Viihdyttävä esikoisromaani pulppuilee arjen hassuja sattumuksia ja piipahtaa myös elämän varjoisalla puolella.
Kansalaisopiston tilkkutyökurssi tarjoaa Riinalle tervetullutta vaihtelua siiderin kittailuun sen jälkeen, kun uraohjusaviomies on eksynyt nuoren alaisensa lakanoiden väliin. Aivan hyvin ei Riinalla mene töissäkään, ja hänen suosittu bloginsakin jää tauolle. Onneksi apua on saatavissa niin terapeutin sohvalta kuin tomerilta siskonpojiltakin, mutta erityistä valoa tunkkaiseen yksiöön tuovat jääkaapin oveen teipatut tähdet: yksi jokaisesta bongatusta miehestä. Mahtaisiko jokin niistä tuikkia muita kirkkaammin?
Elämänmakuisessa tarinassa paikataan säröillyttä sydäntä ja luodaan vanhasta villiä ja uutta!
Minna Haapasalon esikoisromaani Tilkkuterapiaa on kerrassaan oivallista chick litiä. Kertomuksessa on sopivassa määrin kepeyttä mutta myös painavaa tematiikkaa, kun Riina tekee elämässään jonkinlaista tilinpäätöstä ja katsoo sekä eteen että taakse. Nykyhetkeen limittyvät muistot retkistä isän kanssa, ja kuvaus on kovin elävää, jopa tunteita herättävää.
Erityisen paljon pidän romaanin tyylistä. Kertomuksessa on lämmintä huumoria ja lakonisia tokaisuja, jotka naurattavat ihan aidosti. Lisäksi dialogi on sujuvaa ja juoni vetää luontevasti mukaansa.
Upposin tähän tarinaan heti ekoilta sivuilta, ja pysyin loppuun asti mukana. Jotenkin helpottavan inhimillisiä hahmoja ja ratkaisuja, hienovaraista huumoria ja hyvän tuntuista tarrautumista ohikiitävään elämään.
Viihdyttävä esikoisteos! Kirja epäilemättä sopii voimaannuttavaksi inspiraatioksi suuria elämänmuutoksia kokeneille, mutta toki muillekkin. Pidin tarinan sanomasta löytää itsensä luovuutensa kautta, ja muutenkin käsityö aiheena oli hyvä. Kertomuksen hahmot innoittivat minua muun muassa kantamaan käsikaukussa matalan kynnyksen luonnoslehtiötä ideoita varten ja opettelemaan isoäidinneliön. Virkkuukoukku ja pieni lankakerä sujahtavat näppärästi laukkuun. Tarina vie mukanaan ja tyydyttävästi päähenkilön onnellisuus kasvaa exponentiaalisesti kirjan loppuun saakka. (Hups spoiler). Hyvä lukukokeus, suosittelen.
Kaipasin jotain todella kevyttä kuunneltavaa, jonka ääressä pysty heittää aivot narikkaan ja tää oli just mitä tarvitsin. En tiiä oliko se tää kirja vai lukija Armi Toivanen, mutta nautin tästä ihmeellisen paljon.
Tulipa vanha olo kirjan alussa, että lähemmäs nelikymppinen ihminen viestittelee ja häiriköi... surun ja murheen kyllä ymmärrän ja kyllä hänkin kuitenkin löysi muita tapoja elää elämäänsä. Nopeasti lukaistava, ja käsityön arvostukselle tietenkin hymynaamoja!
Hämmentävä kirja. Viihdyttävä ja kevyt kirja, mutta kuitenkin tylsä ja mitäänsanomaton. Kirjassa ei oikein tapahtunut mitään mutta eivätkä henkilöhahmotkaan olleet kovin kiinnostavia.
Helmet-lukuhaaste 2022: 42. Kirjassa asutaan kommuunissa tai kimppakämpässä
Minna Haapasalon esikoisromaanissa Tilkkuterapiaa (Karisto, 2022) lukija pääsee seuraamaan keski-ikäisen Riinan vastentahtoista elämänmuutosta. ⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀ Riinan aviomies pettää, jättää ja potkaisee vaimonsa ulos yhteisestä unelmakodista, jonka hoitamiseen Riina on käyttänyt tolkuttomasti aikaa ja vaivaa. Audi TT vaihtuu bussikyytiin, sisustusblogin pitäminen sekalaisten tavarakasojen väistelyyn vuokrayksiön ankeudessa. ⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀ Vähitellen Riina kuitenkin ryhdistäytyy sen verran, että raahautuu tilkkutyökurssille – tarkoittaahan ilta kankaiden parissa sentään yhtä iltaa ilman siideriä. Mutta voisiko kurssilta löytyä myös jotain muuta? ⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀ Pidin Minna Haapasalon ratkaisusta jäsentää tarina napakasti luovan prosessin vaiheiden ympärille, sekä kerronnasta, jota maustaa upea, lakoninen huumori. Usein pysähdyin lukemaan tiettyjä kohtia uudelleen ihan vain siksi, että ne olivat niin luontevan hauskasti kirjoitettuja. Myös kuvaukset Riinan entisestä elämästä edustusvaimona olivat kiehtovia. ⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀ Romaanin kauneinta antia puolestaan on herkkyys, jolla Haapasalo kuvaa päähenkilön lapsuutta, metsää ja järveä, hiljaisia retkiä isän kanssa. Niitä lukiessa mielessä häivähti ikävä omaan lapsuuteen. ⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀ Kaiken kaikkiaan Tilkkuterapiaa on värikäs romaani, jonka parissa viihdyin mainiosti.
