Röppä on yksi kuuluisimmista suomalaisissa kansantarinoissa esiintyvistä räyhähengistä. Tämä mystinen paholaishahmo sai Tyrvään seudulla 1800-luvun alkupuolelta peräisin olevissa kertomuksissa kokonaisen perheen valtaansa ja vaikutti heidän elämässään vuosikymmenien ajan.
Mauri Kunnaksen Koiramäen lapset ja Näkki -lastenkirjastakin tuttu Röppä ei ollut leppoisa vieras. Se aiheutti uskomustarinoiden mukaan poltergeist-ilmiöitä, ja sen arveltiin houkuttaneen perheenisän myymään esikoistyttärensä pirulle morsiameksi.
Kirsimarja Jalonen tempautui uskomustarinoiden matkaan ja lähti sinnikkäästi selvittämään, millaiset ovat Röpän tarinoiden historialliset taustat. Röppä – Tyrvään räyhähenki on tutkimusretki yli 150 vuotta kertomusperinteessä eläneen legendan syntyyn.
Jalonen etsi viitteitä Röpästä kirkonarkistoista, historiankirjoista, kansanperinteestä, museoista ja paikallisilta ihmisiltä. Suomen autonomian ajan tapahtumia ja käytäntöjä peilataan kyläyhteisön ja päähenkilöiden elämäntapahtumien kautta.
Teos on aika päiväkirjamainen ja mukana on paljon kirjoittajan kuvittelua esim. henkilöiden luonteista ja ulkonäöistä sekä mietintöjä mahdollisista selityksistä tapahtumille. Kirja keskittyy paljon kylä- ja sukuhistoriaan, olisin ehkä kaivannut enemmän tekstiä itse poltergeist-ilmiöstä ja Röpän puuhista kootummin eikä hajanaisina pätkinä perhehistorian ohessa. Oli kuitenkin mukava luettava ja kattavasti taustoitettu ajankuva.
Erilainen kirja sukututkimuksesta ja arkistojen kaivelusta. Jalonen löysi sukupuustoon perheen, joka oli tullut tunnetuksi kotinsa räyhähengestä. Erinäisiä arkistoja kaivamalla hän onnistuu kertomaan tarinan perheestä, jonka tarina on traaginen ja tavallinen, ja jonka maine pirun talollisina ei silti haipunut historiaan sataan vuoteen.