Onnellisuudesta

by Dion Prusalainen, Dio Chrysostom, Juhana Torkki (translator)

Mistä löytyy elämän onni? Suosittu sarja antiikin ajattelijoista jatkuu.
Kautta aikojen ihmiset ovat tavoitelleet onnellisuutta. Jokainen kulttuuri on antanut kysymykseen oman vastauksensa, ja niin usein ihmiset ovat eksyneet. Filosofi ja puhujamestari Dion Prusalaisen osuvat ja välillä purevat huomiot ihmisten onnentavoittelusta ovat kahdentuhannen vuoden takaa, mutta ne välittävät vahvaa sanomaa myös nykyihmisille. Dion viitoittaa tietä kestävään onneen: ”Itse pidän loistavana ja autuaallisena, jos orjien joukossa joku voi olla vapaa, alamaisten joukossa joku itsenäinen.” TT Juhana Torkin aiemmat suomennokset Senecan ja Plutarkhoksen filosofiasta ovat olleet menestyksiä.

Genres: Philosophy

139 pages, Hardcover

Published January 1, 2022

Reviews

[Mikko Saari]

Juhana Torkki on tehnyt jo kaksi oivallista teosta antiikin ajattelijoista. Nyt Plutarkhoksen ja Senecan jälkeen vuorossa on Dion Prusalainen (n. 40–120), kreikkalais-roomalainen reettori, sofisti ja kirjailija. Dion tunnettiin lisänimellä Khrysostomos, Kultasuu, kiitos hyvien puheenlahjojensa.

Esipuheessaan Torkki kertoo, miten Dion sai eläessään kokea maallisen maineen ja kunnian heittelyt. Hän kasvoi vauraassa perheessä, mutta rahat katosivat isän kuoltua. Dion hankkiutui valtakunnan laitamilta nykyisen Turkin Bursasta pääkaupunkiin Roomaan ja nousi siellä keisari Vespasianuksen suosioon. Seuraava keisari Domitianus vihasi kuitenkin filosofeja ja karkotti Dionin muiden filosofien tapaan. Dion päätyi kiertelemään Rooman valtakuntaa kulkurina viidentoista vuoden ajan.

Tämä sopi Dionille hyvin, pääsihän hän samaistumaan esikuvaansa, kyynikkofilosofi Diogeneehen. Dominitianuksen kuoltua Dion pääsi taas keisarilliseen suosioon Nervan ja Trajanuksen myötä. Loppuelämänsä hän vietti kotiseudullaan huomattavana vaikuttajana, kunnes elämänsä loppupuolella hän ajautui taas vaikeuksiin. Dionilta on säilynyt noin 80 puhetta ja dialogia, joista TOrkki on valikoinut kokoelman tekstejä, jotka liittyvät tavalla tai toisella onnellisuuden tavoitteluun.

Puheessaan tyranniasta Dion kuvaa, miten oivallista on kyynikkofilosofi Diogeneen elämä verrattuna Persian kuninkaaseen. Dion kuvaa, miten Persian kuningas on kaikista ihmisistä onnettomin: "Yhtäkään päivää kuningas ei elänyt kevyesti, niin että olisi huomannut olevansa pelkäämättä pahinta." Tämä yksinvaltiaiden raskas taakka tulee kieltämättä mieleen, kun tämän päivän tyrannien elämää ajattelee; vaikuttavatko he, joilla pitäisi olla kaikki, todella onnellisilta? Useimmiten eivät.

Puhuessaan vapaudesta Dion soimaa ihmisiä, jotka itse köyttävät itsensä monin keinoin tavoitelleessaan onnea ja vapautta.

Teitä ei ole sidottu vain yhdellä tai kahdella köydellä vaan tuhansilla, ja ne puristavat ja painavat teitä paljon enemmän kuin niitä, jotka raahautuvat eteenpäin ketjuissaan, pannoissaan ja kahleissaan. Heille on sitä paitsi mahdollista katkaista kahleensa, vapautua ja paeta, kun taas te kaiken aikaa vahvistatte siteitänne, lisäätte niitä ja teette niistä yhä lujempia.

Kannattaakin miettiä, millaisilla kahleilla itseään sitoo ja rajoittaa. Onko jokainen uusi ja näppärä kodinkone, älypuhelinsovellus tai muu elämää parantava yksityiskohta oikeasti hyväksi, vai vain yksi seitinohut, näkymätön side, joka raskauttaa velvollisuuksien taakkaa?

