What do you think?
Rate this book
Aarteidesi aikakirjat
Huimaava sukellus muistojen rikkaaseen kudokseen.
Kaikki olisi ehkä mennyt toisin, jollen olisi pudonnut ensimmäisenä juuri siihen muistoon. Olen myöhemmin päätellyt tuon veneretken tapahtuneen vuonna 1984. Hän ei ollut tuolloin enää aivan nuori, jos ei vielä vanhakaan, 34-vuotias, 38 vuoden päässä kuolemastaan.
2020-luvulla toiveikkaat antavat jäädyttää kehonsa odottamaan aikaa, jolloin heidän sairautensa voidaan parantaa. Sata vuotta myöhemmin kuolema on yhä voittamaton, mutta kryoniikkayritys on keksinyt pakastetuille muuta käyttöä. Valittujen miljonäärien muistot on saatu ladattua koneille historioitsijoiden, elostelijoiden ja aarteenmetsästäjien koettaviksi.
Oulan helppo ja virtaviivainen arki turvallisessa kevytyhteisössä tuntuu tyhjältä, mutta unelmien toteuttaminen vaatii 2100-luvullakin rahaa. Oula saa vihjeen pieneen kotikaupunkiinsa kätketystä aarteesta, ja mielikone tarjoaa pääsyn sen jäljille. Seikkaillessaan iloluontoisen miljonäärin muistoissa hän löytää kuitenkin jotain, mikä yllättää hänet täysin.
Aarteidesi aikakirjat on vetävä lukuromaani, joka kasvaa uljaaksi ylistykseksi elämänilolle ja ihmismielen itseisarvoiselle kauneudelle.
Kaikki olisi ehkä mennyt toisin, jollen olisi pudonnut ensimmäisenä juuri siihen muistoon. Olen myöhemmin päätellyt tuon veneretken tapahtuneen vuonna 1984. Hän ei ollut tuolloin enää aivan nuori, jos ei vielä vanhakaan, 34-vuotias, 38 vuoden päässä kuolemastaan.
2020-luvulla toiveikkaat antavat jäädyttää kehonsa odottamaan aikaa, jolloin heidän sairautensa voidaan parantaa. Sata vuotta myöhemmin kuolema on yhä voittamaton, mutta kryoniikkayritys on keksinyt pakastetuille muuta käyttöä. Valittujen miljonäärien muistot on saatu ladattua koneille historioitsijoiden, elostelijoiden ja aarteenmetsästäjien koettaviksi.
Oulan helppo ja virtaviivainen arki turvallisessa kevytyhteisössä tuntuu tyhjältä, mutta unelmien toteuttaminen vaatii 2100-luvullakin rahaa. Oula saa vihjeen pieneen kotikaupunkiinsa kätketystä aarteesta, ja mielikone tarjoaa pääsyn sen jäljille. Seikkaillessaan iloluontoisen miljonäärin muistoissa hän löytää kuitenkin jotain, mikä yllättää hänet täysin.
Aarteidesi aikakirjat on vetävä lukuromaani, joka kasvaa uljaaksi ylistykseksi elämänilolle ja ihmismielen itseisarvoiselle kauneudelle.
271 pages, Hardcover
First published August 11, 2022
3 people are currently reading
114 people want to read
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 30 of 38 reviews
September 12, 2022
Aijai. Olipa leinoisaa Leinoa.
2100-luvulle sijoittuva tarina mysteereineen imaisi mukaansa ja taas luin kirjan muutamassa päivässä.
Maailmanrakennukselle ja tulevaisuuden visioinnille täysi vitonen, mutta juoni jäi kyllä minusta kolmoseen. Oli muuten ehkä Leinon sovinnaisin päähenkilö tässä.
2100-luvulle sijoittuva tarina mysteereineen imaisi mukaansa ja taas luin kirjan muutamassa päivässä.
Maailmanrakennukselle ja tulevaisuuden visioinnille täysi vitonen, mutta juoni jäi kyllä minusta kolmoseen. Oli muuten ehkä Leinon sovinnaisin päähenkilö tässä.
September 21, 2022
Kirja veti mukanaan heti alusta alkaen, enkä vieläkään usko kuinka paljon pidin muuttuneen elinympäristön ja siellä tapahtuneiden muutosten kuvauksesta. Toki "vain" 100 vuotta tulevaisuudessa vaan oltiinkin, mutta konsepti ei ollut liian korkealentoinen. Scifi-elementit oli helppo sisäistää tälläisen noviisinkin.
