What do you think?
Rate this book
Amelian luut
Heinäkuussa 1937 lentäjä Amelia Earhart haaksirikkoutuu Electra-koneellaan Tyynenmeren autiolle saarelle. Seikkailijan ennätysmatka maailman ympäri katkeaa, mutta toivo poispääsystä ei sammu. Saarella Earhart ajattelee elämänsä ihmisiä ja vaiheita ja lähettää radioviestejä hiljalleen aaltoihin vajoavan Electransa ohjaamosta. Toisinaan tuntuu kuin joku kuulisi.
Tulevaisuuden pohjoisessa saarikaupungissa Puutarhuri haluaa herättää maailmasta kadonneen lumen ja pelastaa lapsensa Uuden Atlantin tulvilta. Muuttaja nauhoittaa lokia yhä erikoisemmista toimeksiannoistaan, ja Kuvataiteilija rakentaa pääteostaan, Musta Laatikko -installaatiota, joka toteuttaa hänen katoamisfantasiansa.
Mikkosen vangitseva proosakerronta kieputtaa menneisyyden ja tulevaisuuden kudelmaksi, jossa ihmisen ikuinen yksinäisyys ja yhteyden kaipuu sekä merkityksen ja pelastuksen etsiminen peilautuvat nykyhetkemme suuriin teemoihin.
Tulevaisuuden pohjoisessa saarikaupungissa Puutarhuri haluaa herättää maailmasta kadonneen lumen ja pelastaa lapsensa Uuden Atlantin tulvilta. Muuttaja nauhoittaa lokia yhä erikoisemmista toimeksiannoistaan, ja Kuvataiteilija rakentaa pääteostaan, Musta Laatikko -installaatiota, joka toteuttaa hänen katoamisfantasiansa.
Mikkosen vangitseva proosakerronta kieputtaa menneisyyden ja tulevaisuuden kudelmaksi, jossa ihmisen ikuinen yksinäisyys ja yhteyden kaipuu sekä merkityksen ja pelastuksen etsiminen peilautuvat nykyhetkemme suuriin teemoihin.
288 pages, Hardcover
First published January 1, 2022
1 person is currently reading
70 people want to read
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 10 of 10 reviews
September 24, 2024
Tavallaan hurjan kaunis - Amelia E. osiot etenkin - mutta silti sellaisella (valitulla?) tavalla etäinen, etten oikein missään vaiheessa jaksanut kiinnostua kokonaisuudesta. Harmi, Mikkonen kirjoittaa kauniisti ja kiinnostavista teemoista!
June 20, 2022
Tosi jännä ja vahva tunnelma, vaikea sanoa tästä mitään lyhyesti. Paljon isoja kysymyksiä ja elämän sekä katoavaisuuden ihmettelyä .
didn-t-finish
December 7, 2022ei vedä yhtään mukaansa, en pääse sisään tarinaan, olkoon ainakin nyt. super kaunis kansi, olisinpa pitänyt
June 12, 2022
Amelia Earhart on lentäjä joka haaksirikkoutuu autiolle saarelle kartturinsa kanssa. Amelia odottaa pelastajia ja muistelee elämäänsä. Lapsuusaikojen ainaisia muuttoja, vanhempien riitoja, Muriel-siskoa. Jackieta, joka tuoksui hyvälle. Georgea joka antaa hänelle vapauden ja pitää heitä tasa-arvoisina avioliitossaan.
Tulevaisuudessa jossa ilmastokriisi on koetellut Maata pahoin Puutarhuri tekee töitä ja koettaa unohtaa menneisyyden. Hän löytää raunioista lapsen ja muuttaa asumaan entisen työnantajansa taloon. Hän tutkii lumen olemusta ja toivoo voivansa luoda uudelleen lunta maailmaan. Lapsi, Routa kasvaa ja muuttaa pois kotoa.
Aikuinen Routa uppoaa töihin, hän haluaa vain kadota, olla huomaamaton. Samalla hän muistaa menneen, pohtii mitä tapahtui ennen kuin hänet löydettiin raunioista. Hän palaa lopulta talolle, etsii vastauksia.
