Kärsimyskukkauuteaddiktio

by Oona Pohjolainen, Adile Sevimli

Kaksi maailmaa, kaksi eksynyttä nuorta. Huumaavan jännittävä tarina omien voimien etsimisestä.

Noituuttaan maaseudulla salaillut Juno muuttaa suurkaupunkiin ja liittyy noitapiiriin, mutta elämä uudessa paikassa on karua. Noitia vainoavat ihmiset tuhoavat ympäristöä ja uhkaavat luonnosta kumpuavaa valkoista magiaa.

Noitapiirin kapinallinen Sadin tuntee vetoa pelättyyn mustaan magiaan, joka saa energiansa tuonpuoleisesta. Luonnon energian ehtyessä pimeät voimat houkuttavat Junonkin mukaansa. Mutta onko valkoinen magia täysin viatonta tai kielletty musta magia läpeensä pahaa?

Vangitseva romaani on ylistys luonnolle, nuoruudelle ja maailman pimeälle yöpuolelle.

Genres: Fantasy, Young Adult, Finnish Literature, LGBT, Magic, Mystery, Witches

314 pages, Hardcover

Published May 2, 2022

Reviews

[Riikka · Rating 5 out of 5]

Viisi tähteä siltä ja sille 13-vuotiaalle itselleni, joka olisi mennyt tästä kirjasta ihan sekaisin parhaalla mahdollisella tavalla.

[Linnea · Rating 4 out of 5]

rakastin tässä erityisesti noitaviboja ja luontokuvauksia. rakastin myös noitapiirin valitun perheen tuntua ja oman paikan etsimisen teemoja. tarina oli paikoitellen ehkä hieman hajanainen ja jotkin asiat kaipasivat syvyyttä ja selityksiä. kokonaisuutena kuitenkin aika täydellinen syksy kirja ja nyt kaipaisinkin lisää jotain samankaltaista.

[Gateway_to_Wonderland · Rating 4 out of 5]

Tämä on todella mielenkiintoinen kirja. Eletään vaihtoehtomaailmassa, jossa noidat elävät ihmisten keskuudessa. On ennakkoluuloja, faneja, itsensä löytämistä, luonnontaikaa, mustaa magiaa ja tavallista arkea. Kirjan päähenkilöt Juno ja Sadin pääsevät ääneen vuorotellen. Heidän kauttaan koko tarina kehittyy ja aukeaa.

Tässä on todella laaja ja hyvin pohjustettu maailma. Kirjan alku tuntui hieman hitaalta, mutta ymmärsin täysin, miksi hyvä pojustus tarvittiin. Pohjustuksen myötä saatiin kunnon pohja ja historia tapahtumille, valotettiin konflikteja sekä ihmisten ja noitien välisten suhteiden monimutkaisuutta. Sen myötä tarinan edetessä pääsi syvemmälle ja syvemmälle juoneen. Hahmot olivat uskottavia. Heillä oli kaikilla omat taustansa, jotka heijastuivat kaikkeen, mitä he tekivät. Mikään ei ollut mustavalkoista vaikka musta ja valkoinen magia yksi oleellisin osa juonta.

Tämä vain toimi!

[Maija]

Kiinnostus noitiin ja noituuden harjoittamiseen on näkynyt somessa ja popkulttuurin kollektiivisessa tajunnanvirrassa jo useamman vuoden ajan. Nuorille aikuisille suunnattu fantasiakirja Kärsimyskukkauuteaddiktio solahtaa sujuvasti osaksi tätä jatkumoa. Kyseessä on tunnelmallinen ja mukavan vähäeleinen tarina noitapiireistä, oman paikan löytämisestä ja itsensä ymmärtämisestä.

Kirjan maailmassa noidat elävät syrjittynä vähemmistönä ihmisten maailmassa. Luonnosta voimansa ammentavat valkoisen magian noidat ovat jatkuvasti ahtaammalla, kun ihmisten toiminta tuhoaa metsää ja viheralueita koko ajan lisää. Mustan magian noidat saavat voimansa tuonpuoleisesta ja pärjäävät helpommin myös kaupungeissa, mutta mustan magian maine on niin ihmisten kuin noitien parissa niin huono, että he joutuvat pitämään itsensä valkoisia noitiakin enemmän piilotettuna.

