Kuka kylvää kuolemaa 1920-luvun Helsingin kaduilla? Veitsenterävä Björk joutuu ahtaammalle kuin koskaan aiemmin.
Nuori työmies löydetään kuolleena Punavuoresta. Häntä on ammuttu takaraivoon, ja hänen kasvonsa on maalattu mustalla värillä. Onko kyseessä kosto vai mielenvikaisen tekemä murha? Poliisilla on kuitenkin tähdellisempääkin tehtävää kuin setviä kommunistista propagandaa levittäneen entisen punavangin kuolemaa.
Vasta kun hyvämaineinen ylioppilas löydetään niin ikään ammuttuna ja kasvot mustattuina, tutkinta saa vauhtia ja Björk hälytetään apuun. Tutkimusten edetessä Björk joutuu kiperän kysymyksen äärelle: onko hänen oma veljensä sotkeutunut murhiin?
Helsinkiin 1920-luvulle sijoittuva dekkari, joka on jo yhdeksäs osa saman päähenkilön (Karl Axel Björk) tutkimuksia. En ole aiemmin lukenut tätä dekkarisarjaa, mutta kun tämä teos sai "vuoden johtolanka" -palkinnon 2023, niin uteliaisuudesta hankin sen kesäpokkariksi. Kirjan paikkojen ja kielen suhteen on taustatyötä tehty, eli kadunnimet yms. ovat ajanmukaisia, osa henkilöistä puhuu stadin slangia ja muutkin ainakin osin vanhahtavaa kieltä. Juonesta en pysty tosiaan sanomaan, minkä verran se toistaa sarjan edellisten osien kaavaa, mutta näin yksittäisenä teoksena se oli ihan toimiva. Dekkari/mysteerimielessä ei aivan sieltä koukuttavimmasta päästä, mutta historiallisena ajankuvana ja oikeasti olemassa ollutta "Verikoirat" -salaseuraa sivuten kiinnostava.
Parempi juoni kuin edellinen, vaikka tässäkin oli turhan paljon henkilöitä ja osoitteita - jopa Björk totesi kahteen kertaan että henkilöitä on niin paljon että pitää kirjoittaa ne ylös. Luvut katkesivat omituisesti kesken kohtauksen ja loppulause oli töksähtävä, eikä kerronta edelleenkään ole erityisen taitavaa kielellisesti, joten kolme tähteä. Vähän kyllästyttää se että sarja on edennyt jo yhdeksänteen osaan, mutta ajallisesti on kulunut vain vuosi tai pari. Reippaampi tahti tekisi hyvää.
Uudessa Björk-dekkarissa palataan jälleen ensimmäisen romaanin poliittisiin teemoihin. Entinen punavanki löytyy tapettuna ja naama tervattuna. Miehellä epäillään olleen yhteyksiä kommunistiagitaattoreihin. Sitten samalla tavalla tapetaan Fazerin suklaatehtaan yövartija, jota epäillään vakoojaksi. Poliisi pyytää Björkiltä apua tutkimuksiinsa. Miesten arvellaan joutuneen ns. omien likvidoimaksi. Mutta tämä teoria romuttuu pian, kun ammuttuna ja naama tervattuna löytyy myös nuori ylioppilas Eero Lilja. Pojalla tuskin on ollut mitään tekemistä kommunistien kanssa. Björk kaivelee asiaa liian syvältä ja saa joukon varjostajia peräänsä. Ida ja Valkama auttavat häntä parhaansa mukaan, samalla kun Björk viettää yhä enemmän ja enemmän aikaa morsiamensa Lisbetin perheen luona. Käy ilmi että Eero Lilja on osallistunut jonkinlaisen salaseuran toimintaan ja Björk yrittää selvittää pojan päiväkirjaa, joka on kirjoitettu salakirjoituksella. Kun hän pääsee lähemmäs ratkaisua, tilanteet käyvät vaarallisemmiksi. Näyttää myös siltä että Björkin pikkuveli Usko on jollain lailla sekaantunut salaseuran toimintaan. Lopulta Björk on pakotettu kohtaamaan tappajat silmästä silmään. Kirja tuntuu jonkinlaiselta paluulta alkuasetelmiin mutta juoni ei ole niin polveileva kuin ensimmäisissä kirjoissa. Myös roistoista Björk tuntuu selviävän liian helposti, kirjasta puuttuu todellinen vaaran tunne. Tätä edellinen Björk-dekkari Juhannusyön painajainen oli myös mielestäni liian laimea ja hieman samalla linjalla jatketaan. Toivottavasti seuraavassa Hämeen-Anttilan jännityskirjassa on enemmän sitä itseään eli jännitystä.
Karl Axel Björkin tutkimukset jatkuvat 9. osassaan tutuilla raiteilla. Parasta ovat Björkiä tutkimuksissa auttavat Frans Valkaman ja Ida Helanderin hahmot. Björkiin itseensä kaipaisin jotain rosoa, hiukan liian täydellinen kaikin puolin hän tuntuu kirkasta toiseen olevan.
Tuntuu, että kirjasarja alkaa toistamaan itseään jo aika tavalla. Tätä kirjaa lukiessa tuli olo, että olen lukenut saman kirjan jo aiemmin. Ainoastaan henkilöiden elämät menevät (todella hitaasti) eteenpäin, mutta tuntuu, että taustatarinatkin ovat hieman latistuneet eikä henkilöhahmot vie enää mukanaan.