Oulan hahmo, ajatukset ja polku louhinnan moraliteettien miettimiseen olivat hienoja ja lukija todella pääsi sekä Oulan, että osin Raphael in pään sisään. En osaa yksilöidä, miksi Oula ja tämän tekemiset olivat niin toimivia, ehkä kuvaus yksinäisyydestä ja tavoitteista saavuttaa jotain sukeltamalla toisen elämään oli ovelasti kirjoitettu.
Osin loppua kohden jännitys ja otteessaan pito katkeaa ja olisin kaivannut selkeämpää loppua. Jotenkin Oulan ja Raphaelin kontaktin loppuminen jäi vaivaamaan, eikä ulospääsytien esille kirjoittamiseen oltu varattu tarpeeksi tilaa. Jatkoa seuraa? En silti vähennä tähdistä lainkaan, koska teos pääsi totaalisesti yllättämään ja odotin hetkeä, jolloin tarinaa pääsi taas lukemaan eteenpäin.
Oulan hahmo, ajatukset ja polku louhinnan moraliteettien miettimiseen olivat hienoja ja lukija todella pääsi sekä Oulan, että osin Raphael in pään sisään. En osaa yksilöidä, miksi Oula ja tämän tekemiset olivat niin toimivia, ehkä kuvaus yksinäisyydestä ja tavoitteista saavuttaa jotain sukeltamalla toisen elämään oli ovelasti kirjoitettu.
Osin loppua kohden jännitys ja otteessaan pito katkeaa ja olisin kaivannut selkeämpää loppua. Jotenkin Oulan ja Raphaelin kontaktin loppuminen jäi vaivaamaan, eikä ulospääsytien esille kirjoittamiseen oltu varattu tarpeeksi tilaa. Jatkoa seuraa? En silti vähennä tähdistä lainkaan, koska teos pääsi totaalisesti yllättämään ja odotin hetkeä, jolloin tarinaa pääsi taas lukemaan eteenpäin.
October 12, 2022
2,5 tähteä. Tykkäsin asetelmasta hirveästi, mutta jokin tässä ei imaissut samalla tavalla kuin Leinon aiemmissa teoksissa. Teoksen maailmanrakennus ei ollut aivan niin sulavaa kuin olisin odottanut, vaikka juoni kokonaisuutena toimikin.
September 10, 2022
Piia Leinon scifi toimii edelleen mainiosti. Nyt sukellellaan kuolleen, syväjäädytetyn henkilön muistoihin ja pohditaan ihmisen ja koneen suhdetta. Erityisen herkullisia ovat tulevaisuuden henkilöiden kommentit nykyajan kulutukseen perustuvasta elämäntavasta. Jälleen jäin toivomaan rosoa, myös loppuratkaisu tuli vähän töksähtämällä. Tarina kuitenkin vei mukanaan ja sitä oli ilo lukea.
May 30, 2023
Piia Leino paranee tulevaisuuskirjailijana kirja kirjalta! Pidin kovasti tästä teoksesta, jossa asetelmana on meidän aikanamme syväjäädytetyt ihmiset, joiden muistot ovat käytettävissä noin sadan vuoden päästä elävien ihmisten viihdykkeenä. Paitsi viihdettä, muistoista voi myös yrittää louhia tietoa siitä, mihin on kätketty välissä tapahtuneen ekokatastrofin tieltä meidän aikamme suuria aarteita.
Kirja alkaa jännityskertomuksena, jossa lukija heittäytyy mukaan säilötyssä mielessä tapahtuvaan aarrejahtiin. Samalla Leino piirtää sivu sivuta näkyviin tulevaisuuden maailmaa, joka yksityiskohtineen tuntuu uskottavalta ja kiehtovalta. Menneisyydessä tapahtunut ekokatastrofikin tulee tutuksi. Henkilöitä ei ole liikaa, joten kaikkiin ehtii kirjan mitan aikana kiintyä.
Parasta kirjassa on kuitenkin se, että se kasvaa tarinan edetessä paljon alkuasetelmaa suurempiin mittoihin ja saa pohtimaan ihmisyyttä ja inhimillisyyttä hyvinkin syvällisesti. Myös tarinan jännite säilyy niin, että kirja on suorastaan pakko lukea loppuun mahdollisimman nopeasti. Kiehtova kokonaisuus!