Kyselin some-kavereilta luettavaa, joka saa hymyilemään/ nauramaan/ hyvälle mielelle ja mm. tätä ehdotettiin. Ja toimihan se. Kirjassa oli paljon sellaisia tarkkoja havaintoja nykyelämästä, jotka kerrottuina vaikuttavat absurdeilta. Päähenkilö kokeilee kalliita enkelihoitoja ja sisko aloittaa uuden harrastuksen joka viikko. Työväenopiston tilkkutyökurssikin vaikuttaa ensin ihan horrorilta, mutta lopussa olisin valmis menemään sellaiselle itsekin. Kaiken pohjalla on kertomus siitä, miten itsensä voi kadottaa, kun elää muiden ehdoilla. Minua häiritsi isän suuri osuus kirjassa: se oli hieman oidipaalista. Hienovaraisempi muistelukin olisi riittänyt. Tekstissä puolestaan ärsytti nykykirjallisuuteenkin pesiytynyt tapa käyttää nainen- ja mies-sanoja pronominien sijaan. Ei ole suomea se.
En tiedä onko tämä Suomessa isokin genre, nykyarjesta kevyehkösti kertova naisviihde? Minä en ole aikohin sattunut sellaista lukemaan, lähinnä tulee mieleen Miika Nousiaisen Pintaremontti, vaikka se on ehkä ennemmin miesviihdettä tai henkilöviihdettä? Tämän kirjan kyllä luin mielelläni. Haapasalo kirjoittaa hyvin ja sujuvasti ja kirjassa oli paljon samastuttavaa. Ollakseen esikoiskirjailija, Haapsalo hallitsee muodon ja rakenteen ihmeen hyvin, mutta mielestäni kirjassa olisi kannattanut olla enemmän temponvaihdoksia. Käsin tekeminen, kierrätys, jopa kraftivismi puhuttelevat varmaan monia lukijoita. Minua vaivasi lievästi kirjan säyseys ja jonkinlainen opettavaisuus. Ehkä olisi kannattanut vetää vähän enemmän överiksi?
Tykkäsin todella, viihdyttävää kevytlukemista. Päähenkilön sydän särkyy ja itse rakennettu elämä romahtaa. Toipuminen alkaa mm. tilkkutyökurssilla. Olisin nauttinut vielä voimakkaammasta jenkkidraamatyylisestä itsensä uudelleenrakentamisesta, mutta tässä parisuhteen rikkoutumisesta toipumista lähestyttiin ehkä suomalaisemmin, ja huvittavammin. Ja inspiroipa tämä ilmoittautumaan itsekin ompelukurssille :D
Romaani joka "pulppuilee arjen hassuja sattumuksia"? No, jos pitää hassuja sattumuksena sitä että miehensä pettämä ja jättämä nainen polttaa miehen vaatteet pihagrillissä ja pakkaa summamutikassa mukaansa leivinpaperia vaatteiden sijaan, niin toki. Itse olen hieman eri mieltä kirjan huvittavuudessa. Juonessa ei myöskään tapahtunut juurikaan. Annan kuitenkin kolme tähteä sujuvasta kielestä ja siitä, miten taitavasti ja koskettavasti kirjailija kuvasi isän menetystä.
Tilkkuterapiaa oli sujuvasti ja kiinnostavasti kirjoitettu tarina Riinasta, joka avioeronsa jälkeen ryhtyy etsimään aitoa itseään. Se oli kadonnut pintaan keskittyvän ylivalottuneen elämäntyylin alle. Aluksi etsintä on aikamoista hapuilua ja kokeilua. Siskon pojat irrottavat Riinan omien ongelmiensa hautomisesta, mitä oli ilahduttava seurata. Tykkäsin tästä nykypäivään sijoittuvasta elämänläheisestä tarinasta.
Eräänä päivänä liki nelikymppinen Riina huomaa tulleensa jätetyksi. Hän istuu yksin vuokrayksiössä murehtimassa menetettyä elämäänsä siideripullot seuranaan. Saadakseen elämänsä järjestykseen hän alkaa järjestää itselleen tekemistä ja löytääkin sitten itsensä mm. tilkkutyökurssilta. Kuvaus tyhjän päälle putoamisesta on koskettava ja aito, samoin uuden elämän hidas hahmottuminen. Loppu on turhankin siirappinen.
Viihdyttävä kirja, jota aloin lukemaan unettomana yönä. Tuollaistahan se vähän hukassa olevan arki on, pieniä tapahtumia, joiden varassa pääsee elämässä eteenpäin. Ajoittain kirjan tapahtumat naurattivat, mutta myös koskettivat. Pidin myös siitä, että kirjassa oli kaikesta huolimatta positiivinen pohjavire ja lupaus paremmasta tulevaisuudesta.
Mielenkiintoinen käsityöaihe, jonka vuoksi kirjan olisin halunnut lukea. Kuitenkin jo muutaman ensimmäisen sivun aikana päähenkilö osoittautui juopoksi kilipääksi, joten jätin kirjan kesken. En jaksa lukea sellaisia kirjoja, joiden päähenkilöistä en pidä.
Voiko olla tykkäämättä kirjasta, jonka nimessä on sana "tilkku"?
Aika erikoista elämäähän tässä oli, enkä ole aivan varma, että kirjassa kuvatulla tavalla syntyy kovin hurmaavaa tilkkutyötä, mutta ihan mukava luettava tämä oli.