Terkuin ope

Terkuin ope #1

by Aino Leppänen

Hykerryttävän tarkkanäköinen romaani opettajan työstä 2020-luvun Suomessa.
Kielioppivirheiden ja opiskelijoiden kadonneen motivaation virvoittamisen lomaan vipinää tuo niin innokas työkaveri kuin etätyön kurimuskin.

Keski-ikää lähestyvä Aisku kokee olevansa kutsumusammatissaan lukion lehtorina, mutta nykyään opettaja tuntuu olevan myös äiti, psykologi, päiväkodin täti ja poliisi. Joskus tekisi mieli antaa tyhmiin kysymyksiin niin kipakka vastaus, että Wilma välkkyisi punaisena. Ja aivan kuin lähiopetuksessa ei olisi tarpeeksi, keväällä 2020 puhkeava pandemia pakottaa opettajan muokkaamaan materiaalinsa muutaman päivän varoitusajalla tietokoneen ruudulle sopivaksi. Onneksi sentään tunnit voi aloittaa aamuteen kera peiton alta.

Kotiarkea tahdittaa yksinhuoltajuus ja lentopallovalmentajan pesti. Parisuhdetta ei oikeastaan ehdi edes kaipaamaan, mutta kun tarjolla on sekä vanhaa suolaa että uuteen lajiin tutustumista, on Suvivirren soidessa Facebookin parisuhdestatus vähintäänkin vaikea selittää.

Terkuin ope käsittelee humoristisesti nykylukion tilaa ja opettajien jaksamista haasteellisessa arjessa, jossa muutoksista on vaikea valittaa leimautumatta jämähtäneeksi. Mitä kaikkea opettajan virkahymyn taakse piiloutuukaan?

Genres: Finnish Literature, Fiction, Audiobook, Humor, Contemporary, Romance

328 pages, Hardcover

Published January 1, 2022

Reviews

[Noora Rantanen · Rating 2 out of 5]

Omaan makuun aika tylsä ja fokukseton. Lukio-opettajan työ tietysti peruskoulun äikänopea kiinnostaa, ja nykylukion menosta ja opiskelijoiden haasteista kerrottiinkin kiinnostavasti. Pintaa syvemmälle ei kuitenkaan ehditty tyhjänpäiväisempien jorinoiden viedessä taas huomion. En ole chick litin ystävä, joten sekaan ujutettu kiusallisen ennalta-arvattava ihastusviritelmä lähinnä hämmensi. Kaikkein eniten ärsytti silti yliarkinen, tajunnanvirtamainen höttö, joka liittyi esimerkiksi jokaperjantaisten mässyherkkujen luetteluun. Esimerkiksi sen miettiminen, jaksaako vuohenjuustokanan jälkeen syödä leffassa poppareita vai tuleeko niistä poppareista sitten jano sitten siellä leffassa, vei huomiota sellaisilta potentiaalisesti kiinnostavilta aiheen iduilta, joista kirjoittajalla varmaan olisi riittänyt sanottavaa.
Koronaa on tullut niin joka tuutista viime vuodet, että siitä lienee useimpien vaikea keksiä mitään kovin tuoretta kirjoitettavaa. Tähänkään korona-ajan kuvaus ei mielestäni tuonut juurikaan lisäarvoa.

[Suvi · Rating 2 out of 5]

Tässä oli hyviä aineksia hauskaan koulumaailmakuvaukseen. Ikävä kyllä päähenkilö oli niin negatiivinen, että hauskuuden sijaan kirja kääntyi "uupuneen opettajan katkera tilitys" osastolle. Vaikea uskoa, että lukiolaiset nykyään olisivat ihan niin tyhmiä ja laiskoja kuin kirjoittaja antaa ymmärtää. Ainakaan suurin osa. Kokonaisuutta häiritsi myös hajanainen rakenne ja kerronnan poukkoilevuus. Romanssit kuuluvat tähän genreen, mutta se osio jäi tällä kertaa kovin päälle liimatuksi ja irralliseksi. Kirjoittaja keskittyi jopa syömisten listaamiseen enemmän kuin romanssin syvempään kehittelyyn. Lopun etätyöosuus oli mielestäni kirjan parasta antia. Siinä päästiin vähän irti jatkuvasta valittamisesta, vaikka mökkihöperöityminen olikin teemana. Osio oli kuitenkin hyvin samaistuttava tuoreeltaan koronan myötä tulleen etätyöajan jälkeen.