Kirja alkaa jännityskertomuksena, jossa lukija heittäytyy mukaan säilötyssä mielessä tapahtuvaan aarrejahtiin. Samalla Leino piirtää sivu sivuta näkyviin tulevaisuuden maailmaa, joka yksityiskohtineen tuntuu uskottavalta ja kiehtovalta. Menneisyydessä tapahtunut ekokatastrofikin tulee tutuksi. Henkilöitä ei ole liikaa, joten kaikkiin ehtii kirjan mitan aikana kiintyä.
Parasta kirjassa on kuitenkin se, että se kasvaa tarinan edetessä paljon alkuasetelmaa suurempiin mittoihin ja saa pohtimaan ihmisyyttä ja inhimillisyyttä hyvinkin syvällisesti. Myös tarinan jännite säilyy niin, että kirja on suorastaan pakko lukea loppuun mahdollisimman nopeasti. Kiehtova kokonaisuus!
January 16, 2023
Piia Leino tuli tutuksi pehmeällä scifillään muutama vuosi sitten. Kolmas scifikirja Lakipiste jäi lukematta ja tämä Aarteidesi aikakirjatkin lojui hyllyssä pitkään lukemattomana. Sain vihdoin aikaiseksi tarttua kirjaan ja kuinkas kävikään – luin sen yhden päivän aikana. Voi siis sanoa, että tarinassa oli vetoa, mutta se ei Leinon aiempia teoksia tuntien ole ihme.
Aarteidesi aikakirjat sijoittuu tulevaisuuteen. Kirjan maailmassa meidän aikanamme syväjäädytettyjä rikkaita ja menestyneitä ei edelleenkään osata sulattaa, mutta heidän muistoihinsa päästään käsiksi mielikoneiden avulla. Tätä toimintaa kutsutaan louhimiseksi ja sen harjoittamiseen on monia motivaatioita: jotkut hakevat elostelun elämyksiä, toiset haluavat elää suuria tunteita ja jotkut jahtaavat aarteita. Rikkaathan ovat varastoineet varallisuuttaan mahdollisen herätyksen varalle ja jostain muistojen kätköistä löytyy aarteen salaisuus.
Tällä asialla on kirjan päähenkilö Oula, joka penkoo miljonääri Raphael Elon muistoja. Elo on piilottanut jonnekin muun muassa Picasson maalauksen ja Oula vieläpä tietää, että kätkö on jossain hänen pienessä kotikaupungissaan. Vaan löytyykö Elon elämän varrelta kätkön paljastava muisto? Sattumanvaraisella louhinnalla siihen on vaikea osua, mutta muistoja läpikäydessään ja kokiessaan Oula tutustuu Eloon syvällisellä tavalla.
Juoni aarteenetsinnästä on kiinnostava, mutta Leino tekee hyvää työtä myös maailman kuvaajana. Toisin kuin monet tulevaisuudenkuvaukset, Aarteidesi aikakirjat on utopia. Maailman kantokykyä on koeteltu ja takana on nykyajasta luontevana jatkumona seuraavia katastrofeja, mutta niistä on selvitty ja maailmaa on järjestelty uusiksi kestävämmällä tavalla. Tästä maailmanrakentelusta ei tehdä suurta numeroa, mutta maailman yksityiskohtia tulee kirjan edetessä vastaan siellä ja täällä, ja niistä piirtyy kiinnostava kuva kestävämmästä tavasta elää.
Piia Leino on erinomainen scifi-kirjailija, jolla on kirjoissaan hyviä ideoita ja niitä kantamassa vetäviä tarinoita. Samalla Leinon scifi on sen verran pehmeää, ettei sitä kannata kenenkään säikkyä, vaikka genre vieraalta tuntuisi. Aarteidesi aikakirjaakin uskaltaa suositella helposti kaikille, joita ajatus toisen ihmisen ajatuksiin sukeltamisesta ja uudenlaisesta maailmasta kiehtoo.
