelma miehiään tappaneiden naisten tuomioita ja kohtaloita vuosisatojen varrelta. Lindstedt ja Vuola eivät ota kantaa Alibissa julkaistun jutun totuusarvoon; se voi olla totta, tai sitten ei, mutta kiistatonta on, että miehet pahoinpitelevät ja raiskaavat vaimojaan ja hakatun naisen syndrooma on lääketieteessä tunnettu ilmiö. Miksi niin moni teos – kaunokirjallisuudessa, televisiossa, elokuvissa ja muissa taiteenlajeissa – perustuu naisen väkivaltaisen kuoleman ympärille? Siksikin 101 tapaa tappaa aviomies ottaa aiheekseen juuri miehen kuoleman.
***
Se ilmeisin esikuva tälle kirjalle on tietysti Raymond Queneaun teos Tyyliharjoituksia, jossa varioidaan samaa yksinkertaista kertomusta 99 eri tavalla. Teoksen ei pitänyt olla käännettävissä, mutta niin vain Pentti Salmenranta sen aikoinaan suomensi (ja Ville Keynäs kääntää toista Oulipo-kirjailijaa, Georges Pereciä, käyttämättä La Disparition -romaanin suomennoksessa lainkaan a-kirjainta). 101 tapaa tappaa aviomies on alkujaan suomenkielisenä tietysti monessa kohtaa suomenkielisten käytäntöjen ja kielipiirteiden ytimessä, joten olisikin mielenkiintoista nähdä, miten joku kääntäjä selviytyisi vaikkapa pelkästään elatiiveina kirjoitetusta variaatiosta – tai Susikoira Roi -vitsistä.
Queneaun ja kumppanien oulipolaisuudessa huomio on Lindstedtin ja Vuolan mukaan "kielen materiaalisuudessa sekä työprosessissa, jolloin lopputuloksen arvottaminen, kaunokirjallinen kvaliteetti ja toisinaan luettavuuskin ovat toissijaisia". Lindstedt ja Vuola ovat itse antaneet näille seikoille onneksi enemmän kuin toissijaista merkitystä. Esipuheessa on muitakin hyviä huomioita, vaikkapa tämä:
"Moni prosaisti esimerkiksi käyttää juonen rakentamisen apuna draamateoreetikko Gustav Freytagin kehittelemää viiden näytöksen mallia, joka tunnetaan Freytagin kaavana tai Freytagin pyramidina. Vastaavat rakenteet ovat nykyihmiselle tuttuja myös monista niin sanotuista lukuromaaneista. Lukija ei kuitenkaan välttämättä hahmota kyseisiä teoksia toteutukseltaan kaavamaisiksi: emme aina havaitse käytettyjä keinoja, koska olemme tottuneet niihin."
Lukijaakin herättelee, kun kirjoittamiseen liittyvät rajoitteet ja reunaehdot tehdään tiettäviksi ja näkyviksi, eivätkä ne ole vain tiedostamattomia ja oletettuja. Lindstedt ja Vuola ovat onnistuneet tuottamaan kirjassaan oivallista kirjallisuutta. Variaatioiden kiinnostavuudessa on luonnollisesti vaihtelua, mutta moni niistä on omituisuudessaan mielenkiintoisia, rajoitteissaan luovia, hillittömän hauskoja ja ajatuksia herättäviä. Kaikkiaan 101 tapaa tappaa aviomies on erittäin onnistunut teos ja matalan kynnyksen ovi kokeellisen kirjallisuuden maailmaan: tätä on kenen tahansa kirjallisuuden ystävän verrattain helppo lähestyä.
Tätä teemaa Lindstedt ja Vuola varioivat kirjassaan 101 erilaisella tavalla. Osa variaatioista on tiukkaa oulipolaista menetelmällistä kirjallisuutta, joissa tarkat rajoitteet määrittelevät tekstin muotoa ja sisältöä. Mukana on kuitenkin myös muunlaista variaatiota: erilaisia pastisseja, vitsejä, muita taiteenlajeja lainaavia muunnelmia, parodiaa ja niin edelleen. 101 versioon mahtuu monennäköistä.