Kuvataiteilija rakentaa pakopaikkaa itselleen jonne aurinko ei pääse vaurioittamaan häntä. Hänellä on harvinainen sairaus jossa auringon valo osuessaan iholle tapaa hänet. Hänen aikanaan lunta ei enää ole ja kaatopaikalle on kasautunut eri aikakausien kerrostumat. Sieltä hän löytää tarve-aineensa joista hän sitten rakentaa mustan laatikon.
Tulevaisuudessa jossa ilmastokriisi on koetellut Maata pahoin Puutarhuri tekee töitä ja koettaa unohtaa menneisyyden. Hän löytää raunioista lapsen ja muuttaa asumaan entisen työnantajansa taloon. Hän tutkii lumen olemusta ja toivoo voivansa luoda uudelleen lunta maailmaan. Lapsi, Routa kasvaa ja muuttaa pois kotoa.
Aikuinen Routa uppoaa töihin, hän haluaa vain kadota, olla huomaamaton. Samalla hän muistaa menneen, pohtii mitä tapahtui ennen kuin hänet löydettiin raunioista. Hän palaa lopulta talolle, etsii vastauksia.
Kuvataiteilija rakentaa pakopaikkaa itselleen jonne aurinko ei pääse vaurioittamaan häntä. Hänellä on harvinainen sairaus jossa auringon valo osuessaan iholle tapaa hänet. Hänen aikanaan lunta ei enää ole ja kaatopaikalle on kasautunut eri aikakausien kerrostumat. Sieltä hän löytää tarve-aineensa joista hän sitten rakentaa mustan laatikon.
June 25, 2022
Lentäjä Amelia Earhart oli kuuluisa lentäjä, naisten lentämisen edelläkävijä ja kaupallisen lentoliikenteen edistäjä. Earhart yritti vuonna 1937 lentää ensimmäisenä naisena maapallon ympäri, mutta Earhart ja hänen navigaattorinsa Fred Noonan katosivat jossain Tyynellämerellä.
Earhartin kohtalosta on monia teorioita: yksinkertaisin selitys on jonkinlainen navigointivirhe, jonka johdosta Earhartin kone putosi mereen ja upposi, mutta monia muitakin teorioita, myyttejä ja jopa salaliittoja on esitetty. Erään teorian mukaan Earhartin luut on löydetty Nikumaroro-saarelta. Tästä löydöstä nimensä saanut Minna Mikkosen romaani Amelian luut sijoittaa Earhartin viimeiset hetket yksinäiselle saarelle, jossa Earhart odottaa pelastajia, jotka eivät koskaan saavu.
Earhartin lisäksi romaanissa päästetään ääneen muitakin tahoja. Epämääräisessä lumettomassa tulevaisuudessa Puutarhuri istuttaa puita ja innostuu kasvattamaan lunta. Kuvataiteilija puolestaan rakentaa Musta Laatikko -installaatiota, johon hän aikoo kadota. Puutarhuria ja Kuvataiteilijaa yhdistää Routa, joka tekee epämääräisiä muuttotoimeksiantoja ja nauhoittaa huomioitaan talteen.
Tämä on erikoinen kirja. Mikään Earhart-elämäkerta Amelian luut ei ainakaan ole, Earhartin elämä on vain osa teosta. Kytkös Earhartin ja kirjan muiden tarinoiden välillä tuntuu alkuun vähän epäselvältä, mutta onhan niissä yhdistäviä teemoja. Tyylillisesti kirja on jotenkin vähän viileän etäinen; Routa voisi hahmona olla karannut Maarit Verrosen kirjoista, tämä kuvasto tuntuu jotenkin hyvin samankaltaiselta kuin monissa Verrosen kirjoissa.
Eeva Klingbergin haastattelussa Mikkonen kertoo kirjan syntyprosessista. Teoksen lähtökohdat ovat taideryhmän kirjoitusharjoituksissa syntyneet Kuvataiteilija, Puutarhuri ja Routa, jotka sitten saivat seurakseen yksinäisen Earhartin. "Mielessäni alkoi elää kuva Ameliasta kävelemässä hiekalla. Mietin, mitä liikkuu maahan pakotetun lentäjän mielessä hänen elämänsä viimeisinä päivinä."