Aarteidesi aikakirjat sijoittuu tulevaisuuteen. Kirjan maailmassa meidän aikanamme syväjäädytettyjä rikkaita ja menestyneitä ei edelleenkään osata sulattaa, mutta heidän muistoihinsa päästään käsiksi mielikoneiden avulla. Tätä toimintaa kutsutaan louhimiseksi ja sen harjoittamiseen on monia motivaatioita: jotkut hakevat elostelun elämyksiä, toiset haluavat elää suuria tunteita ja jotkut jahtaavat aarteita. Rikkaathan ovat varastoineet varallisuuttaan mahdollisen herätyksen varalle ja jostain muistojen kätköistä löytyy aarteen salaisuus.
Tällä asialla on kirjan päähenkilö Oula, joka penkoo miljonääri Raphael Elon muistoja. Elo on piilottanut jonnekin muun muassa Picasson maalauksen ja Oula vieläpä tietää, että kätkö on jossain hänen pienessä kotikaupungissaan. Vaan löytyykö Elon elämän varrelta kätkön paljastava muisto? Sattumanvaraisella louhinnalla siihen on vaikea osua, mutta muistoja läpikäydessään ja kokiessaan Oula tutustuu Eloon syvällisellä tavalla.
Juoni aarteenetsinnästä on kiinnostava, mutta Leino tekee hyvää työtä myös maailman kuvaajana. Toisin kuin monet tulevaisuudenkuvaukset, Aarteidesi aikakirjat on utopia. Maailman kantokykyä on koeteltu ja takana on nykyajasta luontevana jatkumona seuraavia katastrofeja, mutta niistä on selvitty ja maailmaa on järjestelty uusiksi kestävämmällä tavalla. Tästä maailmanrakentelusta ei tehdä suurta numeroa, mutta maailman yksityiskohtia tulee kirjan edetessä vastaan siellä ja täällä, ja niistä piirtyy kiinnostava kuva kestävämmästä tavasta elää.
Piia Leino on erinomainen scifi-kirjailija, jolla on kirjoissaan hyviä ideoita ja niitä kantamassa vetäviä tarinoita. Samalla Leinon scifi on sen verran pehmeää, ettei sitä kannata kenenkään säikkyä, vaikka genre vieraalta tuntuisi. Aarteidesi aikakirjaakin uskaltaa suositella helposti kaikille, joita ajatus toisen ihmisen ajatuksiin sukeltamisesta ja uudenlaisesta maailmasta kiehtoo.
March 3, 2024
Olipa mukaansa vievä kirja! Maalaa kuvaa tulevaisuudesta, jossa ilmastonmuutos on jo tapahtunut ja ihmiset ovat joutuneet tekemään ratkaisuja arkielämäänsä. Pidin monista keksinnöistä, joita kirjassa esitettiin, kuten valodroneista tai siitä, että paikkoihin kuljettiin polkupyörillä tai tehokkaalla julkisella liikenteellä. Tai auton saattoi tilata, mutta sillä kulkeminen oli edullista vain vanhuksille, sairaille ja lapsille. Hyvä herätys myös siitä, mitä saatetaan menettää ihmisyydestä, kun tekoäly tekee paljon puolestamme.
March 29, 2023
Utopia tulevaisuudesta, jossa ihmiskunta elää sopusoinnussa luonnon ja eläinten kanssa. Kaikki ei kuitenkaan ole täydellistä… Leppoisampaa scifiä, jonka maailma on ongelmineenkin hyvin lohdullinen nykypäivän ihmiselle.
July 21, 2023
Dystopia, joka tarjosi mielenkiintoisen tulevaisuudenkuvan, jossa ihmiset elävät luontevasti minimalistisesti, eivät omaisuutta keräten, yhteisöissä, jakaen, krääsän valmistus on kielletty, ja matkailua pidetään hölmönä. Yllätyin useasti, miten sujuvasti Leino on saanut nämä punottua kuin uudeksi normaaliksi. Minulle em. oli kirjan parasta antia, ja muu tarina kulki jouhevasti mukana. Oikein miellyttävä lukukokemus, ja tämä tulikin luettua parissa päivässä.