101 tapaa tappaa aviomies on monipuolinen paketti, jolle on helppo keksiä useita erilaisia lähestymistapoja. Ihan vain kirjallisuutena se on oivallinen. Yhteen putkeen luettuna kokemus voi toki olla hieman toisteinen, mutta variaatioissa on todella runsaasti vaihtelua siihen nähden, että ne kertovat aina saman tarinan, ja monet niistä ovat yksinkertaisesti kiehtovaa luettavaa. Tämä on hyvin kirjoitettu teos, jossa riittää oivallusta ja mielenkiintoisia ajatuksia, ja se kestää myös sellaisenaan lukemista. Jos toisto alkaa tökkiä, hidasta vauhtia ja lue muutama kerrallaan.
Se on myös erittäin käyttökelpoinen kirjoitusoppaana, tietenkin. Menetelmällinen kirjallisuus tarjoaa runsaasti keinoja tuuppia omaa luovuuttaan liikkeelle, koska harva asiahan ajaa niin tehokkaasti eteenpäin luovassa työssä kuin tiukat rajoitukset. Jos kirjoittaminen tuntuu työläältä, kaiva tästä kirjasta esiin satunnainen luku ja kokeile sen menetelmää itse jollain omalla lähdemateriaalilla. Eiköhän joku näistä menetelmistä potki kirjoitusjumeja liikkeelle.
Yhteiskunnallisena kannanottonakin tämä teos kantaa. Kirjan sisäkanteen on koottu "julmuuksien tapetti", kokoelma miehiään tappaneiden naisten tuomioita ja kohtaloita vuosisatojen varrelta. Lindstedt ja Vuola eivät ota kantaa Alibissa julkaistun jutun totuusarvoon; se voi olla totta, tai sitten ei, mutta kiistatonta on, että miehet pahoinpitelevät ja raiskaavat vaimojaan ja hakatun naisen syndrooma on lääketieteessä tunnettu ilmiö. Miksi niin moni teos – kaunokirjallisuudessa, televisiossa, elokuvissa ja muissa taiteenlajeissa – perustuu naisen väkivaltaisen kuoleman ympärille? Siksikin 101 tapaa tappaa aviomies ottaa aiheekseen juuri miehen kuoleman.
***
Se ilmeisin esikuva tälle kirjalle on tietysti Raymond Queneaun teos Tyyliharjoituksia, jossa varioidaan samaa yksinkertaista kertomusta 99 eri tavalla. Teoksen ei pitänyt olla käännettävissä, mutta niin vain Pentti Salmenranta sen aikoinaan suomensi (ja Ville Keynäs kääntää toista Oulipo-kirjailijaa, Georges Pereciä, käyttämättä La Disparition -romaanin suomennoksessa lainkaan a-kirjainta). 101 tapaa tappaa aviomies on alkujaan suomenkielisenä tietysti monessa kohtaa suomenkielisten käytäntöjen ja kielipiirteiden ytimessä, joten olisikin mielenkiintoista nähdä, miten joku kääntäjä selviytyisi vaikkapa pelkästään elatiiveina kirjoitetusta variaatiosta – tai Susikoira Roi -vitsistä.
Queneaun ja kumppanien oulipolaisuudessa huomio on Lindstedtin ja Vuolan mukaan "kielen materiaalisuudessa sekä työprosessissa, jolloin lopputuloksen arvottaminen, kaunokirjallinen kvaliteetti ja toisinaan luettavuuskin ovat toissijaisia". Lindstedt ja Vuola ovat itse antaneet näille seikoille onneksi enemmän kuin toissijaista merkitystä. Esipuheessa on muitakin hyviä huomioita, vaikkapa tämä:
"Moni prosaisti esimerkiksi käyttää juonen rakentamisen apuna draamateoreetikko Gustav Freytagin kehittelemää viiden näytöksen mallia, joka tunnetaan Freytagin kaavana tai Freytagin pyramidina. Vastaavat rakenteet ovat nykyihmiselle tuttuja myös monista niin sanotuista lukuromaaneista. Lukija ei kuitenkaan välttämättä hahmota kyseisiä teoksia toteutukseltaan kaavamaisiksi: emme aina havaitse käytettyjä keinoja, koska olemme tottuneet niihin."