Amelian luut on kiinnostava teos, joka käsittelee katoamista ja poissaoloa. Minut teos jätti lopulta ehkä hiukan etäälle, yhteys eri tarinoiden välille ei ihan täysin syntynyt. Tarinalla oli kuitenkin hetkensä, joten kyllä se lukea kannatti.
Earhartin kohtalosta on monia teorioita: yksinkertaisin selitys on jonkinlainen navigointivirhe, jonka johdosta Earhartin kone putosi mereen ja upposi, mutta monia muitakin teorioita, myyttejä ja jopa salaliittoja on esitetty. Erään teorian mukaan Earhartin luut on löydetty Nikumaroro-saarelta. Tästä löydöstä nimensä saanut Minna Mikkosen romaani Amelian luut sijoittaa Earhartin viimeiset hetket yksinäiselle saarelle, jossa Earhart odottaa pelastajia, jotka eivät koskaan saavu.
Earhartin lisäksi romaanissa päästetään ääneen muitakin tahoja. Epämääräisessä lumettomassa tulevaisuudessa Puutarhuri istuttaa puita ja innostuu kasvattamaan lunta. Kuvataiteilija puolestaan rakentaa Musta Laatikko -installaatiota, johon hän aikoo kadota. Puutarhuria ja Kuvataiteilijaa yhdistää Routa, joka tekee epämääräisiä muuttotoimeksiantoja ja nauhoittaa huomioitaan talteen.
Tämä on erikoinen kirja. Mikään Earhart-elämäkerta Amelian luut ei ainakaan ole, Earhartin elämä on vain osa teosta. Kytkös Earhartin ja kirjan muiden tarinoiden välillä tuntuu alkuun vähän epäselvältä, mutta onhan niissä yhdistäviä teemoja. Tyylillisesti kirja on jotenkin vähän viileän etäinen; Routa voisi hahmona olla karannut Maarit Verrosen kirjoista, tämä kuvasto tuntuu jotenkin hyvin samankaltaiselta kuin monissa Verrosen kirjoissa.
Eeva Klingbergin haastattelussa Mikkonen kertoo kirjan syntyprosessista. Teoksen lähtökohdat ovat taideryhmän kirjoitusharjoituksissa syntyneet Kuvataiteilija, Puutarhuri ja Routa, jotka sitten saivat seurakseen yksinäisen Earhartin. "Mielessäni alkoi elää kuva Ameliasta kävelemässä hiekalla. Mietin, mitä liikkuu maahan pakotetun lentäjän mielessä hänen elämänsä viimeisinä päivinä."
Amelian luut on kiinnostava teos, joka käsittelee katoamista ja poissaoloa. Minut teos jätti lopulta ehkä hiukan etäälle, yhteys eri tarinoiden välille ei ihan täysin syntynyt. Tarinalla oli kuitenkin hetkensä, joten kyllä se lukea kannatti.
Read
July 10, 2022Olen Amelian luiden kanssa uimataidoton, pysyn heikosti pinnalla ja sukeltaminen ei onnistu.
En odota tavoittavani teoksesta sitä, mitä kirjailija on sillä tarkoittanut, enkä itse asiassa edes pidä kirjailijan intentioita kovin kiinnostavina. Sen sijaan odotan kyllä, että kirja synnyttäisi halun ottaa itsestään selvää. Nyt niin ei käynyt.
Ensimmäisiin naislentäjiin lukeutuvan Amelia Earhartin fiktiivisen elämänkuvauksen väliin on sijoitettu lunta kasvattava puutarhuri, mustasta väristä kiinnostunut taitelija sekä muuttajiin kuuluva Routa. Eikös kuulostakin kiintoisalta asetelmalta?
Henkilöitä yhdistää katoamiseen/haihtumiseen liittyvä tematiikka
Mikkonen on lähtenyt ylittämään aitaa korkealta ja hyvä niin, vaikka vähän matalampi este olisikin saattanut toimia paremmin. Amelian luut pitää lukijaa tahallisesti (?) itsestään etäällä, jolloin lukijana jään yksin ja eristyksiin kirjassa kuvattujen henkilöiden tavoin. Tästä peilauksesta voisi syntyä jotakin hyvinkin kiinnostavaa, mutta oma peilini oli tällä kertaa liiaksi pölyä täynnä.