August 30, 2022
Piia Leinon Aarteidesi aikakirjat aloittaa uuden, kauemmas tulevaisuuteen kurottavan sarjan. Nykyhetki on 2100-luvulla ja tomuinen Suomi on vaihtunut tomuiseen Pohjois-Amerikkaan. Yksinäistä ja pitkästyttävää elämää viettävä Oula jää kerrasta koukkuun uuteen harrastukseen: hän louhii vuonna 2022 kuolleen Raphael Elon muistoja. Syöpää sairastanut Raphael oli yksi aikansa sikarikkaista, joilla oli varaa unelmoida ikuisesta elämästä ja jäädyttää itsensä tulevien sukupolvien pelastettavaksi. Pelastusta ei tullut, mutta hänen muistonsa on saatu ladattua koneelle, missä Oulan kaltaiset elämäänsä kyllästyneet voivat uppoutua menneiden aikojen ihmisten elämään. Suurin osa louhijoista etsii muistoista nautintoja, mutta Oulaa kiinnostaa aarre. Epäillään, että Raphael kätki osan omaisuudestaan uutta elämäänsä varten. Jossain Raphaelin muistoissa on oltava vihje siitä, minne aarre on kätketty, ja Oula aikoo olla ensimmäinen joka sen löytää.
Leinon utopia/dystopia toimii kuin rasvattu. Ajatus menneiden aikojen ihmisten muistoihin sukeltamisesta on kutkuttava, paitsi jos itse olisit se, jonka elämää muut pääsisivät koluamaan. Suuri osa kirjasta vietetään Raphaelin päässä, joten kirjan hahmoista hän kasvaa ehyimmäksi. Jännite kasvoi tasaisesti, ja kokonaisuus oli paitsi kiinnostava myös uskottava. Siksi olinkin hiukan pettynyt kirjan lopusta, kun vaivalla kasvatettu vaaran tunne ja ongelmien vyyhti ratkaistiin lopulta hyvin nopeasti ja ilman suurempia takaiskuja. Kritisoin Vuokko-Syrjäsen mainiota Syntykehoa liiasta toiminnantäyteydestä, mutta pienen ripauksen siitä olisin suonut muuten erinomaisen Aarteidesi aikakirjojen viimeisille sivuille. Silloin Leinon kirja olisikin ollut täydellinen ja valmis vaikka maailman valloitukseen. Laatukirja kyllä näinkin.
Leinon utopia/dystopia toimii kuin rasvattu. Ajatus menneiden aikojen ihmisten muistoihin sukeltamisesta on kutkuttava, paitsi jos itse olisit se, jonka elämää muut pääsisivät koluamaan. Suuri osa kirjasta vietetään Raphaelin päässä, joten kirjan hahmoista hän kasvaa ehyimmäksi. Jännite kasvoi tasaisesti, ja kokonaisuus oli paitsi kiinnostava myös uskottava. Siksi olinkin hiukan pettynyt kirjan lopusta, kun vaivalla kasvatettu vaaran tunne ja ongelmien vyyhti ratkaistiin lopulta hyvin nopeasti ja ilman suurempia takaiskuja. Kritisoin Vuokko-Syrjäsen mainiota Syntykehoa liiasta toiminnantäyteydestä, mutta pienen ripauksen siitä olisin suonut muuten erinomaisen Aarteidesi aikakirjojen viimeisille sivuille. Silloin Leinon kirja olisikin ollut täydellinen ja valmis vaikka maailman valloitukseen. Laatukirja kyllä näinkin.
September 8, 2022
Pyöristän vitoseen!
Pidän Piia Leinosta, hänen tyylistään ja ennen kaikkea hänen kirjoistaan. Tämä uusin ei petä - tulevaisuudenkuvaus, joka voisi hyvinkin olla mahdollinen. Päähenkilö kaivelee syväjäädytetyn miljonäärin muistoja ja yrittää löytää hänen kätketyt aarteensa päästäkseen kipuamaan "syväyhteisöön" ja saamaan paremmat elinolosuhteet. Kirjassa ihastuttaa pienet yksityiskohdat: ammatit, joita ei vielä ole, teknologia ja yhteiskunnan muutos. Laatu on yhtäkkiä tärkeämpää kuin määrä, täytyy panostaa terveyteen, luontoon ja hyvinvointiin.