Lukijaakin herättelee, kun kirjoittamiseen liittyvät rajoitteet ja reunaehdot tehdään tiettäviksi ja näkyviksi, eivätkä ne ole vain tiedostamattomia ja oletettuja. Lindstedt ja Vuola ovat onnistuneet tuottamaan kirjassaan oivallista kirjallisuutta. Variaatioiden kiinnostavuudessa on luonnollisesti vaihtelua, mutta moni niistä on omituisuudessaan mielenkiintoisia, rajoitteissaan luovia, hillittömän hauskoja ja ajatuksia herättäviä. Kaikkiaan 101 tapaa tappaa aviomies on erittäin onnistunut teos ja matalan kynnyksen ovi kokeellisen kirjallisuuden maailmaan: tätä on kenen tahansa kirjallisuuden ystävän verrattain helppo lähestyä.
May 1, 2023
Tämä kirja tekee kunniaa oulipolaiselle kirjallisuudelle ja tunnustaa seisovansa Raymond Queneaun Tyyliharjoitusten olkapäillä. Tarkoituksena on siis esittää 101 muunnelmaa samasta tekstistä, erilaisten sääntöjen kahlitsemana. Jottei tehtävästä tulisi liian helppoa, Lindstedt ja Vuola ovat ottaneet variaatioidensa pohjaksi tositarinan miehensä tappaneesta naisesta, josta tapahtumasta rikoslehti Alibi on 1980-luvun alussa raportoinut. Kirjallisen leikittelyn päälle siis vielä feministiset mausteet.
Olen lukenut Tyyliharjoitukset ja kirjallisuustieteen opintojakin on sen verran takana, että odotin tämän lukemista innolla. Ehkä odotukset olivat liian korkealla, sillä niihin nähden teos oli pettymys. Monet variaatiot eivät olleet mielestäni erityisen onnistuneita enkä useasti saanut kiinni niihin oletettavasti piilotetuista intertekstuaalisista viittauksista, joten koko kirjasta jäi vähän sisäpiirin vitsin maku. Sai se sentään pohtimaan parisuhdeväkivaltaa yhteiskunnallisena ilmiönä, vaikka lukukokemuksena jäikin haaleaksi.
Olen lukenut Tyyliharjoitukset ja kirjallisuustieteen opintojakin on sen verran takana, että odotin tämän lukemista innolla. Ehkä odotukset olivat liian korkealla, sillä niihin nähden teos oli pettymys. Monet variaatiot eivät olleet mielestäni erityisen onnistuneita enkä useasti saanut kiinni niihin oletettavasti piilotetuista intertekstuaalisista viittauksista, joten koko kirjasta jäi vähän sisäpiirin vitsin maku. Sai se sentään pohtimaan parisuhdeväkivaltaa yhteiskunnallisena ilmiönä, vaikka lukukokemuksena jäikin haaleaksi.
February 1, 2024
Huimaa kielellä ilottelua. Opin paljon uutta ja aion kokeilla joitakin kirjassa esiteltyjä tekstilajeja.
February 23, 2022
Hyvin viihdyttävä teos; kirjailijat varioivat samaa lyhyttä perustekstiä 101 kertaa monissa eri tyylilajeissa. Osa muunnelmista on aika mitäänsanomattomia ja kökköjä, mutta parhaimmat synkästä aiheesta huolimatta hersyvän hauskoja ja vaikuttavia (mm. Elinan surman inspiroima balladi sekä Sternen ja Rabelais'n teoksista ammentavat pastissit). Toimii myös eräänlaisena luovan kirjoittamisen oppaana josta voi saada paljon virikkeitä.