Ihmisten ja noitien maailmojen yhteentörmäysten kautta käsitellään niin luontokadon aiheuttamaa ahdistusta kuin syrjintää ja ennakkoluuloja. Noitia fanittavat ihmiset hamstraavat mielellään noituuteen liittyvää tavaraa, mutta eivät ole kiinnostuneita edistämään noitien asemaa yhteiskunnassa. Kokemus noituudesta rinnastuu myös helposti queer-kokemukseen: päähenkilö Juno muuttaa kirjan alussa maalta kaupunkiin, jotta voisi olla vapaammin oma itsensä ja tutustua omiin noitavoimiinsa.

Myös vähemmistöjen sisällä näkyvää syrjintää onnistutaan käsittelemään kiinnostavasti. Toinen päähenkilö Sadin haluaisi tutustua omaan sukuperintöönsä mustan magian harjoittajana, mutta häntä katsoo vinoon jopa oma uskottu noitapiiri. Pidin todella virkistävänä, että mustan ja valkoisen magian kautta ei lähdetty rakentamaan väsynyttä hyvän ja pahan vastakkainasettelua, vaan asiaa katsottiin monitahoisemmin. Mielestäni mustaan magiaan kohdistuvien ennakkoluulojen kautta näytettiin hyvin, mitä tapahtuu jos vähemmistön sisällä yritetään sovittaa itseä valtaväestön asettamaan muottiin ja samalla leimataan osa olemisen ja elämisen tavoista vääränlaiseksi.

Luontokadon ja sen seurauksien käsittely jäi puolestaan melko pintapuoliselle tasolle, ja luonto-kaupunki-jaotteluun olisi toivonut enemmän nyansseja.

Kirjan loppu jäi myös itselleni hieman hämärän peittoon ja monitulkintaiseksi. Pari päivää asiaa sulateltuani ajattelen, että ehkä mustan magian kautta löytyi keino jolla tuoda ihmiset ja noidat lähemmäs toisiaan ja lisätä ymmärrystä?

Kaiken kaikkiaan kiinnostava lukukokemus joka ruokki mielikuvitusta. Pakko suositella noidista ja nuortenkirjoista kiinnostuneille myös muita omia kirjasuosikkejani: Mats Strandbergin ja Sara Bergmarkin Engelsfors-trilogia, Brita Hepo-ojan Suomea lohikäärmeille ja Sarah Gaileyn When we were magic.

[PotatoUnicoorn · Rating 5 out of 5]

Todella nätisti kirjoitettu kirja. Tykkäsin tosta kirjoitustyylistä ihan hulluna, niin kuvailevaa. Tästähän voisi tulla aika loistava elokuva, jos tekisi.

Rakastin varsinkin sitä kohtausta, kun piiri oli huvilalla ja Junon piti etsiä muut, ihanasti kirjoitettu kohtaus.

[Sivu kerrallaan · Rating 3 out of 5]

Pidin hahmoista, erityisesti sivuhenkilöistä.
Oisin kaivannut paljon enemmän tietoa noitien kulttuurista ja magiasta.
Juoni veti alusta, sitten se oli ennalta-arvattava ja loppu tuntui liian nopealta ja helpolta. Epilogi oli minulle täysin 🙅🏻‍♀️.

[Juulia · Rating 3 out of 5]

3.5

hyviä noitaviboja ja kivoja hahmoja, joihin ois voinu syventyä enemmänki

[Lotta Yli-Hukkala · Rating 3 out of 5]

Heti kirjan alussa pääsin täysin uppoutumaan kirjan maailmaan ja henkilöihin – moderneja noitia ja taikoja, pakkohan tästä on tykätä – mutta jotenkin kirjan imu hiipui tarinan edetessä. Pidin kirjasta kuitenkin epilogiin ja viimeiseen lukuun asti neljän tähden arvoisesti, loppu sitten lässähti.