Pidän Piia Leinosta, hänen tyylistään ja ennen kaikkea hänen kirjoistaan. Tämä uusin ei petä - tulevaisuudenkuvaus, joka voisi hyvinkin olla mahdollinen. Päähenkilö kaivelee syväjäädytetyn miljonäärin muistoja ja yrittää löytää hänen kätketyt aarteensa päästäkseen kipuamaan "syväyhteisöön" ja saamaan paremmat elinolosuhteet. Kirjassa ihastuttaa pienet yksityiskohdat: ammatit, joita ei vielä ole, teknologia ja yhteiskunnan muutos. Laatu on yhtäkkiä tärkeämpää kuin määrä, täytyy panostaa terveyteen, luontoon ja hyvinvointiin.
November 25, 2022
Lainasin äänikirjana, enkä sen kummemmin lukenut takakantta. Myöhemmin löysin tämän lukulistaltani eli olin siis jossain vaiheessa kuullut tästä ja kiinnostunut.
Kirja on huikea ja vei mennessään. Taisi sopia minulle paremmin äänikirjana, jolloin jäi enemmän tilaa nähdä kirjan tarina.
Kirja on huikea ja vei mennessään. Taisi sopia minulle paremmin äänikirjana, jolloin jäi enemmän tilaa nähdä kirjan tarina.
May 6, 2024
Piia Leinon Aarteidesi aikakirjat sijoittuu vuoteen 2122, jolloin ihmiset ovat saaneet pysäytettyä luontokadon ja elävät luonnonvaroja kohtuullisesti käyttäen. Vaikka tämä kuulostaa onnelliselta utopialta, kehonlämpöterapeuttina työskentelevä Oula ei ole tyytyväinen elämäänsä vaan haaveilee muutosta syväyhteisöön, joka tarjoaa samanmielistä seuraa ja harrastusmahdollisuuksia. Sieltä asunnon ostaakseen hänen on tosin saatava kokoon merkittävä määrä rahaa. Niinpä Oula alkaa louhia yli sata vuotta sitten eläneen miljonäärin Raphael Elon muistoja löytääkseen niistä vihjeen tämän piilottamasta aarteesta.
Kirjan idea muistojen louhimisesta on mielenkiintoinen. Oula pääsee maksua vastaan kurkistamaan syväjäädytetyn Raphael Elon muistoihin sellaisina kuin hän on ne hetkessä kokenut, ilman jälkikäteen tulleita haalistumia tai jälkiviisauden kerroksia. Idea on mielenkiintoinen ja mukaan mahtuu myös pohdintaa ihmisen ja koneen suhteesta. Yksi tähti on kuitenkin pakko tiputtaa arvostelusta pois köykäisesti kasaan kursitusta lopetuksesta. Jatkoa on ilmeisesti luvassa, mutta olisin silti kaivannut hieman enemmän sivuja loppuratkaisun käsittelemiseen.
Kirjan idea muistojen louhimisesta on mielenkiintoinen. Oula pääsee maksua vastaan kurkistamaan syväjäädytetyn Raphael Elon muistoihin sellaisina kuin hän on ne hetkessä kokenut, ilman jälkikäteen tulleita haalistumia tai jälkiviisauden kerroksia. Idea on mielenkiintoinen ja mukaan mahtuu myös pohdintaa ihmisen ja koneen suhteesta. Yksi tähti on kuitenkin pakko tiputtaa arvostelusta pois köykäisesti kasaan kursitusta lopetuksesta. Jatkoa on ilmeisesti luvassa, mutta olisin silti kaivannut hieman enemmän sivuja loppuratkaisun käsittelemiseen.
May 10, 2024
Huh! Mahtava matka ajastamme sata vuotta eteenpäin. Kekseliäs, oivaltava, tarkkanäköinen, filosofinenkin - samalla kiinnostava, sävykäs ja hyvin kirjoitettu (huolimatta tietyistä kirjoitus-/kielioppivirheistä, jotka toimittaessa olisi helppo korjata).
Tulevaisuuteen on kuviteltu yllättävän lattea, ympäristökriisin muovaama mutta silti edistynyt yhteiskunta, jonka arkensa tympeydessä pyristeleville asukkaille kurkistus meidän aikaamme ja vielä vähän kauemmas tarjoaa jotain aitoa. Tässä kontrastissa piilee mehukkaita, uskaliaitakin huomioita itsestäänselvinä pitämistämme tavoista ja uskomuksista.
Nautin tulevaisuuteen kuviteltujen käytäntöjen ja teknologioiden värikkyydestä, ja tarinan kantava teknologia keskeneräisyyksineen ja ristiriitoineen oli kiehtova. Se tarjosi mainion pohjan pohdinnoille, joita kirjassa riitti; lyhyydestään ja inhimillisen pituisista luvuistaan huolimatta tämä ei ole nopealukuinen kirja.