[Jemysieni · Rating 3 out of 5]

Tämä tarjosi opettajalle paljon samastumisen hetkiä! Osa nauratti, osa itketti, osa aiheutti molempia. Vaikka en ole lukiossa äikkää opettautkaan, moni opettajan haaste vaikuttaa varsin universaalilta. Pystyin myös samastumaan päähenkilön nasevaan huumorintajuun. Arvostin kovasti myös useita kirjallisuusviittauksia sekä vihjausta opiskeluaikojen ainejärjestöön, jonka tietäjät tietää. Teos kuvastaa hyvin opettajien yhä lisääntyvää työtaakkaa. Siitä tosin en ole ihan varma, tekikö korona-ajan representaatio ammattikunnan maineelle kovin hyvää - vaikka joitain asioita etäily toki helpottikin.

Tämä oli ensimmäinen lukemani teos, joka käsitteli korona-aikaa. Vaikka pandemia on edelleen jossain määrin läsnä, teoksen avulla pääsi hyvin peilaamaan ja muistelemaan omia tuntojaan, kun maanantaina 16.3.2020 siirryttiin etäopetukseen ja sosiaaliseen eristäytymiseen. Tämä osa teoksesta oli varsin onnistunut.

Miksi sitten vain kolme tähteä? Aloitetaan siitä, että tähän oli päälleliimattu romanttinen sivujuoni, jonka lopputuleman pystyi näkemään kilometrien päähän. Toisaalta oli kai virkistävää lukea välillä naisten harrastamaa kiinnostuksen kohteen objektisointia (pieni oksennus nousi suuhun sanasta "mieskarkki"). Lisäksi tämä tie oli kliseillä päällystetty. Tämä osa tarinasta oli turha ja tylsä, mutta kuitenkin harmiton. Sen sijaan varsin vahingollisena näin päähenkilön ruokasuhteen ja kehopuheen. Seuraavaksi hieman spoilereita, mutta vedettäköön jo tässä yhteen, että etenkin opettajat saanevat tästä paljon irti.

Sekä itseä että lasta palkittiin milloin pizzalla, milloin kebabilla, ja lähes aina kuvailtu ruoka oli palkkio jostain. Odotin, että tässä olisi päähenkilön henkisen kasvun paikka, mutta ei. Ruoka- tai kehosuhteeseen ei koskettu vahingollisen representaation lisäksi pitkällä tikullakaan. Lisäksi lähes kaikki kuvattu ruoka oli lihaa. Olisin odottanut, että korekakoulutettu ja hyvin argumentoiva henkilö 2020-luvulla olisi hetkeksi pysähtynyt miettimään valintojensa eettistä puolta.

[Inka Partanen · Rating 1 out of 5]

Olipa pettymys. Odotin kevyttä höpöttelyä ja siihen tämä varmasti tähtäsikin. Lopputulos oli kuitenkin hajanainen, tyhjänpäiväinen ja juonellisesti köyhä (jopa juoneton). Ehkä eniten silti häiritsi pitkin matkaa opettajan työn kuvaaminen. Tätä kirjaa ei todella voi pitää OAJ:n tukipilarina, sillä kouluarjen ja opettajan työn kuvauksesta tuli lähinnä sellainen fiilis, että tyyppi narisee täysin tyhjästä. Että jos tämä on sitä raskasta opettajan elämää, kannattaisi ehkä kokeilla oikeita töitä joskus. (Sorry opet, se oli tämä kirja - tiedän ettei se ole koko totuus) Lisäksi päähenkilö näyttäytyy sellaisessa valossa, että olin valmis jakamaan hänelle Kettumaisin Kollega -palkinnon monet kerrat.

