Muinainen Lähi-itä on ensimmäisten todellisten suurvaltojen koti. Siellä muotoutuneiden sivilisaatioiden, kuten Sumerin, Assyrian ja Babylonian, perintö on kulkeutunut läpi vuosituhansien tähän päivään asti. Alue tunnetaan kirjoitustaidon ja maanviljelyn kehtona, ja sinne johtavat monien nykyisten tieteiden ja taiteiden juuret.
Muinaisen Lähi-idän imperiumit kuljettaa aikaan ennen ajanlaskun alkua ja herättää eloon Mesopotamian, Levantin ja Arabian niemimaan yhteiskunnat ja kulttuurit. Teoksessa kuvataan kiehtovasti elämän eri puolia arjesta, politiikasta, uskonnosta ja taloudesta tieteeseen, taiteeseen, kansallisuuteen ja sukupuolten moninaisuuteen.
Koko historiansa ajan yhteiskunnat kohtasivat sotien, katovuosien, epidemioiden ja ilmastonmuutoksen kaltaisia mullistuksia ja jopa romahtivat kokonaan. Toisaalta viimeaikainen tutkimus on kiinnittänyt huomiota siihen, että yhteiskunnat olivat joustavia ja pystyivät sopeutumaan suurtenkin muutosten edessä.
Saana Svärd holds the title of a docent of Assyriology in the University of Helsinki. She has written extensively on the topic of women and gender in the first millennium BCE Mesopotamia, including a monograph: Women and Power in Neo-Assyrian Palaces (2015). In addition to gender, her research interests relate lexical semantics and continuity/change from first millennium Mesopotamia to later historical periods. Currently, she is working as the principal investigator of the three-year project "Construction of Gender in Mesopotamia from 934 to 330 BCE" (funded by the Academy of Finland). She is also the Chair of the Finnish Oriental Society.
Tämä oli vähän ristiriitainen yleisteos. Aiheen laajuus muodostui paikoin kirjan heikkoudeksi. Käsiteltävä ajanjakso oli niin pitkä, että mitä yleisempi aihe oli, sitä hankalampaa siitä oli saada kiinni. Esimerkiksi ensimmäinen kappale, jossa käytiin läpi koko lähi-idän muinainen historia, oli niin pinnallista ettei se oikein tuonut mitään lisäarvoa. Toisaalta taas kun mentiin rajattuun aiheeseen, oli kirjassa paljon hyvää. Esimerkiksi seksistä ja sukupuolesta kertova kappale oli oikein hyvä.
Tykkään lukea historiateoksia, joissa käsitellään valtaosin muita kuin hallitsijoita ja sotia. Niitä ei tässä ollut juuri ollenkaan, vaan monia paljon mielenkiintoisempia aiheita, kuten kirjoitusjärjestelmiä, tiedettä, uskomuksia, sukupuolirooleja jne.
Tämä oli todella kiva lukukokemus. Todella hyvä esimerkki siitä, miten vaikeasti sisäistettävästä aiheesta saadaan lukijaystävällinen, mutta kuitenkin myös melko akateeminen lopputulos. Muinainen Lähi-itä on aiheena ainakin itselleni vaikea, koska puhutaan pitkästä ajanjaksosta, josta on rajallisesti ja yksipuolisesti lähteitä. Kirjassa ei kuitenkaan tyydytty vain piirtämään rajoja kartalle, jolloin se tempaisi hyvin mukaansa. Kirjassa todella tehtiin työtä sen välittämiseksi, että historia koostuu ihmisistä, ei pelkästään valtioista ja kuninkaista.
Tieteen popularisointina kirja onnistuu minusta hyvin etenkin siksi, että se tekee tieteen itsensä myös läpinäkyväksi. Kirjassa kerrotaan myös siitä, miten muinaista Lähi-itää ihan konkreettisesti tutkitaan. Asiaa käsitellään myös eettiseltä kantilta, mikä on kirjan suurimpia ansioita. Siinä nostetaan ansiokkaasti myös omaa häntää, kun tuodaan esille, että Suomessa tehdään maailmanluokan tutkimusta assyriologian saralla. Ei anneta siis suomalaisen tutkimuksen kuolla. Ostetaan suomalaisia tietokirjoja ja vaaditaan, että yliopistoissa edelleenkin löytyisi rahaa muullekin tutkimukselle kuin kvartaalitalouden tarpeisiin!