Kiikun neljän ja viiden tähden välillä. Tämä oli ehdottomasti elämys, jota suosittelen muillekin.
Tulevaisuuteen on kuviteltu yllättävän lattea, ympäristökriisin muovaama mutta silti edistynyt yhteiskunta, jonka arkensa tympeydessä pyristeleville asukkaille kurkistus meidän aikaamme ja vielä vähän kauemmas tarjoaa jotain aitoa. Tässä kontrastissa piilee mehukkaita, uskaliaitakin huomioita itsestäänselvinä pitämistämme tavoista ja uskomuksista.
Nautin tulevaisuuteen kuviteltujen käytäntöjen ja teknologioiden värikkyydestä, ja tarinan kantava teknologia keskeneräisyyksineen ja ristiriitoineen oli kiehtova. Se tarjosi mainion pohjan pohdinnoille, joita kirjassa riitti; lyhyydestään ja inhimillisen pituisista luvuistaan huolimatta tämä ei ole nopealukuinen kirja.
Kiikun neljän ja viiden tähden välillä. Tämä oli ehdottomasti elämys, jota suosittelen muillekin.
January 9, 2023
Ei mikään helppolukuisin kirja. Voisi sanoa ehkä jopa hieman raskaaksi. Pistää kyllä miettimään. Toisella lukukerralla varmasti aukeaisi vielä enemmän. Jotkut kohdat tuntuivat hyvin raskailta lukea, sai niin paljon tunteita pintaan, oikein sydämeenkin otti.
Aika kamala ajatus kyllä tuo, että jos muistot olisivat tuolla tavalla louhittavissa...Toki tässä oli paljon asiaa niin ihmisten kuin maapallon luonnonvarojen hyväksikäytöstä.
Muistaapa taas, miksi oikein lukee ja miksi pidän erityisesti scifistä ja fantasiasta, siinä pääsee niin eri tavalla toiseen maailmaan.
Aika kamala ajatus kyllä tuo, että jos muistot olisivat tuolla tavalla louhittavissa...Toki tässä oli paljon asiaa niin ihmisten kuin maapallon luonnonvarojen hyväksikäytöstä.
Muistaapa taas, miksi oikein lukee ja miksi pidän erityisesti scifistä ja fantasiasta, siinä pääsee niin eri tavalla toiseen maailmaan.
January 29, 2023
Luin tän, kun jossain sanottiin että tää on pehmeää scifiä. Päähenkilö alkaa louhimaan, eli menemään syväjäädytettyjen muistoihin ja ajatuksiin löytääkseen aarteen. Parasta antia kirjassa, joka siis sijoittuu tulevaisuuteen, on nykymenon ällistely (ihmetellään rahaa, typeriä esineitä jotka on lailla kielletty, kuinka ihmiset ostaa erikokoiset lasit joka juoman tarpeisiin, eläinten holokausti on nimitys sille, miten eläimiä kohtelemme). Hyvin kirjoitettu, mutta ikävä kyllä en saa mitään irti. Ei liikuta, ei tarpeeksi syvällinen. Lopussa tavoiteltiin jotain isompaa.
October 13, 2022
Huikea visio sadan vuoden päähän tulevaisuuteen. Kirja käsittelee muistoja ja kuolemaa, ahneutta ja olemassa oloa ylipäätään. Paljon kiinnostavia oivalluksia ja lohtua. Nykymenon uskottavasta kritisoinnista iso plussa.
Välillä vedettiin mutkia suoriksi, mikä häiritsi hiukan. Tämän perusteella en antaisi syväjäädyttää itseäni, vaikka olisi varaa :D
"Eihän kukaan poistu täältä koskaan. Me vain hajoamme tuuleen."
Välillä vedettiin mutkia suoriksi, mikä häiritsi hiukan. Tämän perusteella en antaisi syväjäädyttää itseäni, vaikka olisi varaa :D
"Eihän kukaan poistu täältä koskaan. Me vain hajoamme tuuleen."