Juhana Torkki on jälleen kerran tehnyt hienoa työtä tuodessaan antiikin ajattelun parhaita paloja meidän luettavaksemme. Toivottavasti tämä hyvä työ saa jatkua. Monesti näistä vanhoista kirjoituksista löytyy mitä oivallisimpia ajatuksia, jotka eivät ole vanhentuneet lainkaan ja päin vastoin ovat saaneet uutta terää vuosituhansien aikana. Ihminenhän ei pohjimmiltaan muutu mihinkään, kaksituhatta vuotta on ihmisen evoluutiossa silmänräpäys.

Tavallisen ja valtaa vailla olevan ihmisen kuvitelmat ja himot ovat hauraita ja haihtuvia, eikä niistä seuraa mitään harmeja. Niin kuin unet katoavat saman tien vuoteesta noustessa eivätkä ne sanonnan mukaan kestä aurinkoa ja päivää, suurin piirtein samoin käy tuollaisille mielihaluille ja toiveille.

Itsevaltiaiden unet sitä vastoin, samoin kuin niiden joilla on rikkautta tai muuta valtaa, usein toteutuvat ja tuottavat ikäviä ja hirvittäviä seurauksia.

[Iida]

Kirja Dion Prusalaisen puheista on hieman kummallinen jatkumo Torkin suomennoksiin antiikin ajattelijoista. Dion Prusalainen on huomattavasti tuntemattomampi kuin Torkin aiemmin suomentamat ajattelijat (Seneca, Plutarkhos) ja mielestäni myös huomattavasti epäkiinnostavampi. Puheet eivät tarjonneet itselleni oikein mitään uutta ajateltavaa onnellisuudesta tai sen tavoittelusta, ja kirjan kiinnostavin osuus olikin Torkin esipuhe Dion Prusalaisen elämästä ja merkityksestä.

[Carl Colérus]

Ohjeita onnelliseen elämään antiikin Roomasta. Kiteytettynä: vältä matkustelua, typerysten seuraa äläkä kahmi omaisuutta.

Matkailua pitää välttää, sillä uusissa paikoissa joutuu keskustelemaan latteuksista tyhjänpäiväisten ihmisten kanssa, eikä itse muutu kummemmaksi kuin oli kotonaan. Omaisuudesta on huolta, että sitä ei varasteta ja aina joku muu kahmii sitä enemmän. Lisäksi orja voi olla onnellisempi kuin Persian suurkuningas Kserkses, jonka piti aina näytellä mahtavaa ja pelätä jopa sukuaan ja lapsiaan. Orja voi olla vailla näitä huolia.

Räävitön kyynikko Diogenes estottominen käytösineen oli Dion Prusalaisen mieleen. Diogenes ei arvostanut edes olympiavoittajia.

Dion Prusalainen osasi henkilöbrändäyksen: hän oli varakkaan perheen poika, mutta yhdessä vaiheessa elämää kierteli valtakuntaa kerjäläisen rääsyissä. Keisari Trajanus kuunteli hänen luentoaan ja totesi: "En ymmärrä mitään mitä puhut, mutta rakastan sinua kuin itseäni."

[Markus Lustig]

Dion Prusalainen on uusi tuttavuus, mutta mielenkiintoinen sellainen. Antiikin filosofia on mielenkiintoista ja onnellisuuden teemat ovat nähtävästi tuttuja - vuosituhannesta riippumatta. Ihmisen ongelmat eivät näköjään vuosisataa katso.

[Tapani Aulu]

Kokoelma ajatelmia ja puheita, jotka resonoivat yllättävän hyvin vielä pari tuhatta vuotta myöhemminkin. Ehkä itse en ihan niin paljon fanita Diogeneen ajatuksia kuin Dion tuntuu tehneen. Mutta onhan se nautinnollista astua aikakoneeseen ja pohtia maailmaa 100 sukupolven takaa.

[Antti Tähtinen]

Hyvän elämän Dio’s and Dion’ts.
(Paras osa on esipuhe.)

[J-P Virtanen]

Antaisin 3.5 tähteä jos saisi.
Torkin alkusanat olivat jälleen erinomaiset ja suomennos oli loistava.
Itse Dionin puheet olivat kiinnostavia, mutta suosittelen mielummin lukemaan ensin Torkin kaksi aikaisempaa kirjaa: Seneca ja Plutharkos.