[Marko Suomi · Rating 4 out of 5]

Arkisesta eeppiseen liikkuva tarina noituudesta, lokeroinnista, vaikeista valinnoista ja riippuvuuksistakin, jos nyt muutaman teeman mainitsen. Pääsi yllättämään monella tasolla. Plus kirjan nimi on mahtava!

[meri · Rating 3 out of 5]

3,5 - tavallaan nautin tosi paljon mutta tää oli aika epätasainen. maailmaan ja tunnelmaan upposi mutta kovin suuria tunteita kirja ei lopulta herättänyt.

[Tomi · Rating 3 out of 5]

Ihan hauska 2020-luvun Buffy/Charmed, mutta tekstin tasolla aika tylsää selostamista, joten lukeminen tuntui vähän työltä. Liikaa selittelyä, liian vähän tapahtumia tällaiseen.

[Ripsa Niemi · Rating 4 out of 5]

Tarinan ja kirjoitustyylin viemänä pääsi elämään uudelleen omien teiniaikojen rakkaita lukukokemuksia!

[ncuwu · Rating 5 out of 5]

Ihanasti kirjoitettu!! Tykkäsin tosi paljon:3

[Sara · Rating 3 out of 5]

Miellyttävä, jopa varsin mukaansatempaava kirja noitien maailmasta. Tykkäsin, miten kirja oli tunnepitoinen ja aistirikas, tavallaan samalla pääsi uppoamaan kirjan maailmaan kuvailun kautta hyvinkin luonnollisella tavalla. Kirjassa käsiteltiin myös tärkeitä teemoja kuten luonnon tilaa (hakkuut, luontokato), ennakkoluulot, huumeiden käyttö, hyvyyden ja pahuuden vastakkainasettelu peilaten noitien asemaan yhteiskunnassa. Alkupuoli ihastutti ja koukutti ns. helppoudellaan - kirja tuntui kevyeltä tuulahdukselta kotimaisella fantasiakentällä, sillä maailma tuntui samaan aikaan suhteellisen tutulta aiempaan fantasiakokemukseen perustuen, mutta ei ollut liian kopioimainen taikka monimutkainen (juuri sellainen, mitä kaipasin tähän hetkeen). Myös kasuaali queeriys oli vahvasti läsnä hyvällä tavalla. Huomaan kuitenkin, että vaikka viihdyinkin kirjan parissa, jäi jonkin verran vastaamattomia kysymyksiä.

[Katja]

Kiva noituusaiheinen YA. Ei ihmeellinen juoni, mutta hyvin kirjoitettu.

[kuura · Rating 4 out of 5]

ööö excuse me miks tästä ei puhuta tarpeeks???
mut anyways tällänen hyvä kirja syksyn alkuun, noitien magiaa ei voita mikään.

[Susanna B · Rating 3 out of 5]

Pidin paljon kirjan tunnelmasta ja lämminhenkisyydestä, sitä oli kerrassaan mukava lukea ja kieli oli nättiä. Erityisesti pidin tuonpuoleiskohtauksesta, jossa liikuttiin hissillä.

Tähtiä pudottivat kuitenkin muutamat seikat:
Mikseivät noidat ole ottaneet ylivaltaa ihmisistä, jos heitä kerta on niinkin paljon mitä kirja antoi ymmärtää? Tällöin metsät ja kosket olisi saatu säästettyä aikapäiviä sitten, eikä veriuhrimagiaa oikeasti tarvitsisi käyttää. Toisaalta, ovatko mustan magian noidat kuitenkin vallankahvassa ja kaatavat metsiä tahallaan, jotta saavat valkeat noidat omiin riveihinsä?
Miksi mustaa magiaa ei muka saisi käyttää? Ainoita auktoriteetin kaltaisia kieltäjiä olivat yhden noidan vanhemmat. Eli, mitään noitaneuvoston soosoota tuskin olisi ollut edes tulossa mustan magian käytöstä...
Juoni tuntui laahaavan alussa ja tekevän lopussa liian nopean spurtin. En ymmärrä miksi Noa ja Simone piti ottaa viimeisillä sivuilla vielä mukaan. Epätodennäköistä, että rasistinarkkari mies yhtäkkiä olisikin kiinnostunut vihaamistaan asioista ja jopa kunnioittaisi niitä - paitsi tietenkin jos kyseessä oli eräänlainen uskonnollinen herääminen.