[Sini Persson · Rating 4 out of 5]

Tässäpä on mainio kirja, joka oivallisesti palauttaa mieleen parin vuoden takaiset tuntemukset, kun korona oli vielä uusi, pelottava, hämmentävä ja epätietoisuutta aiheuttava ilmiö. Nopea siirtyminen perinteisestä koulunkäynnistä etäopetukseen on jäänyt mieleen, mutta silti tämän tarinan myötä tuli oivallus: ai niin, tuollaista se tosiaan oli, ja tuostakin ehkä selvittiin. Opettaminen ja opiskelu korona-arjessa kuvataan hauskasti ja todentuntuisesti. Tarinan alkupuoli kertoo lähiopetuksesta. Koronan, etätyön ja etäopiskelun myötä meistä jokainen on löytänyt itsestään uusia puolia, ja luultavasti suurin osa meistä tavoittaa tuntemukset, joita tarinan päähenkilö käy läpi opetellessaan uudenlaisia työtapoja. Leppoisuus, turhautuminen, tylsyys, kiire, kasvottomuus, yksinäisyys, luovuus, itseohjautuvuus ja joustaminen ovat itse kullekin tulleet tutuiksi etätyön myötä. Tämä tarina kerrotaan eloisasti opettajan näkökulmasta. Olisi vähintäänkin mielenkiintoista lukea, millaista etäopetus on ollut oppilaiden mielestä. Jotenkin uskon, että tästä kirjasta saavat eniten irti juuri (äidinkielen)opettajat. Hienosti tässä joka tapauksessa kuvataan koulun arkea, koronan aiheuttamaa hämmennystä ja ihmissuhteita.

[Ella Karvinen · Rating 5 out of 5]

Kirja yllätti positiivisesti. Tosi hauska! Samaistuin moneen. Luen mieluusti lisää tältä kirjailijalta.

[Sanna · Rating 4 out of 5]

Ihan jees kirja. Riittävän kevyt ja hauska, mitä hainkin.

Hahmona Aisku oli hauska ja terävä, jotenkin miellän äidinkielen opettajat tuollaisiksi. Muista hahmoista mieleen jäivät vähän kummallinen Elmo, joka ei aina tuntunut sopivan rooliinsa, sekä hieman ärsyttävä Jussi.

Perus hyvä kirja kuitenkin.

[Katja Halonen · Rating 3 out of 5]

Kevyttä ja ihan viihdyttävää lukemista. Juoni ei juuri yllätyksiä tarjonnut. Joissakin kohdissa päähenkilö kohelsi minun makuuni vähän liikaa ja varsinkin alkupuolella dialogi oli paikoin hieman teennäisen oloista. Aihe sinällään oli mielenkiintoinen ja vähän erilainen. Ensimmäinen lukemani kirja, johon korona oli päässyt mukaan. Toisaalta oli ihan mukava lukea kirjan henkilöiden tunnelmista kevään 2020 koronasulun aikaan, kun aika on itselläkin vielä tuoreessa muistissa.

[Kirjasieppo · Rating 4 out of 5]

Kovin oli helposti samaistuttavissa tämä päähenkilö: ihan samoja tuntemuksia on opetusuran aikana risteillyt minun päässäni. Kirja oli paikoin hykerryttävän hauska, mutta omaa lukunautintoani latisti tuo ainainen hömppäromantiikan sullominen arkeen - eipä taida monen ahertajan arjesta löytyä noita elmoja - sukkamöykkyjä lattialla kylläkin. Mutta fiktiivistähän tämä siis oli...

[Adelein · Rating 3 out of 5]

Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana työskentelevän Aino Leppäsen Terkuin ope avaa opettajan elämää koronavuonna. Työn epäkohtia tuodaan esille. Vaikka mukana on omat huvittavat hetkensä, rakenne on hieman episodimainen. Kokonaisuus on kuitenkin kiva!

[mimsu ♡ · Rating 5 out of 5]

Äikänopeopiskelijana kolahti mukavasti, vaikka olikin kevyttä hömppää ja ei mitenkää erityisen ihmeellistä. Jotkin kohdat todella samaistuttavia (mikäs olisi tämän päivän pedagoginen tavoite) ja naureskelin itekseni lukiessa, oispa kyllä työelämässä jo

[Salla Hiltunen · Rating 1 out of 5]

Normaalisti en lue mitään tämäntyyppistä kirjallisuutta. Halusin kuitenkin antaa tälle mahdollisuuden, koska moni on kehunut tätä hauskaksi sekä hyväksi kuvaukseksi nykyajan opettajan työstä.