April 10, 2022
3.5
Odotin simppelimpää kirjaa, Raymond Queneaun Tyyliharjoitusten tapaan kielellä kikkailevaa, mutta tämä kasvoi myös tarinassaan isommaksi ja tarkemmaksi. Paradoksaalisesti tykkäsin kuitenkin kaikkein eniten yksinkertaisimmista tekstileikeistä, joissa poistetaan tai lisätään tai muuten myllytetään alkutekstiä kuvarunoksi, haikuksi, miksi milloinkin. Ehkä siis vähän sekava kokonaisuus? Mutta ehdottoman suositeltava, erityisesti kirjoittajille tapana hahmottaa tekstiä ja leikitellä sen kanssa.
Odotin simppelimpää kirjaa, Raymond Queneaun Tyyliharjoitusten tapaan kielellä kikkailevaa, mutta tämä kasvoi myös tarinassaan isommaksi ja tarkemmaksi. Paradoksaalisesti tykkäsin kuitenkin kaikkein eniten yksinkertaisimmista tekstileikeistä, joissa poistetaan tai lisätään tai muuten myllytetään alkutekstiä kuvarunoksi, haikuksi, miksi milloinkin. Ehkä siis vähän sekava kokonaisuus? Mutta ehdottoman suositeltava, erityisesti kirjoittajille tapana hahmottaa tekstiä ja leikitellä sen kanssa.
November 1, 2024
Kirjan idea on kutkuttava: 101 variaatiota samasta (lyhyestä) pohjatekstistä. Monet teksteistä olivatkin hykerryttäviä, toiset taas eivät. Sinänsä pidin tästä kokeellisesta kirjallisuudesta, mutta lukukokemus oli yhtä kaikki hiukan vaikea. Jossain määrin samanlaista hankaluutta koin lukiessani Georges Perecin Häviämistä, mikä ei sinänsä yllätä, sillä Perec kuului Oulipo-ryhmään, jonka kirjoitusmetodeja tåssä kirjassa usein käytettiin.
May 11, 2022
Aina välillä jokin asia pakottaa itseäkin kirjoittamaan ja tämä kirja on sellainen. Monet kirjan menetelmistä on niin herkullisia, että alkaa polttaa kirjoittaa itse vastaavaa. Toki osa menetelmistä on ihan päättömiä, joista en saanut irti mitään arvoa, mutta jotenkin nekin silti tähän sopivat.
Sitten tietenkin kysymys, että mistä lisää jotain vastaavaa?
Sitten tietenkin kysymys, että mistä lisää jotain vastaavaa?
Read
November 9, 2022Huhhuh, kestipä kauan tämän teoksen lukeminen! Tyylikokeilut olivat tosi kekseliäitä, hienoja ja välillä hauskojakin, mutta lukiessa olo paheni, kun joutui elämään Anjan tarinan uudestaan ja uudestaan läpi. Se varmaan oli tarkoituskin, ja suorastaan rakastin loppupuolen kivääriin keskittyviä lukuja (esim. kiväärin näkökulma - en muista tekniikan nimeä).
September 1, 2024
Nautin suuresti ja tiedän, että tulen lukemaan monta kertaa uudelleen. Oon juuri aloittanut harrastuksena kirjoittamisen opinnot - tämä on ihan loistavaa inspiraatiota, mutta ilahduttavaa luettavaa ihan sellaisenaankin.
December 6, 2022
Mainio kirja.
September 16, 2025
ihanaa kuinka samaan aikaan vakavasti ja leikkisästi voi kirjottaa! ei kannata kyl lukee paljon kerralla niinku mä tein, tulee ähky
March 14, 2022
Ei yhtään sitä mitä odotin, mutta kiinnostava lukukokemus.
March 23, 2022
101 tapaa tappaa aviomies on ansiokas kirjallisten tekniikoiden kokoelma. Laura Lindstedt ja Sinikka Vuola ovat varioineet 80-luvun Alibi-lehdestä löytämäänsä tarinaa miehensä ampuneesta, lähisuhdeväkivaltaa kokeneesta, Anjasta.