Mielelläni lukisin jatko-osia mikäli niitä on tulossa.

[Kirjoihin kadonnut || Johanna · Rating 4 out of 5]

Noituus on aihe, joka on trendannut enemmän viime aikoina ja Kärsimyskukkauuteaddiktio asettuu mukavasti tähän jatkumoon. Kirjan teemat ovat noituuden ohella oman paikkansa löytäminen sekä ystävyys. Valkoinen ja musta magia koettelevat toistensa rajoja, kun noidat kärsivät yhteiskunnan vähemmistönä sekä alati kaupungistumisen tieltä raivattavan luonnon katoamisesta. Pystyin samaistumaan luonnon hakkaamisen aiheuttamaan tuskaan ja noituutta oli kuvattu mielenkiintoisella tavalla. Pidin kirjan henkilökaartista, mutta loppuratkaisu oli ehkä turhan hätiköity, kun muun kirjan osalta kerronta oli hitaampaa. Kokonaisuudessaan hyvää ya-kirjallisuutta kuitenkin ja toivottavasti kirja saisi jatkoa. Tai kirjailijat kirjoittaisivat jotain muuta yhdessä!

[Chalthria · Rating 3 out of 5]

Kirjassa parasta on kasuaali noitakulttuuri, ja noitien historian kuvaus. Noituutta harrastettiin, koska se oli noidille välttämättömyys selviämisen kannalta, oli sitten valkean tai mustan magian käyttäjä. Kuvittelin, että tässä olisi yksi päähenkilö, mutta heitä olikin kaksi eikä tarina tuntunut kovin yhtenäiseltä - molemmilla oli omat ongelmansa, eivätkä päähenkilöt hengailleet kuin kasuaalisti silloin tällöin. Noitien historian kuvausta olisin kaivannut paljon enemmän, nyt se jäi vähäiseksi. Ehkä myös jotain muutakin magiaa, kuin kirjassa käytetyt pienet loitsut?

[Jenni]

Mikä ihanuus

[Peppi Vainio · Rating 5 out of 5]

Aivan täydellinen! Juuri sopiva fantasia, joka herätti ajatuksia. Juoni kiihtyi loppua kohti upeasti ja tuntui, että oikeasti kiinnyin moniin hahmoihin yllättävän nopeasti.

[Susa · Rating 3 out of 5]

Parani loppua kohden, mutta alku oli vähän tylsä ja tuntui, että mukaan solmittiin monia juonenpätkiä, joita ei kuitenkaan sitten enää käsitelty tai viety millään tavalla loppuun. Tahti alkoi kiihtyä ihanasti kirjan puolivälin jälkeen ja loppu tuli aivan liian nopeasti! Olisin ehkä kaivannut lisää syvyyttä vielä sinne, vähemmän johdattelua alkuun.

[Ansa · Rating 3 out of 5]

En oo lukenut nuorten fantasiaa sitten ala-asteen mut tää oli oikein hauska! Noitia ja menoa riitti, kokonaisuudessaan juoni vähän epätasainen, mutta täysin luettava. Rakastan tätä kantta ja nimeä!

[Pii]

Sekalaisia fiiliksiä herätti, siksi en ota vinkattavaksi. Mutta vetävästi kirjoitettu!

