Lähtökohtana hirveän suurta kiinnostusta ei ollut Samu Haberia tai Sunrise Avenueta kohtaan. Päätin kuitenkin kuunnella kirjan, tykkään elämänkerroista joissa lukijana toimii päähenkilö itse. Tapahtumia oli paljon, joten kirja piti hyvin otteessaan, ei ollut juurikaan tylsiä paikallaan junnaavia kohtia, vaikka pitkä kuunneltava onkin. Ajoittain erittäin viihdyttävä mutta myös ihan hyvällä tavalla diippi katsaus rokkarin mielenmaailnaan.