No. Ei olisi kannattanut.

Mitä tästä nyt sitten sanoisi. Ehkä jonkun mielestä on hauskaa lukea pelkkää jatkuvaa valitusta, mutta minun teki vain mieli heittää koko kirja järveen. Toivoin myös, että maailman rasittavin päähenkilö kokee kirjan kuluessa tuskallisen kuoleman, mutta ei tämä ollut valitettavasti sellainen kirja.

Ymmärrän kyllä, että on varmasti raskasta ja vaikeaa olla opettaja. Jos koko homma kuitenkin ottaa päähän yhtä pahasti kuin päähenkilöllä, kannattaa hakeutua tekemään jotain muuta.

Ehkä tämä puhuttelee kaikkia elämäänsä kyllästyneitä (äidinkielen) opettajia, mutta kenellekään muulle en kyllä osaa tätä suositella.

[Päivi · Rating 3 out of 5]

Opettajaperheen lapsena kirjassa oli monia tuttuja juttuja, joskin omat vanhempani jäivät eläkkeelle jo vuosituhannen vaihteessa, joten kaikki wilmat ja muu digitalisaatio on itselle ihan outo maailma. Kirjassa oli ikäänkuin kaksi eri osaa, joista jälkimmäinen käsitteli sitä, miten korona vaikutti koulumaailmaan. Siitä olisi voinut lukea lisääkin, vaikka toisaalta aihepiiri tuntui turhan irralliselta. Tykkäsin paikoin kirjasta tosi paljon, mutta kokonaisuus ei vaan jotenkin toiminut. Huumori toimi ja ihan parasta oli ne "miten olisin oikeasti halunnut vastata typerään kysymykseesi" -kommentit. Melkein neljä tähteä, silti vain kolme. Kiitos.

[Tytti Hirvonen · Rating 2 out of 5]

Äh, taas joudun miettimään olenko tosikko, kun esitelty huumori ei tuntunut hauskalta lainkaan, vaan lähinnä ymmärtämättömältä pilkalta. Ihan kuin opiskelijat tätä opettajaa kiusatakseen jättäisivät tehtäviä tekemättä! Taustalla voi, ja todennäköisesti onkin, vaikka minkälaisia haasteita ja tämä opettaja katsoo oikeudekseen vain märistä työmääränsä kasvusta.

Ymmärrän kyllä, että turhauttaa, mutta kirjassa esitettyä arvomaailmaa ja elämänkuvaa, jonka sieltä välistä luin, en jaa enkä hyväksy. Se näkyi suhteessa koronaankin. Ei pienintäkään ymmärrystä siitä, kuinka etuoikeutettu on, kun on voinut suhtautua tautiin pikku riesana. Ärsyynnyin!

[Olivia · Rating 2 out of 5]

Ihan hauskaa lomalukemista. Hauskoja kuvauksia opettajan arjesta ennen ja jälkeen koronan. Parisuhdeviritelmä tuntui hieman turhalta ja usein unohtuikin monen luvun ajaksi pois koko tarinasta. Toisinaan teksti tuntui lähinnä tapahtumien luettelemiselta.

[Olli Lukkari · Rating 2 out of 5]

As a teacher, I wanted to like this book. I think it's a great thing that teachers get to be fictional characters in books, although that's not a novel idea, it's a somewhat underrepresented profession in books I think. Or what is under represented is telling in detail about the daily work life of a teacher as to what teacher exactly undergo in their professions daily.

Thus, I liked the idea that the main character is a teacher and the book tells about their daily life. However, I would have definitively edited the book more before publishing. Now the book is way too long, 50-100 pages could have been easily cut from the book. Several interesting characters could have been brought more to life - what happened with Riku's school in the end, did he finish with the exercises? Why didn't we get to follow the story of the student who in the beginning of the book wrote a touching account of the hardships in their lives?

These are some changes I would like to see in the future book of the series, maybe I will take a look at the other books and see if something has changed - if not, I might not bother continuing reading with the series. What the book got well though, was the accurate description of the daily life of a teacher.