[Sini Helminen · Rating 4 out of 5]

Kotimainen fantasiaesikoinen isolta kustantajalta on harvinaista herkkua ja Oona Pohjolaisen ja Adile Sevimlin nuorille ja nuorille aikuisille suunnattu Kärsimyskukkauuteaddiktio on erityisen poikkeuksellinen muutenkin kuin kielen solmuun pistävällä otsikollaan. Kysymyksessä on kansainväliseen tyyliin kirjoitettu noitafantasia, jossa on monimuotoinen hahmokaarti, kauniin hehkuvaa kieltä ja rutkasti omaleimaista maagista tunnelmaa. Mustan ja valkoisen magian rajaviivat etsivät muotoaan. Moraalin harmaiden alueiden, erilaisuuden hyväksynnän ja ihmisen ja luonnon suhteen tutkiskelu lisäävät tarinaan syvyyttä ja jälkimmäiset myös kipeää ajankohtaisuutta. Ystävyys ja taikuus ovat romantiikkaa suuremmassa roolissa, mutta sivussa mukana on myös sateenkaarisuhteita.
Voimiaan peitellyt Juno muuttaa maaseudulta kaupunkiin ja menee töihin kahvilaan, jossa kohtaa heti noitapiiriin kuuluvan Sadinin. Juno pääsee mukaan Sadinin piiriin, vaikka Sadin itse ottaakin tulokkaan vastahakoisesti vastaan. Piiri on lämminhenkinen ja harrastaa vain valkoista magiaa, vaikka Sadinia kiinnostaisi myös muiden kammoama musta magia, jota Sadinin isoäitikin harjoitti. Sadin ja Juno etsivät itseään ja voimiaan ja alkavat molemmat tahoillaan seurustella: Juno ihmistytön ja Sadin mustaa magiaa harjoittavan pojan kanssa. Samalla taustalla tuovat jännitteitä tavallisten ihmisten noitiin kohdistamat ennakkoluulot. Kaupungin luonto, josta valkoiset noidat hakevat voimansa, joutuu ihmisten hävitystyön uhriksi. Voivatko noidat selvitä ja mitä he ovat valmiita selviytymisensä eteen tekemään?
Pohjolainen ja Sevimli kirjoittavat kauniisti ja taikuus tulee kirjassa aivan iholle. Hahmot ovat kiinnostavan moniulotteisia ja vaikka alku on hitaampi, jännitteet kantavat ja muuttuvat koko ajan intensiivisemmiksi. Ainoa muuten upean romaanin heikkous on sen lopetus, joka tuntuu turhan kiirehdityltä ja asiat myös ratkeavat aivan liian helposti. Jännittävässä asetelmassa olisi ollut aineksia enempäänkin. Maailmanrakennus ja hahmojen luominen on niin vahvaa, että Kärsimyskukkauuteaddiktion maailmassa olisi mielellään viettänyt vielä enemmänkin aikaa. Vaikka yksittäiset fantasiaromaanit ovatkin kirjavinkkarin kannalta käteviä, samaan maailmaan sijoittuva jatko olisi tervetullut. Joka tapauksessa odotan innolla, mitä Pohjolainen ja Sevimli kirjoittavat seuraavaksi.

Arvio myös blogissa Siniset helmet:https://sinisethelmet.wordpress.com/2...

[Hilkka · Rating 2 out of 5]

Tässä oli kiinnostavia aineksia, mutta hahmot ja noitakulttuuri jäivät jotenkin pintapuoliseksi. Olisin kaivannut lisää taustatietoa, miksi noidat eivät yrittäneet suojella metsiä ja luontoa? Tällaisessa fantasiamaailmassa usein kaipaisi lisää pohjatyötä kirjailijoilta, jotta kirjan maailma tuntuisi loogiselta.

Kirjaan oli ehkä ahnehdittu liikaa tapahtumia ja aineksia. Ehkä pelkkä Junon tutustuminen voimiinsa ja noitien luontosuhteen esittely olisi riittänyt tarinaksi hyvin kirjoitettuna?

Kirjan ja varsinkin sen loppu tuntui oudon hätäiseltä ja perustelemattomalta. Mustaan magiaan turvautuminen kävi kuitenkin loppujen lopuksi häkellyttävän helposti, olin järkyttynyt päähahmojen alttiudesta valita ihmisuhri. Epäuskottavalta tuntui myös se, että Simone olisi halunnut hengailla noitien kanssa kun he olivat lähes suruttomasti valinneet Simonen veljen uhriksi?? Kirjan loppu oli minulle suuri pettymys.