Tämä eri kirjoittajien kirjoittamista artikkeleista koostuva kirja käy läpi muinaista Lähi-Idän historiaa temaattisesti käsitellen aiheita taloudesta sukupuoleen ja taikauskosta arkeen. Kuvitusta on runsaasti, mikä tuo lisä-arvoa teokseen. Olen kokemuksesta oppinut, että muinaisen maailman meille jättämä todistusaineisto on niin pirstaleista, että sitä kannattaakin lähestyä tällä tavoin.
Kirja kärsi mielestäni samoista ongelmista kuin artikkelikokoomakirjat mielestäni yleisesti: kirjoittajat kirjoittavat jonkin verran samoja asioita uudelleen ja käsittelevät eri aiheita laajuudeltaan epätasaisesti. Suosittelen kirjaa silti aiheesta kiinnostuneille.
Kirjassa oli mielenkiintoista historiaa, eikä se ollut kauhean pitkä. Kirjassa oli myös hieman tahmeaa esitystä paikoin, jonka takia annan 3 1/2 tähteä.
Muinaisen Lähi-idän imperiumit oli keskivertoa parempi artikkelitietokirja.
Siitä huolimatta toki toivoin toistuvasti, että olisi lukenut yhtenäiseksi kirjoitettu tietokirjaa. Ymmärrän toki miten tiede ja tieteellinen kirjoittaminen toimii, mutta vaikka artikkelit olisi kirjoitettu miten hyvin, on näistä vaikea saada kokonaiskuvaa. Etenkin kun puhutaan useasta tuhannesta vuodesta laajan alueen historiaa. Mietin tätä asiaa erityisesti sen takia, että artikkeleissa liikutaan kuitenkin aika yleistasolla eikä mennä syvälle teknisyyksiin niin yleistietokirjateksti olisi ollut ihan varteenotettava vaihtoehto jos eläisimme utopiassa.
No joo, mutta tämä oli kuitenkin ihan kivaa luettavaa ja kaunista, että tällainen on saatavilla Suomeksi. Itselle erityisesti kirjaloppupuolen artikkelit "Arkielämä muinaisessa Lähi-idässä" (Kirsi Valkama), "Sukupuoli ja seksuaalisuus" (Martti Nissinen), "Muinaisen Lähi-idän talous" (Jason M. Silverman) ja "Kuninkuus, hallinto ja lainkäyttö" (Raija Mattila) tarjosivat uutta ja kiinnostavaa sisältöä.
En ehkä vieläkään hahmota selkeitä eroja muinaisen Lähi-idän imperiumien välillä, mutta kyllä tämä oli näin historiasta kiinnostuneelle kuitenkin aika hyvä paketti.
Oikein mielenkiintoista opus, vaikka olen aiemman kommentoijan kanssa samaa mieltä siitä, että kirjaan oli ahdettu vähän turhan laajalta tavaraa. Uskontoa, seksiä ja sukupuolia käsittelevät luvut olivat erittäin mielenkiintoisia, joskin tietyt sanavalinnat pistivät silmään sukupuolista puhuttaessa (esim "maskuliinisen määrätietoinen"), maskuliinisuus ja feminiinisyys kun ovat vain kulttuurin luomia käsitteitä piirteille, jotka ihmiset mieltävät jonkin sukupuolen ominaisuuksiksi ja nämä mielletyt piirteet taas ovat erittäin kulttuurisidonnaisia. Mutta muutoin kyllä hämmästyttävän tarkkanäköinen teos, jossa on otettu hienosti huomioon sukupuolten moninaisuus.
Kiinnostava katsaus muinaisiin ns. suurvaltoihin sekä niiden kulttuuriin... kaikin puolin, uskonnosta ja maailmankatsomuksesta lähtien. Lisäksi paljon juttua nuolenpääkirjoituksen synnystä... jonka oletetaan olevan taustalla nykyisen kirjoitusmenetelmän keksimiseen. Ns. ensimmäinen kirjoitusmuoto... Egyptin hieroglyphien rinnalla. Itsellä teos tyydytti suurimman uteliasuuden kyseistä ajankohtaa koskien. Moniin asioihin löytyi vastaus kirjan sivuilta. Kaikenkaikkiaan hyvin kattava tietopaketti... sekä täynnä mielenkiintoisia kuvia aiheeseen liittyen.
Mainio yleisesitys muinaisen lähi-idän imperiumieista ja niiden tutkimuksesta. Suomella on kunniakas osansa aihealueen tutkimuksessa ja hieno, että se on saanut jatkoa ja pystyy myös tuottamaan tällaista yleistajuista kirjallisuutta harrastajille .