[Tiina · Rating 3 out of 5]

Aineksia oli vaikka mihin, toteutus oli itselleni lähinnä ok. Samaistuin joihinkin kohtiin ja palasin omissa muistoissani takaisin koronaan ja etäopetukseen, mutta paljon ns. meni huti. Mietin useammassakin kohdassa, että joko Aisku oli väärällä alalla tai täysin loppuunpalanut. Ajoittain tuntui, että hän piti työstään, mutta enimmäkseen vaikutelma oli päinvastainen. Muutenkin päähahmolla oli varsin negatiivinen tapa katsoa asioita. Tytär vaikutti osan aikaa ennemminkin teini-ikäiseltä kuin yhdeksänvuotiaalta, olisin hyvin voinut uskoa lapsen olevan ainakin 13. Tarina eteni periaatteessa kronologisesti, mutta tuntui pomppivan ja jätti irrallisia lankoja sinne tänne. Elmosta ei oikein saanut selvää, hän käyttäytyi aina kyseiseen hetkeen sopivalla tavalla, sopi se hahmoon muuten tai ei. Jussikin oli vähän erikoinen. Alun kohtaus kirjan loppupuolelta lainattuna toimi erinomaisesti, se herätti kiinnostusta ja nosti odotuksia. Kirja oli kuitenkin ihan viihdyttävä, satunnaista höpsöttelypalaa enempää en juuri odottanutkaan.

[Chalthria · Rating 2 out of 5]

Kirja koulusta koronan muuttaessa työt etätyöksi. Ei ollut kovin mielenkiintoinen, päähenkilö ei jaksanut kahta kuukautta olla etätöissä ja koki kotinsa vankilaksi. Päähenkilö oli myös hyvin negatiivinen ja rehellisesti sanottuna ärsyttävä hahmo. Koulun uusi virastomestari jostain syystä ihastui päähenkilöön, eikä syytä koskaan kerrottu. Tytär oli pikkuvanha ja päästeli suustaan 9-vuotiaana mm. sanayhdistelmiä "hallituksen tiedotustilaisuus". En ole koskaan kuullut tuon ikäisen käyttävän ko. termiä. Toinen tähti siitä, että etätöiden alkaessa päähenkilön elämään tuli muutakin kuin koulusta valittaminen, vaikka kovasti hän takaisin haikailikin.

[Jenna Kallio · Rating 4 out of 5]

Yksi ylimääräinen tähti siitä hyvästä, että tämä kirja sai minut viihtymään, ja että sain pitkästä aikaa taas kiinni lukemisen ihanuudesta. Tarina oli täynnä tosi ennalta-arvattavia kohtia, mutta juuri tällainen turvallisuus oli sitä mitä kirjalta nyt kaipasinkin. Hyvä mieli tästä jäi. Sai muistelemaan koronan alkuaikoja, jolloin itsekin tein muutaman opesijaisuuden. Koin juuri nuo samat hetket ja valmistelut, kun oppilaat piti lähettää kotiin kaikkien oppikirjojensa kanssa, koska maanantaina ei todennäköisesti palattaisi enää kouluun. Paljon tuttua ja samastuttavaa kirja täynnä!

[Cecilia Ollikainen · Rating 3 out of 5]

🎧
tää oli hauska ja aika erityylinen mitä yleensä luen / kuuntelen. toimi sellasena taustakuunteluna hyvin.
mulle mieleinen aihe opettajuus. tän kautta pääsi palaamaan omiin lukiovuosiin ja lähettämään entistä enemmän jaksamisia ja empatiaa kaikilla lukio-opettajille.
korona-aikaan palaaminen toi itselle ristiriitaisia tunteita, koska ne on ollut niin vaikeita aikoja, ja tuntui että oikeesti taas eli siinä koronakeväässä.
romanssipuoli tässä oli mun mielestä tosi irrallinen ja en tiiä ehkä vähän päälleliimattu.

[tilda · Rating 4 out of 5]

Ahh, tämä oli ihanan arkinen ja elämänmakuinen! Eikä haitannut se kirjassa ollut romanssikaan, vaikka ilmeisesti lähes kaikkia muita se on jotenkin hiertänyt :D Päähenkilö oli välillä aika rasittava ja valitti mielestäni pikkujutuista, mutta se ei onneksi suuremmin haitannut lukukokemusta. Tykkäsin myös saman kirjailijan aikaisemmasta teoksesta, toivottavasti häneltä tulisi vielä lisää luettavaa.