January 20, 2023
Leino jatkaa aiemmista kirjoistaan tuttua mielenkiintoista ja mielikuvituksellista tulevaisuuden dystopioiden kuvaamista, jälleen uusilla omaperäisillä aivoituksilla millainen yhteiskunta ja keksinnöt tulevaisuudessa odottavat. Viihdyttävä, loppuun asti otteessaan pitävä kirja. Kritiikki nykyisen kaltaista kulutusyhteiskuntaa kohtaan sopii kirjan tulevaisuuden dystopiaan ja sen mukautuminen vähentyneisiin luonnonvaroihin on kekseliästä.
May 28, 2023
Kaikki eivät tietenkään voi olla mitään Stanislaw Lemejä, mutta huh huh kuinka tökerö kirja - tai sanotaan suoraan, että paska kirja. (Ja siellä peräreiässähän tässä innolla pyöriskeltiinkin ja sieltä siis ilmeisesti löytyy joillekin suorastaan elämän tarkoitus)
En kestä enää yhtään enempää tätä nykypäivän sonta-proosaa, joten siirryn vähintään koko loppuvuodeksi proosan osalta vielä lukemattomien klassikoiden pariin.
En kestä enää yhtään enempää tätä nykypäivän sonta-proosaa, joten siirryn vähintään koko loppuvuodeksi proosan osalta vielä lukemattomien klassikoiden pariin.
November 1, 2022
Nautin nykypäivän historiankirjoituksesta ja uudelleenkäsitteellistämisestä, mutta hahmot ja juoni tuntuivat sivu sivulta vähemmän uskottavilta ja kiinnostavilta. Teksti tuntui myös jotenkin kömpelöltä, ikään kuin käännetyltä, vaikka Leinon äänellä luettuna varmaankin soljuisi juuri oikeaan rytmiin, josta en nyt vaan saanut kiinni.
December 13, 2022
Uudessa sarjan aloituksessa Leino kokoaa jälleen vetoavan cocktailin tulevaisuuden signaaleista. Makusteltavaa löytyy luontosuhteesta, kulutuksen rajoista, tekoälyn etiikasta, kehollisuudesta, perhemuodoista, yhteisöllisyydestä ja miten IoT vaikuttaa siihen miten koemme esineet. Ja elegantin sujuvassa paketissa.
October 20, 2023
En yleensä lue tulevaisuuteen sijoittuvia kirjoja, sillä koen ne jotenkin ahdistaviksi ja liian mielikuvituksellisiksi. Tämän lainasin alun perin lukuhaasterta silmälläpitäen, mutta kirja olikin yllättävän kiinnostava ja lukeminen eteni nopeasti. Ihan täysin en ehkä ymmärtänyt, mitä kirjassa oikein tapahtui, ehkäpä se oli juuri sitä tulevaisuutta, josta emme vielä tiedä.
November 4, 2022
Jälleen hyvä ja oivallinen lukukokemus Piia Leinolta. Utopian pehmeys on miellyttävää, mutta samalla jännitteet ihmisten ja päätösten välillä tuovat toimivaa säröä kokonaisuuteen, josta voi löytää paljon yhteneväisyyksiä nykymaailman kanssa.
May 11, 2023
Asetelma oli toimiva ja kerronta sulavaa. Yhteiskunnan muutoksen kuvaus ja posthumanistiset vivahteet olivat teoksen parasta antia. Paikoitellen kuitenkin tuli olo, että olisin kaivannut jotain rosoisuutta mukaan. Kenties yllättävämmän lopetuksen?
September 18, 2022
Mielenkiintoinen ja kantaa ottava.
October 9, 2022
Kirjoitin Aarteidesi aikakirjat -teoksesta blogiini: https://tituma2.wordpress.com/2022/08...
January 7, 2023
Tarina ei imaissut minua mukaansa, mutta taustalla oleva maailma ja tulevaisuuden kuva kiehtoivat. Ja mikä onkaan elämän määritelmä? Nämä kiehtoivat.
January 16, 2023
Hiukan tynkä tarina ja itseäni häirisi tässä useampikin asia. Pisteet kuitenkin mielenkiintoisista hahmoista ja siitä että tämä näytti tulevaisuuden valoisampana, kuin monet muut kaltaisensa.
January 31, 2023
Kirjan juoni oli alussa hieman hapuileva. Loppua kohden tarina parani. Pidin luovuudesta tulevaisuuden kuvailussa.
Displaying 1 - 30 of 38 reviews