On hienoa, että Mikkosen romaani ei selitä itse itseään, mutta toisaalta se ei oikein myöskään innosta täyttämään tarjoamiaan aukkoja.
Ehkä Mikkosen tarkoitus onkin, että lukija katoaisi tähän romaaniin. Niin voikin hyvin käydä.
En odota tavoittavani teoksesta sitä, mitä kirjailija on sillä tarkoittanut, enkä itse asiassa edes pidä kirjailijan intentioita kovin kiinnostavina. Sen sijaan odotan kyllä, että kirja synnyttäisi halun ottaa itsestään selvää. Nyt niin ei käynyt.
Ensimmäisiin naislentäjiin lukeutuvan Amelia Earhartin fiktiivisen elämänkuvauksen väliin on sijoitettu lunta kasvattava puutarhuri, mustasta väristä kiinnostunut taitelija sekä muuttajiin kuuluva Routa. Eikös kuulostakin kiintoisalta asetelmalta?
Henkilöitä yhdistää katoamiseen/haihtumiseen liittyvä tematiikka
Mikkonen on lähtenyt ylittämään aitaa korkealta ja hyvä niin, vaikka vähän matalampi este olisikin saattanut toimia paremmin. Amelian luut pitää lukijaa tahallisesti (?) itsestään etäällä, jolloin lukijana jään yksin ja eristyksiin kirjassa kuvattujen henkilöiden tavoin. Tästä peilauksesta voisi syntyä jotakin hyvinkin kiinnostavaa, mutta oma peilini oli tällä kertaa liiaksi pölyä täynnä.
On hienoa, että Mikkosen romaani ei selitä itse itseään, mutta toisaalta se ei oikein myöskään innosta täyttämään tarjoamiaan aukkoja.
Ehkä Mikkosen tarkoitus onkin, että lukija katoaisi tähän romaaniin. Niin voikin hyvin käydä.
August 20, 2023
Tässä kirjassa ei oikein ollut päätä eikä häntää. Kaunis kansi ja mielenkiintoiset kansitekstit. Sisältö oli aivan jotain muuta, vähän kummallista. Ehkä liikaa taiteellisuutta, jota pitäisi osata lukea oikein. Kirjassa oli kaksi eri tarinaa, jotka eivät liittyneet toisiinsa, tai jos liittyivät, se yhtymäkohta jäi epäselväksi.
Suoraan sanottuna meinasin lopettaa lukemisen kesken, mutta jatkoin, koska halusin tietää miten tarinat liittyvät toisiinsa. Ja koska ei ollut muutakaan luettavaa just nyt.
Suoraan sanottuna meinasin lopettaa lukemisen kesken, mutta jatkoin, koska halusin tietää miten tarinat liittyvät toisiinsa. Ja koska ei ollut muutakaan luettavaa just nyt.
September 24, 2022
Outo ja ihana romaani. Synkkäkin, muttei toivoton. Mikkosen kirjoitustyyli on jotenkin etäinen, ehkä jopa välttelevä ja ehkä siksi pidin hahmoista niin paljon. Joskus sitä tunnistaa omansa.
Amelia Earhart kiehtoo minua loputtomasti ja rakastan sitä, että hänestä on tehty niin monia outoja kirjoja ja muita teoksia, kuten nukketeatteria.
Amelia Earhart kiehtoo minua loputtomasti ja rakastan sitä, että hänestä on tehty niin monia outoja kirjoja ja muita teoksia, kuten nukketeatteria.
February 3, 2023
Kiinnitin ensin huomiota kirjan kanteen, todella kaunis. Sitten totesin, että Amelian luut liittyy kuin liittyykin Amelia Earhartiin. Kirjassa on paljon hyvää kerrontaa, etenkin Amelian osuudet. Kirjan keskellä olevat Puutarhurin, Roudan ym. Osiot jäävät kuitenkin itselleni liian irrallisiksi, olisin kaivannut vielä vahvempaa kytköstä.
January 5, 2024
Alusta tykkäsin kovasti, mutta keskimmäiset osiot tuntuivat irrallisilta, omilta tarinoiltaan. Kokonaisuus jäi sen vuoksi sekavaksi. Hyviä kohtia, kaunista kieltä ja unenomainen tunnelma. Paljon hyvääkin siis.
Displaying 1 - 10 of 10 reviews