[Sara · Rating 2 out of 5]

Odotin kivaa kesälukemista, kevyttä hyvän mielen kirjaa, mutta sellaista ei ollut tarjolla. Olipas mitätön ja turhanpäiväinen kirja täynnä puuduttavan tylsää arjen kuvaamista, töistä valittamista ja jatkuvaa herkkujen mässäämistä. Ei yhden yhtä juonellista yllätystä. Romanssikin oli niin ennalta-arvattava ja kömpelö, että kammotti. Annoin kuitenkin 2 tähteä, sillä kirjassa oli myös ihan hauskoja pätkiä.

[Houdini117 · Rating 1 out of 5]

Ensimmäinen osa sarjasta oli todella hauska ja menevä. Valitettavasti kirjoittaja elää edelleen 80-90 -luvuilla, jonka voi päätellä siitä kuinka päähenkilö kuvailee itseään. Miten voi edelleen 2000-luvulla kirjoittaa näin "ruumisnegatiivisesti" normaalipainoisesta henkilöstä? Ekan osan pystyin vielä lukemaan ja aika ajoin jopa naureskelemaan. Tokan osan lukeminen jäi ekalle sivulle kun tuli todella paha maku suuhun. Ei jatkoon :/

[jennijohanna. · Rating 3 out of 5]

3,5 tähteä

Helmet-lukuhaaste 2022 - tää kirja sopii ainakin kohtiin:
1. Kirjassa yhdistetään faktaa ja fiktiota
31. Kirjassa on jotain sinulle tärkeää ⭐
34. Kirjailijan nimessä on luontosana
43. Kirja sopii ainakin kolmeen haastekohtaan
49. Kirja on julkaistu vuonna 2o22

Heili-lukuhaaste 2022 - tää kirja sopii ainakin kohtaan:
2. Vuonna 2022 julkaistu kirja

[Rita · Rating 3 out of 5]

Ihan menevää hömppäkirjallisuutta, naurahdin muutaman kerran ääneen. Luvut loppuivat usein ikäön kuin kesken, mikä alkoi varsinkin kirjan loppupuolella tympimään. Päähenkilön ja tämän tyttären elämää ja heidän dialogiaan kuvataan jotenkin pinnallisesti, olisin kaivannut syvällisempää ja moni-ulotteisempaa vuorovaikutusta henkilöhahmojen välillä.

[Inka · Rating 3 out of 5]

Ensin oli hauskaa, kun todella pystyi samaistumaan opettajan arkeen. Sitten alkoi etäopetus: mitähän ...tua??🤬 En tiedä, miten 10 minuutin opetustuokio lukion äikässä on mahdollinen. Open työn kadehtijoille vettä myllyyn tästä. Tai ehkä tämä tosiaan on vain sepitettä kaikki? Kenties fantasiaa?

[Virva Lehto · Rating 4 out of 5]

Kirja oli hauska, nauratti ja hymyilytti. Tällaista se varmaan open elämä siellä koulussa on. Miinuksen annan siitä, että oli turhaan ympätty ”pakollisia” suhdesekoiluja tähän kirjaan. Ne olisivat voineet olla ihan oma kirjansa.

[Satu Niemi · Rating 3 out of 5]

Viihdyttävää suomalaista kerrontaa. Lukion äikän ope hajoilee työssään ja fantasioi törkeiden Wilma-viestien lähettelystä. Komea mies tavataan, eletään yh-arkea jne. Kirja on mukava ja nopealukuinen. Miinusta tulee tylsästä dialogista, mutta muu kerronta onneksi paikkaa sitä ihan hyvin.

[Lotta · Rating 3 out of 5]

Ihan hauska peruskirja, lukio tapahtumapaikkana oli mielenkiintoinen. Päähenkilö ja hänen jatkuva ruikutuksensa oli ärsyttävää, mutta muuten kirja toimi. Koronakuvausta oli hauska lukea näin jälkikäteen, ku ne ajat on jo eletty.

[Kati · Rating 4 out of 5]

3,5