Osa teksteistä on hienoja, osa hilpeitä, osa tekemällä tehtyjä. Kirjan arvo ei tosin ole niinkään kaikkien tekstien taiteeellisessa korkeatasoisuudessa vaan ennemminkin oppimateriaalina ja keinona laajentaa ymmärrystä kirjoittamisen tavoista. Teos nojaa joiltain osin Raymond Queneaun kirjaan Tyyliharjoituksia. Näkisinkin tämän erinomaisena oppikirjana kirjoittamistaan kehittäville.
Kirjaa ei kannata lukea kerralla kannesta kanteen vaan säännöstellä tekstejä pienemmiksi kokonaisuukiksiksi. Näin ehtii sisimmässään tunnustella eri tekstien tekstuuria. Usein kirjoittaminen näyttäytyy vain tarinankerronnan muotona ja sen tekniset keinot jäävät piiloon. Lindstedtin ja Vuolan kirjassa toimitaan juuri vastakkaisella tavalla.
Osa teksteistä on hienoja, osa hilpeitä, osa tekemällä tehtyjä. Kirjan arvo ei tosin ole niinkään kaikkien tekstien taiteeellisessa korkeatasoisuudessa vaan ennemminkin oppimateriaalina ja keinona laajentaa ymmärrystä kirjoittamisen tavoista. Teos nojaa joiltain osin Raymond Queneaun kirjaan Tyyliharjoituksia. Näkisinkin tämän erinomaisena oppikirjana kirjoittamistaan kehittäville.
Kirjaa ei kannata lukea kerralla kannesta kanteen vaan säännöstellä tekstejä pienemmiksi kokonaisuukiksiksi. Näin ehtii sisimmässään tunnustella eri tekstien tekstuuria. Usein kirjoittaminen näyttäytyy vain tarinankerronnan muotona ja sen tekniset keinot jäävät piiloon. Lindstedtin ja Vuolan kirjassa toimitaan juuri vastakkaisella tavalla.
April 22, 2022
Ei alkuperäisen Tyyliharjoituksia veroinen, mutta paljon hauskoja oivalluksia ja naisnäkökulmaa. Sata on vain yksinkertaisesti liikaa, mutta pari kerralla kahvin kanssa menee mukavasti.
Read
March 13, 2022101 tapaa tappaa aviomies on Raymond Queneaun Tyyliharjoituksista inspiraatiota saanut kostotarina. Queneaun teoksen tapaan Lindstedt ja Vuola varioivat yhtä ja samaa tarinaan ja kertovat sen 101:llä eri tavalla. Leikillisessä, mutta myös vakavammassa mielessä kostotarina siksi, että kirjallisuus, elokuvat ja tv-sarjat ovat täynnä tarinoita, joissa uhri on erinäisillä raaoilla tavoilla tapettu kaunis nuori nainen. Näin tietysti sen vuoksi, että tapettu kaunis nuori nainen tarinan hahmona myy parhaiten. Sitä, miksi näin on, voi jokainen miettiä tykönään.
101:n tositapahtumiin pohjautuva perustarina kertoo naimisissa olevista suomalaisesta Anjasta ja norjalaisesta Thorvaldista. Jälkimmäinen nöyryttää ja pahoinpitelee vaimoaan raa’asti koko avioliiton ajan. 18 vuoden jälkeen Anja tarttuu aseeseen ja ampuu Thorvaldin.
101 on rajoja tuntemattoman kirjoittamisen juhlaa. Se on todiste siitä, miten loputtoman rikasta kirjoittaminen voi olla. Se on mysteeriä ja menetelmämagiikkaa.
Kutkuttava ristiriita syntyy siitä, että samalla kun Lindstedt ja Vuola käyttävät hyväkseen erilaisia tyylejä mielikuvituksellisen rikkaasti asettavat he käyttämiensä menetelmien kautta kirjoittamiselleen useita sitä hankaloittavia sääntöjä.
Syntyy hillittömyyttä ja naurua. Syntyy vaellusta kirjallisuuden alueille, joita ei löydy kartoista. Tulee kiistattomasti todistetuksi, että kirjoittamiselle asetettu raja on kirjoittamisen vilkkaasti pulppuava lähde.
Jos teos voi olla aarreaitta, on 101 tapaa tappaa aviomies sitä mitä suurimmassa määrin.
