Luolatarinoita – Suomalaisen luolan filosofia ja muotokuva

by Harri-Pekka Pietikäinen

Kun ryömii luolaan, mönkii samalla omaan sielunmaisemaansa. Se, millaiseksi kokemus muodostuu, riippuu siitä, mitä etsii ja kaipaa - tietämättään tai tiedostaen.

Kirjailija meni luolaan luotaamaan niihin liittyvien tarinoiden avulla ihmiselon historiaa ja pohtimaan luonnon ja ihmisen välistä suhdetta.

Ahtaan paikan kammosta kärsivä Harri-Pekka Pietikäinen päättää ryömiä luolaan. Alkuun ajatus kauhistuttaa, mutta pelon tietoinen kohtaaminen häivyttää klaustrofobiset tuntemukset, joiden alta kuoriutuu innostus ja uteliaisuus.

Luolat ovat toimineet ihmisen historiassa suojapaikkoina, kirkkoina, tallelokeroina ja jopa koteina. Niissä ovat majailleet niin ryövärit, samaanit kuin sotapäälliköt. Monia hirvittää pelkkä ajatus luolaan menemisestä. Tämä siitäkin huolimatta, että ne ovat olleet läpi ihmisen historian turvallisimpia suojapaikkoja ja luotettavimpia tallelokeroita.

Harri-Pekka Pietikäinen (s. 1980) on tietokirjailija, jonka viimeisin teos Pinnan alla - elämäni valkohain kanssa pureutui ihmisen ja ikonisen pedon kohtaamiseen. Pietikäinen kirjoittaa luonnosta ja lähestyy kirjojensa aiheita kulttuuriantropologisesta kulmasta käsin.

209 pages, Paperback

First published February 24, 2022

About the author

Harri-Pekka Pietikäinen (s.1980) on suomalainen tietokirjailija sekä Bonfire.fi-bisnesmedian päätoimittaja.

Pietikäiseltä ovat aiemmin ilmestyneet teokset:

Työelämän taktiikkataulu (Fitra, 2019)
Pinnan Alla - elämäni valkohain kanssa (Johnny Kniga, 2020)
Luolatarinoita - suomalaisen luolan filosofia ja muotokuiva (Docendo, 2022)

Reviews

[Marras · Rating 3 out of 5]

Harri-Pekka Pietikäinen; Luolatarinoita - Suomalaisen luolan filosofia ja muotokuva
Kuuntelin viikonlopun kotitöitä tehdessäni tämän esseemäisen kokoelman kirjoituksia kirjailijan suhteesta luoliin. Alussa hän ei uskalla kovinkaan pitkälle luolan syvyyksiin, mutta oppii pääsemään yli peloistaan (tämä ei liene kovin suuri "juoni"paljastus). Kertomus ei kulje pelkästään luolajuttuina vaan laajenee käsittelemään vähän kaikenlaista - päädytään puhumaan niin noitavainoista kuin hyönteisistä. Ja paljon, paljon ihmisyydestä sillä tämä on luolakirja, mutta myös pohdinta ihmisyydestä. Pieni toisteisuus häiritsi jossain kohtaa, mutta ongelma ei ollut kovin suuri. Voisin ilmaista teoksen olevan kuljeksiva, pieni matka kirjan muodossa.

[Petri Volanen · Rating 4 out of 5]

Tykkäsin hirvittävän paljon itse luoliin menemisten kuvauksista, niissä oli tavoitettu täsmälleen samoja, osin klaustrofobisiakin tunnelmia joista itse kärsin yhä, etenkin kun itse olen lyhyen luolahulluuteni aikana pyrkinyt löytämään nimen omaan luolia joista harva tietää; jo pelkkä polku tavallaan pilaa tunnelman, mutta samaan aikaan ajatus siitä että tännehän ei kukaan tule yhdistettynä jonkinmoiseen ahtaanpaikan kammoon estää kovin tiukkoihin paikkoihin ahtautumisen melko tehokkaasti, etenkin kun liikkeellä on oltava yksin koska rauha on kaikessa se juttu, niin luolissa, soilla kuin autiotaloissakin.

Nostan myös hattua rehellisestä kerronnasta, kun ajatus useammastakin luolassa vietetystä yöstä ei kanna edes yhtä yötä; tähänkin on helppo samaistua - sen verran usein olen haaveillut yön viettämisestä joko autiotalossa tai jossain suonsaarekkeessa... mutta tiedostan olevani aivan liian mukavuudenhaluinen sellaiseen.

Että varsin vahvasti osui noilta osin. Toisaalta sitten taas se kuinka kirjoittaja saa itsevarmuutta luolauskalluksen kasvaessa... tavallaan oma kehityskulkuni on ollut autiotalojen kanssa (joiden kuvaamisessa on paljon samaa luolatouhuihin verrattuna) sama, mutta kohta parinkymmenen vuoden harrastamisesta huolimatta "kehittyminen" sillä puolella ei ole säteillyt itsevarmuutta mihinkään muuhun (eikä oikein edes sinne).

Se mistä en niinkään tässä kirjassa pitänyt, oli se filosofinen puoli. Tietysti ihan vaan siksi etten ole koskaan ymmärtänyt filosofian syvintä pointtia, joka ilmeisesti on se että lainataan edesmenneiden ihmisten (mikä siinä onkin että aika harvoin lainataan nykypäivän filosofien juttuja?) useimmiten itsestäänselvyyksiltä vaikuttavia lausahduksia, ikään kuin niitä toistelemalla osa filosofien "viisaudesta" säteilisi itseenkin... sokeroituna aavistuksella jonkinlaista henkilöpalvontaa.

Toivonkin, että tämä saisi jatkoa keskittyen pelkästään konkreettisesti luoliin liittyviin juttuihin; siksi hyvin jo ihan luolien kuvailukin tässä kirjassa toimii.

[Ralf · Rating 4 out of 5]

Tarina pelkojen kohtaamisesta ja oman henkisyyden löytämisestä. Kirja alkaa mielestäni aika lailla tietokirjana, joka tarjoaa paljon tarttumapintaa omiin jatkoperehtymisiin, mikäli luolat kiinnostavat. Lukemisen edetessä tarina syvenee keskittyen kirjoittajan kokemusmaailmaan. Tämä ajatuksia herättävä kirja kostuu mukavan lyhyistä kappaleista ja on luettavissa parissa illassa.