Riemukas romaani teiniporukan juhannuksesta, joka ei suju aivan kuin oli suunniteltu.
Juhannuksesta on tulossa ennätystylsä. Viime tingassa Eetu saa varattua netistä luksusmökin porealtaineen, mistä tyttöystävä Alisa on innoissaan. Matkaan lähtevät myös kaverit Lassi ja Suvi, ja lopulta mukaan löydetään täysi-ikäinen, joskin hieman kyseenalaisen maineen omaava kuski.
Perillä käy kuitenkin ilmi, että mökki ei ole aivan sellainen kuin kuvissa. Soppaa hämmentää vielä tyttöjen salaperäinen kauppareissu, josta käynnistyy oikea väärinkäsitysten ilotulitus. Voiko yksi mökkireissu tuhota kaiken?
Laura Suomela tavoittaa teini-ikäisen mielenmaiseman ja ryydittää tarinaa hillittömällä huumorilla.
"Nuorisokielen" käyttö ei mennyt tässä ehkä ihan maaliin. Se oli vähän vaivaannuttavaa jopa näin kolmekymppisen mielestä. Nuorten kielenkäyttö ei muutenkaan ollut ihan uskottavan tuntuista. Nuorten ongelmat ja juhannuksen vastoinkäymiset sen sijaan olisivat voineet hyvinkin tapahtua kelle tahansa kaveriporukalle. Ihan kiva ja kevyt kesäfiiliksiin vievä kirja, tosin draaman kaareltaan aika tasainen ja tylsäkin. Jossain kohtaa oli pari ihan hauskaa oivallusta, jotka viihdyttivät.
Minä vastaan marraskuuta vakuuttavampi lukukokemus, vaikkakin sitten keskellä talvea :D Tällä pääsi pelottavan hyvin juhannusfiiliksiin vaikka luin kirjan tosiaan marraskuussa, enkä ole ikinä viettänyt mökkijuhannusta. Kiva nopea lukukokemus, mutta yksi kritiikin palanen minulla on: Voi kissaparka kun sinut on unohdettu! Kuka ihme lähtee reissuun kissan kanssa ilman että mukana on kasoittain tavaraa, mukaanlukien hiekkalaatikko 😅 kenen kissa uskaltaa vieraassa paikassa tehdä tarpeensa ulos ja kuka haluaa ottaa sellaisen riskin vuokramökissä. Kissa unohdettiin mökille yksin kun tie vei, mökin ovi unohdettiin auki, tyypit kelasivat että no ihan sama ei jaksa kääntyä takaisin. Hei nyt oikeesti! Mutta jos tämän kauhunäytelmän onnistuu pitämään mielestään pois, ihan pätevää “kausikirjallisuutta”.
Jos etsii nuortenkirjaa joka sisältää perinteisiä/paljon käytettyjä nuortenkirja-aiheita, suosittelen tätä. Mukana mm. -kesäinen mökkireissu kaveriporukalla -ryppyjä rakkaudessa -yltiöpäistä ryyppäämistä -pieleen menneet bileet -vahinkoraskaus -never mind, kuukautiset olivat vain myöhässä. -onnettomuudet, joista selvitään kuitenkin täydellä tuurilla. -ylimääräinen side kick, josta kukaan ei tykkää. Mutta mielet muuttuvat ja henkilö on lopulta kaikkien lemppari. -perinteinen "aikuiset ovat kulahtaneita ja tylsiä mutta oho, heillä onkin elämänviisautta, he ovatkin ihan siistejä!"
Lopulta kuitenkin kaikesta selvitään, asiat sovitaan ja jatketaan elämää normaaliin tapaan.
This entire review has been hidden because of spoilers.
Kiva kesäkirja; näin juhannuksen alla sopivaa luettavaa, mielellään ottaa mukaan ja siirtyy riippumattoon pötköttelemään ja lueskelemaan. Sopivan kevyt, ihan viihdyttävä ja nopealukuinen kirja. Kirja sopinee siis myös vähemmän lukemista harrastaville, varsinkin kirjan kohdeyleisölle eli nuorille. Kirja näyttää myös esimerkkiä, kuinka ilman alkoholia voi olla hauska juhannus, .
3,5/5. Ei yltänyt ihan Minä vastaan marraskuun tasolle, vaikka olikin taas taattua Suomelaa hyvine nuorisosekoiluineen. Suomela on kyllä 2020-luvun Tuija Lehtinen, sillä tästäkin tuli samanhenkisiä viboja. Hahmot on persoonallisia ja realistisia ja kiinnostavia, ja 200 sivuun mahtui sopivasti sekä huumoria että vakavampaa asiaa. Mukava ja mukaansatempaava kesäseikkailu, toimii.
🎧 kepeä kesäkirja. rento, vauhdikas, täynnä nuoruuden tunnelatauksia ja päähänpistoja. kesätunnelman ja mökkikohellusten ohella käsiteltiin myös vaikeita aiheita, mutta ne jäi kyllä aika pintaraapaisuiksi. viihdyin, vaikken ehkä ihan päässytkään tunnelmaan mukaan. johtuu ehkä siitä, ettei päähenkilöiden juhannuskohellukset tai elämändraamat olleet itselle niin samaistuttavia.
Viihdyttävää juhannuslukemista! Nuorison puhekielen käyttäminen vähän ärsytti, mutta tykkäsin siitä, ettei tää jäänyt pelkäksi sekoiluksi, vaan sisälsi myös vähän syvällisempää pohdintaa. Suomelan kirjoissa parasta on aitous ja hahmot, jotka voisivat ihan hyvin olla oikeita ihmisiä!
Yleensä nuortenkirjojen kieli ei nappaa (on joko väkinäistä tai sen sijaan että jotain vain sanottaisiin, se kivahdetaan/ärjäistään/huokaistaan/virnistetään), mutta tässä oli kyllä ihan toimiva dialogi. Oman aikansa kuva puhekielestä.
Hyväntuulinen täsmäkirja Helmet-haasteen kohtaan 28. Kirjassa on sama vuodenaika kuin lukuhetkellä. Leppoisaa kohellusta mutta myös lukioikäisten tulevaisuuden pohtimista.