Lue ja ylläty! Ihmettele ja hämmästy! Anna kirjoittamissuonellesi ravintoa!
Aikamoista!
Aikamoisen suurenmoista!
101:n tositapahtumiin pohjautuva perustarina kertoo naimisissa olevista suomalaisesta Anjasta ja norjalaisesta Thorvaldista. Jälkimmäinen nöyryttää ja pahoinpitelee vaimoaan raa’asti koko avioliiton ajan. 18 vuoden jälkeen Anja tarttuu aseeseen ja ampuu Thorvaldin.
101 on rajoja tuntemattoman kirjoittamisen juhlaa. Se on todiste siitä, miten loputtoman rikasta kirjoittaminen voi olla. Se on mysteeriä ja menetelmämagiikkaa.
Kutkuttava ristiriita syntyy siitä, että samalla kun Lindstedt ja Vuola käyttävät hyväkseen erilaisia tyylejä mielikuvituksellisen rikkaasti asettavat he käyttämiensä menetelmien kautta kirjoittamiselleen useita sitä hankaloittavia sääntöjä.
Syntyy hillittömyyttä ja naurua. Syntyy vaellusta kirjallisuuden alueille, joita ei löydy kartoista. Tulee kiistattomasti todistetuksi, että kirjoittamiselle asetettu raja on kirjoittamisen vilkkaasti pulppuava lähde.
Jos teos voi olla aarreaitta, on 101 tapaa tappaa aviomies sitä mitä suurimmassa määrin.
Lue ja ylläty! Ihmettele ja hämmästy! Anna kirjoittamissuonellesi ravintoa!
Aikamoista!
Aikamoisen suurenmoista!
June 13, 2023
Mielenkiintoinen konsepti: sama lyhyt tarina, jossa pahoinpidelty vaimo tappaa miehensä mutta jää tuomitsematta, kerrottuna 101 eri tavalla.
Itse tarinat eivät välttämättä olleet mitenkään ihmeellisiä, mutta kirjan teki mielenkiintoiseksi juuri nämä lukuisat erilaiset menetelmät ja tyylit, joilla sama tarina oli kerrottu. Uskon, että tekijöillä on ollut hauskaa tätä tehdessään (ehkä aavistuksen hauskempaa kuin lukijalla).
Kirjan alkutekstissä kirjailijat vertaavat osaa menetelmistä matematiikkaan, mikä lisää ainakin omaa mielenkiintoani. Olen kiinnostunut matemariikasta, säännöistä, kieliopista, kielestä ja kirjallisuudesta. Ja siihen tämä teos on nappivalinta.
On variaatio, joka on kirjoitettu yhdellä lauseella, mutta kutakin sanaa alaviitteissä selkeyttämällä. Toinen variaatio on anagrammi alkuperäisestä tarinasta. On kokonaan elatiiveina kerrottu tarina, ja tarina, jossa jokainen virke on kysymys. On satuversio ja Yoda-versio. Juomalaulu ja kehtolaulu. Lipogrammi, mansplainaus ja one-liner. Löytyy kuolinilmoitus, käyttöohje, konekäännös ja jopa emojeina kirjoitettu variaatio. Ja 86 muuta versiota.
Neljä tähteä kirjan idealle, itse sisällölle ehkä vähemmän. Toteutus ei ollut ihan onnistunut (tai ainakaan kiinnostava) kaikissa variaatioissa. Enkä ihan (etäisestikään) tunnistanut alkuperäistä tarinaa kaikissa variaatioissa.
Itse tarinat eivät välttämättä olleet mitenkään ihmeellisiä, mutta kirjan teki mielenkiintoiseksi juuri nämä lukuisat erilaiset menetelmät ja tyylit, joilla sama tarina oli kerrottu. Uskon, että tekijöillä on ollut hauskaa tätä tehdessään (ehkä aavistuksen hauskempaa kuin lukijalla).
