Tampereen rikospoliisi saa tutkittavakseen henkirikoksen, joka tuntuu aluksi täydelliseltä mysteeriltä. Teolle ei näytä löytyvän yhtään tarpeeksi vahvan motiivin omaavaa epäiltyä, kunnes yllättävä nimi nousee esiin.
Komisario Sakari Koskisesta tuntuu kuin hän olisi saanut jälkiperintälaskun aikoinaan tekemistään virheistä ja laiminlyönneistä, kun hänelle selviää, kenestä on kyse. Nimi on tamperelaispoliiseille liiankin tuttu ja nostaa pintaan ristiriitaisia tunteita.
Koskinen päättää ryhmänsä kanssa tehdä kaikkensa saadakseen menneet hyvitettyä. Samalla hän joutuu panemaan alttiiksi koko uransa ja maineensa, jopa kaikkein lähimmän henkilösuhteensa. Eikä hänen työtään lainkaan helpota tavallisia tamperelaisia öisillä kaduilla häiriköivä miesjoukko.
Seppo Jokisen (s. 1949) Koskinen-sarja on edennyt jo 27. osaansa. Jokisen Tampereelle ja Pirkanmaalle sijoittuvia rikosromaaneja pidetään parhaana yhtäjaksoisena dekkarisarjana Pohjoismaissa.
FI: Seppo Sakari Jokinen (s. 13. huhtikuuta 1949 Tampere) on suomalainen rikoskirjailija.
Jokinen kävi keskikoulun Tampereen klassillisessa lyseossa ja lähti armeijan jälkeen 1970 Australiaan lähes neljäksi vuodeksi. Hän työskenteli 1975 lähtien Tampereen kaupungin tietokonekeskuksessa ja ehti toimia pitkään keskuksen pääoperaattorina, kunnes ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi loppuvuodesta 2006.
Seppo Jokinen tunnetaan tamperelaista ja Hervannassa asuvaa komisario Sakari Koskista käsittelevistä rikosromaaneistaan. Jokinen on julkaissut säännöllisesti vuodesta 1996 lähtien vuosittain yhden kirjan.
Vuonna 2010 Jokinen vaihtoi kustantamoa Karistosta osuuskuntamuotoiseen suomalaisten dekkarikirjailijoiden omistamaan Crime Time -kustantamoon. Jokinen on Crime Timen perustajajäsen. Crime Time pyrkii julkaisemaan Jokisen kirjoja myös englanniksi. Ensimmäisenä aiotaan julkaista Hukan enkelit Yhdysvalloissa.
EN:Seppo Sakari Jokinen (born April 13, 1949 in Tampere) is a Finnish writer of crime fiction. His books' main character is the fictional police officer Sakari Koskinen from Hervanta, Tampere. Koskinen is divorced and has a son named Antti. The books are published by CrimeTime. Jokinen himself is also from Tampere. He spent nearly four years in Australia after serving in the army in the early 1970s. He was for many years the main operator in the Tampere city IT centre.
Kevään odotetuin kirja tuli nopeasti lukaistua. Taattua Jokista, jossa miljöökuvaus toimi yhtä hyvin kuin aina aiemminkin, tällä kertaa liikuttiin Tampereen keskustan lisäksi aika paljon lähikuntienkin puolella. Ajankohtaisia ilmiöitä, kuten kaupungin mahtipontista rakentamista ja toimimatonta keskustan liikennettä Jokinen kuvaa yllättävän lempellä kädellä, vaikka maanrakennusbisneksessä syntyy ruumiitakin. Ihmissuhderintamalla tapahtuu mielenkiintoisia asioita, viimeinen sivu enteilee Koskis-sarjalle jatko-osaa.
Piti otteessaan tänään. Ei väkivallalla mässäilyä. Helmet: 4 (kirjassa valvotaan yöllä) Popsugar: 20 (a book that fills a 2024 prompt you'd like to do over - 17: a book set in a travel destination on your bucket list; Tampere block party) Pohjoinen: 7 (Kollegan suosittelema kirja; kätköilijä, joka teki tästä mysteerin)
Viimeisin komisario Koskinen. Tällä kertaa kirja alkaa ruumiin kätkemisestä - se kuka tämä kätkijä on, ei ole ihan selvää, mutta hänellä vaikuttaa olevan runsaasti tietoa poliisin toimintatavoista. Alussa poliisi ei tätä kuolemaa vielä edes tiedä, vaan joutuu lähinnä esimiesten painostuksesta selvittelemään sarjaa tapauksia, joissa hetkessä ilmaantunut miesjoukko on uhkaillut kunnon kansalaisia tekemättä mitään väkivaltaista. Poliisi ei asiasta olisi erityisen kiinnostunut, ja jos nuo kunnon kansalaiset eivät olisi kaupungin silmäätekeviä, joilla on mahdollisuus painostaa poliisin ylintä johtoa asia hautautuisi muiden alle. Yksi erityisen törkeä tapaus on ollut ravintolassa, jossa yksittäinen mies on kiihtyneenä uhannut tappaa suuren rakennus- ja maansiirtoliikkeen omistajan. Kun uhatuksi tullutta miestä kuulusteltaisiin tästä asiasta, häntä ei aluksi löydy lainkaan ja myöhemmin hän löytyy kuolleena autonsa tavaratilasta, kuristettuna. Onko uhkailija toteuttanut uhkauksensa? Asian tekee erityisen ikäväksi se, että mahdollinen epäilty on poliiseille erittäin tuttu mies, joku, jonka ei ikinä uskoisi syyllistyneen henkirikokseen. Samalla Koskisen yksityiselämässä asiat eivät oikein suju, kollega Ulla, jonka kanssa hän oli aikaisemmin muuttanut yhdessä asumaan, on jo pitkään viihtynyt Hämeenlinnassa hoitamassa lastenlastaan ja vammautunutta ex-miestään, eikä yhteisessä kodissa juuri enää ole öitään viettänyt. Eikä tämä asia vaikuta kovin pikaisesti olevan muuttumassa.