[Annikaisa · Rating 3 out of 5]

Olin tän kirjan puoliväliin asti menossa mukana mut loppua kohti juoni jakaantui vähän liian paljon, ja tuntui että jäi liian monta selittämätöntä juttua avoimeksi. Juno mainitsi alussa että haluaisi uudessa kaupungissa saavuttaa jotain, mutta sitä ei mainittu sen jälkeen. Junon parisuhde tuntui tosi oudolta ja pakotetulta, eikä missään vaiheessa kuvailtu että Junoa ois kiinnostanu mikään ystävyyttä isompi. Mielummin oisin lukenut Sadinin ja Junan välisestä kemiasta. Samalla tavalla Sadinin ja Maxin välillä oleva suhde tuntui liian yhtäkkiseltä. Lopussa kun ihmisille avautui myös 'noidan aistit' käyttöön tuntui tosi turhalta eikä liittynyt mitenkään aiempaan juoneen. Tykkäsin tosi paljon kirjoitustyylistä ha kirjasta muuten, mutta nää pienet epäselvät ja teennäisen tuntuiset yksitylskohdat teki kirjasta hämmentävän tuntuisen.

Lisäksi, kuuntelin tän äänikirjana ja häiritsi vähän että päähenkilön nimi oli Juno, kuulosti aina että puhuttais Junasta.

[Enamele · Rating 5 out of 5]

Tajunnan räjäyttävä ja ajatuksia herättävä kirja, mielenkiintoinen ja tunnelmallinen. Tästä tuli mun lempi kirja all the way! Rakastan Renataa :) Sain niin paljon uutta tietoa kaikesta, että meinaan
haljeta kiinnostuksesta. Tätä kirjaa täytyy hetki sulatella. Tää oli upea. Teos.

[iida · Rating 5 out of 5]

annoin 5 tähteä koska harvoin lukee hyvää fantasiaa, josta tykkää fantasiavaiheen ohi mentyä

[Tiina Käpylä · Rating 2 out of 5]

Arvio julkaistu tiinareads -kirjagram-tilillä. Jäi ristiriitaiset tunteet kirjasta. Periaatteessa hyvää kerrontaa, onnistunut juoni ja hahmot. Kirja edusti kai jonkinlaista maagista realismia tai spekulatiivista, nykyhetkeen sijoittuvaa fiktioita tai jotain näiden väliltä. En lukijana pystynyt pitämään noitiin kohdistuvaa uhkaa todellisena, vaikka se tässä maailmassa sitä ilmeisesti oli, sillä luin kirjaa aika pitkälle ns. meidän maailmaan/aikaan sijoittuvana maagisena realismina. Eli odotukset genren suhteen olivat ongelma. Tuntui että kirjassa myös toistettiin joitain asioita niin moneen kertaan että se alkoi kyllästyttää. Lopun juonikliimaksikin tuntui vähän suoraksi vedeltyltä mutkalta.

Mutta todettakoon että kirjaa oli taustoitettu hyvin niin wicca-kuin noitavainotietoudellakin. Tiedän myös monien kirjasta pitäneen, jotka ovat lukeneet tämän ilman ennakko-oletuksiani. Varsinkin jos noituus kiinnostaa niin kannattaa varmasti tarttua tähän.
...
Review published on tiinareads -Bookstagram account. The 7th book read on June is "Kärsimyskukkauuteaddiktio" by Oona Pohjola and Adile Sevimil. The name would be something like "Passionflowerextractaddiction" in English.

I had somewhat mixed feelings about the book. In principle, good narration, a successful plot and characters. The book probably represented some kind of magical realism or speculative fiction set in the present or something in between. As a reader, I couldn't consider the threat of witches to be real, even though it apparently was in this world, because I read the book quite far into the so-called as magical realism set in our world/time. The expectations regarding the genre was my problem here. I felt that some things were repeated so many times in the book that it started to irritate. Even the plot climax at the end felt a bit like too heisty.

Still, the book was well covered with both wicca and witc-hunt knowledge. I know many people liked the book, who read this without my preconceived notions. Especially if you are interested in the witches, you should read this.