Kirjan alkutekstissä kirjailijat vertaavat osaa menetelmistä matematiikkaan, mikä lisää ainakin omaa mielenkiintoani. Olen kiinnostunut matemariikasta, säännöistä, kieliopista, kielestä ja kirjallisuudesta. Ja siihen tämä teos on nappivalinta.
On variaatio, joka on kirjoitettu yhdellä lauseella, mutta kutakin sanaa alaviitteissä selkeyttämällä. Toinen variaatio on anagrammi alkuperäisestä tarinasta. On kokonaan elatiiveina kerrottu tarina, ja tarina, jossa jokainen virke on kysymys. On satuversio ja Yoda-versio. Juomalaulu ja kehtolaulu. Lipogrammi, mansplainaus ja one-liner. Löytyy kuolinilmoitus, käyttöohje, konekäännös ja jopa emojeina kirjoitettu variaatio. Ja 86 muuta versiota.
Neljä tähteä kirjan idealle, itse sisällölle ehkä vähemmän. Toteutus ei ollut ihan onnistunut (tai ainakaan kiinnostava) kaikissa variaatioissa. Enkä ihan (etäisestikään) tunnistanut alkuperäistä tarinaa kaikissa variaatioissa.
July 30, 2022
3.5 tähteä.
Kirjan idea on esitellä -brassailla- eri kirjallisuuden tyyleillä. Pohjakertomuksena on Alibin 1980 artikkeli Anjasta joka tappoi Norjassa miehensä, joka oli häntä pahoinpidellyt 18 vuotta. Anjaa ei tuomittu. Tämä on siis kerrottu kirjassa 101 kertaa eri muodoissa, loru, plagiarismi, miesselittäminen ym. Idea on vallan mainio ja tykkään tällaisesta kikkailusta. Kiintoisinta antia oli alaviitteet jossa selitettiin kukin tyylisuunta. Mua kuitenkin häiritsi se asia, että kyseessä on olleet aivan oikeat ihmiset, tragedia, ja osa pätkistä oli epäkunnioittavia.
Kirjan idea on esitellä -brassailla- eri kirjallisuuden tyyleillä. Pohjakertomuksena on Alibin 1980 artikkeli Anjasta joka tappoi Norjassa miehensä, joka oli häntä pahoinpidellyt 18 vuotta. Anjaa ei tuomittu. Tämä on siis kerrottu kirjassa 101 kertaa eri muodoissa, loru, plagiarismi, miesselittäminen ym. Idea on vallan mainio ja tykkään tällaisesta kikkailusta. Kiintoisinta antia oli alaviitteet jossa selitettiin kukin tyylisuunta. Mua kuitenkin häiritsi se asia, että kyseessä on olleet aivan oikeat ihmiset, tragedia, ja osa pätkistä oli epäkunnioittavia.
July 24, 2023
Tosi kunnianhimoinen ja oppinutkin teos, johon en karun nimen takia olisi ilman suositusta tarttunut. Tärkeintä on mielestäni se, että kirja herättää kiinnostuksen kielellä leikittelyyn. Ajatus, että rajoitukset tuovat vapautta taiteeseen on minulle uusi.
Muistan kuinka nuorena mietin kirjallisuustieteen lukemista ainakin harrastuksena. Antaisiko se välineitä? Tärkeintä minulle kuitenkin kaikessa taiteessa on mahdollisuus kokea, ja sen haluan säilyttää.
Suosittelen tutustumaan kirjaan ja tekemään omia kielellisiä kokeiluja sen innoittamana.
Muistan kuinka nuorena mietin kirjallisuustieteen lukemista ainakin harrastuksena. Antaisiko se välineitä? Tärkeintä minulle kuitenkin kaikessa taiteessa on mahdollisuus kokea, ja sen haluan säilyttää.
Suosittelen tutustumaan kirjaan ja tekemään omia kielellisiä kokeiluja sen innoittamana.