Kirja oli paluuta vanhaan parin selvästi heikomman osan jälkeen - vähällä jo oli, etten luopunut koko sarjan seuraamisesta. Juoni oli sujuvampi ja jännittävämpi, hahmot olivat taas paremmin kuvattuja ja kirjan oli paljon toimivampi kuin edelliset osat. Se oli vetävä ja viihdyttävä luettava ja Koskisen yksityiselämäkin loksahti ehkä hiukan enemmän paikalleen tai ainakin tilanne selkiytyi aikaisempaan verrattuna.
Seppo Jokisen komisario Koskinen sarjaa on mukava lukea, koska siinä henkilökohtaisilla tapahtumilla on pitkä tausta. Jos tuntee nämä taustat, kirjoissa kerrottava tarina rikastuu ja ne eivät ole pelkästään rikosten selvittämistä. Tällä kertaa Jokinen tuo mukaan vanhoja hahmoja, jotka ovat aikaisemmin esiintyneet kirjoissa. Jokisen teksti on sujuvaa ja tarina kulkee eteenpäin jouhevasti. Koskisen kirjat ovat aina vuoden odotetuimmat dekkari-genressä, kun Jarkko Sipilä poistui joukostamme liian varhain. Pisteet 8/10.
A) haluan lukea kirjan, josta jo etukäteen voin olla 100 %:n varma, että en tule jättämään sitä kesken B) haluan sujahtaa romaanihenkilöiden joukkoon kuin vanhaan hyväksi todettuun kaveriporukkaan C) haluan jännitystä, mutta en kamaluuksia
on varma valinta Seppo Jokisen Tampereelle sijoittuvat dekkarit, joissa päätyyppinä huseeraa komisario Koskinen. ’Pahasti tehty’ on jo 27. osa Koskisesta ja hänen työkavereistaan kertovaa sarjaa.
Ja kyllä vaan. Tämän porukan seurassa viihdyin tälläkin kertaa mainiosti.
Taas kerran hyvin sujuvasti kirjoitettu Koskinen -tarina. Pidin rauhallisesta temmosta ja siitä, että hahmot ovat aidon oloisia. Ihmiseloon kuuluu kaikenlaisia käänteitä ja niistä Koskinenkin saa osansa juttujen ratkaisujen sivussa.
Perushyvä Koskinen. Tässä oli paljon viittauksia vanhempien Koskisten tapauksiin. Osittain edelliseen viitaten tämä oli kirjoitettu jo vähän siihen tapaan, että sopisi kirjasarjan päätökseksi, mutta kaipa tuo vielä jatkuu?
27. komisario Koskinen. On sitä matkaa tehtykin tämän miehen kanssa. En aluksi ollut uskoa silmiäni kun eepos alkoi "Tampereen räyhäjengin" uutisilla. Ei voi olla totta. Edes Tampereella. Epäuskottavaa kaikin puolin. Ja sitten kun se kääntyikin vielä arkkivihollisteemaiseksi niin olin että hohhoijaa. Toinen juonilinja toimi paremmin ja sen avulla tämäkin kirja saatiin kahlattua loppuun.
Komisario Koskinen seikkailee taas! Nyt ollaan jo 27. osassa, ja Tampereella rikokset vain jatkuvat. Koskisen mukana rikosten tutkiminen tuntuu jo niin kotoisalta, että en osaa edes arvioida kirjoja kunnolla, ne vain kuuluvat kuvioon. Tykkään näistä ihan hirveästi, ja etenkin Jukka Pitkäsen lukemina äänikirjoina.
Peruskiva Tampere-dekkari. Juoni kantaa alusta loppuun ja juttu luistaa letkeästi. Kirjassa solmitaan vuosien varrella avoimeksi jääneitä narunpäitä ja ympyrät täyttyvät. Väistämättä tulee mieleen, oliko tämä viimeinen Koskinen-dekkari...
Taattua Jokista ja tätä kirjaa oli taas odotettu. Tutut henkilöt ovat jo niin tuttuja , sillä melkoisen monta kirjaa on tullut luettua. Ehkä jossain vaiheessa tarina hiukan ontui, mutta loppuun mentiin rytinällä. Jatkoa odotellen...
Parasta jokista pitkään ainaan. Tarina kulkee, ei liikaa vellota koskisen murheissa, ei liikaa fillaroida. Juoni kulki hyvin koko kirjan. Edelleenkään tv-sarjn koskinen ei näytä samalta kuin pääni sisäinen koskinen.