October 23, 2023
Luetut kirjat 16/2023: 101 tapaa tappaa aviomies: Tämä vain on niin jäätävä, luova, pistävä taideteos nytkin luettuna
Luetut kirjat 16/2023: 101 tapaa tappaa aviomies: Tämä vain on niin jäätävä, luova, pistävä taideteos nytkin luettuna
Kirjatunnelmia kesäkuun alussa:0 2.06.2023:
Tämä vain on niin jäätävä, luova, pistävä taideteos nytkin luettuna, että pitää ostaa itselleen. Osui ja upposi. Virui kyynel. Inspiroi eri tyylilajeihin. Takana tämä uutinen, parisuhdeväkivalta, josta pääsee eroon. Joskus 101 tavalla...
Laura Lindstedt, Sinikka Vuola: 101 tapaa tappaa aviomies, Siltala 2022.
Luetut kirjat 16/2023: 101 tapaa tappaa aviomies: Tämä vain on niin jäätävä, luova, pistävä taideteos nytkin luettuna
Kirjatunnelmia kesäkuun alussa:0 2.06.2023:
Tämä vain on niin jäätävä, luova, pistävä taideteos nytkin luettuna, että pitää ostaa itselleen. Osui ja upposi. Virui kyynel. Inspiroi eri tyylilajeihin. Takana tämä uutinen, parisuhdeväkivalta, josta pääsee eroon. Joskus 101 tavalla...
Laura Lindstedt, Sinikka Vuola: 101 tapaa tappaa aviomies, Siltala 2022.
March 31, 2025
Todella mahtava ja mielenkiintoinen konsepti. Annoin diplomaattiset kolme tähteä, koska jotkut teksteistä toimivat ja toiset taas omasta mielestäni ei. Olin kuitenkin innoissani nähdessä näin monia kirjallisuuteen liittyviä käsitteitä ja eri kirjalajeja/genrejä. Onneksi tässä tosiaan oli näitä tapoja 101 eli jokaiselle löytyy varmasti yksi teksti, josta nauttii.
Omia lemppareitani oli ”Eufenismeja”, ”Minimalistisesti”, ”One-liner” ja ”Takakansiteksti”. Etenkin toi ”One-liner” oli mun mielestä nerokas!
Omia lemppareitani oli ”Eufenismeja”, ”Minimalistisesti”, ”One-liner” ja ”Takakansiteksti”. Etenkin toi ”One-liner” oli mun mielestä nerokas!
February 10, 2023
Erityisesti kirjoittajille ja kirjoittamisesta kiinnostuneille herkullinen romaani: menetelmäopas tekstin tuottamisen maailmaan nimenomaan teknisistä ja tyylillisistä (ei sisällöllisestä) näkökulmista. Luovuus voi myös (erityisesti?) syntyä pakotetusti - tietyn formaatin läpi.
Itsenäisenä ”murhamysteerinä” en kuitenkaan osannut kirjaa lukea.
Itsenäisenä ”murhamysteerinä” en kuitenkaan osannut kirjaa lukea.
November 13, 2022
Mielenkiintoinen kirja.
En ole aiemmin juurikaan miettinyt esimerkiksi uutisten esitystapaa (romaaneista puhumattakaan). Toki joskus toimittajan omat ajatukset ja tunteet välittyvät hyvinkin vahvasti hänen kertomansa kautta niin, että jopa minä olen huomannut sen heti.
En ole aiemmin juurikaan miettinyt esimerkiksi uutisten esitystapaa (romaaneista puhumattakaan). Toki joskus toimittajan omat ajatukset ja tunteet välittyvät hyvinkin vahvasti hänen kertomansa kautta niin, että jopa minä olen huomannut sen heti.
May 17, 2022
niin mielenkiintoinen! ei tietenkään juonellisesti oikein minkäänlainen, mutta jos kirjallisuus kiinnostaa laajemmin, niin kiinnostava kokonaisuus 🦋
December 23, 2023
Itselleni ihan uudenlaisia näkökulmia kirjoittamiseen, tekstin rakentamiseen ja luovuuden mekanismeihin.
November 2, 2024
Hauska idea, vaikka toteutus paikoin lässähtää. Toisaalta jotkin teksteistä ovat timanttia. Ymmärrettävää vaihtelua, kun tekstejä on 100.
Displaying 1 - 29 of 29 reviews