Raikas novellikokoelma nuorista elämän käännekohdissa.
Sugar daddy mahdollistaa Melinalle ylellisen elämäntavan. Lumi löytää häkkivarastosta kodittoman tytön. Kun pandemia sulkee maailman, Ira luopuu kontrollista ja neitsyydestään. Ruu tahtoo poikaystäväkseen Hollywood-tähden, joka kuvaa Suomessa elokuvaa. Pakkomielteisesti rakastunut Z. vaatii Lumia luopumaan ystävistään. Pilaako tuntematon tyyppi Aaron yöuintisuunnitelmat?
Keneen epävarmassa maailmassa uskaltaa luottaa ja mihin rakastuminen voi johtaa?
Terhi Rannelan edellinen novellikokoelma Yhden promillen juttuja löytää uusia lukijoita vuodesta toiseen.
Terhi Rannela (s. 1980) on monipuolinen kirjoittaja, joka on kirjoittanut erityisesti nuortenkirjoja, mutta myös historiallisia romaaneja aikuisille ja tietokirjoja. Yöuinti ja muita novelleja on Rannelan toinen novellikokoelma, edellinen oli vuonna 2012 ilmestynyt Yhden promillen juttuja, joka käsitteli suomalaista alkoholikulttuuria.
Tämän kokoelman teema on vähemmän alleviivaava: kyse on kohtaamisista. Novellit ovat aikaisemman kokoelman tapaan pieniä ja helppolukuisia: 111 sivuun mahtuu viisitoista novellia, eli jutut ovat hyvin napakan mittaisia. Ne kuvaavat nuoria elämiensä käännekohdissa, eikä siihen aina monta sivua tarvita.
Kovin lyhyistä novelleista voisi rakentua hajanainen ja poukkoileva kokoelma, mutta Rannela paikkaa tätä sitomalla novelleja toisiinsa. Ne eivät muodosta mitään yhtenäistä tarinaa, mutta kun samat henkilöt esiintyvät novelleissa ristiin pää- ja sivuhenkilöinä, kokonaisuus pysyy hyvin koossa ja lukijankin on hauska odottaa, että mistä seuraava novellien välinen yhteys ponnahtaa esiin.
Novelleihin mahtuu kaikenlaista nykyaikaista ja tunnistettavaa. Yhdellä on sugar daddy, toinen joutuu muuttamaan häkkivarastoon asumaan. Yksi haaveilee Hollywood-tähdestä, joku luopuu poikkeusoloissa kontrollista ja elää, toisen yritys tehdä siirto lässähtää täysin. Novellit ovat mielenkiintoisia, hyvin kirjoitettua ja tuntuvat eläviltä. Niissä on kuin huomaamatta monenlaisia ihmisiä, erilaisia elämäntilanteita ja erilaisia ratkaisuja valinnanpaikoissa.
Kuvittelisi tämän nuorillekin lukijoille toimivan. Ainakaan sivumäärän ja novellien pituuden ei pitäisi karkoittaa ketään kirjan parista. Eiköhän näille novelleille ole äidinkielen opettajilla käyttöä. Eikä tämä vain helppoa ja vaivatonta aloittelijoiden kirjallisuutta ole: kokeneille lukijoille pieni kokoelma on mukava kerralla luettava välipala, jossa on kuitenkin ajatusta mukana.
3,5 Aluksi tuntui vaikealta päästä novelleihin kiinni. Tai tuntui siltä, että juuri kun pääsee tarinaan sisään se loppuu. Tätä tunnetta onneksi helpotti se, että novelleissa oli samoja henkilöitä. Tästä pidän aina! Lempinovellini oli ehdottomasti Yöuinti. Novelli oli kaunis ja kertoi sellaista tarinaa, jota nuortenkirjallisuudessa ei ole todellakaan liikaa nähty.
Novellikokoelmassa 15 tarinaa, joissa esiintyy erilaisia nuoria erilaisissa elämäntilanteissa ja heille merkityksellisiä kohtaamisia erilaisten ihmisten kanssa. Lähes jokainen hahmo linkittyy jollain tapaa kirjasta löytyviin muihin tarinoihin, joten lukijana on kiva tutustua yhdessä novellissa kohdattuun henkilöön paremmin toisessa novellissa. Teemat ajankohtaisia ja toisaalta myös ajattomia.
Koukuttavia tarinoita, en jotenkin edes osaa ajatella tätä novellikokoelmana kun kaikki tarinat kuitenkin linkittyivät toisiinsa, mutta varmasti jokainen novelli toimi myös yksinäänkin luettuna. Näiden Rannelan kirjojen parissa sivut kääntyy kuin itsestään.
Söpö kokoelma pieniä tarinoita, jotka kehystyvät löyhästi yhteen hahmojenvälisten siteiden kautta. Plussaa siitä, ettei yksikään novelli tuntunut ns. täytteeltä, vaan kaikilla oli sanottavanaan jotain. Tykkään siitä, miten tällaisissa kokoelmissa ajatus päähenkilöistä jää taka-alalle, kun jokainen saa olla hetken tarkasteltavana yksilönä.
Pitkähkön tauon jälkeen oon Terhi Rannelan novellien parissa. Yhden promillen juttuja teki suuren vaikutuksen, eikä Yöuintikaan jää siitä paljoa. Rannelalla on suorastaan maaginen taito punoa yhteen ihmisten välisistä pienistä kohtaamisista sellainen kudelma, että mie lukijana vaan ihastelen elämän suurta sattumanvaraisuutta. Lyhyissäkin novelleissa hän onnistuu paljastamaan tarinoidensa henkilöistä eri puolia niin, että tuntuu kuin ymmärtäisin ihmiskuntaa napsun verran enemmän.
Kirjoitustyylinsä on hyvällä tavalla neutraali. Mie tykkään siitä, että Rannela ei kirjoita mitään suurta slangia, katupuhetta tai ”nuorisokieltä”, koska tällä tavalla novellit kestävät miusta paremmin aikaa ja toimivat monenlaisille yleisöille. Tänä lukuvuonna käytin kokoelmaa mm. ääneenlukuun yläkoulussa ja toisella asteella.
Olipa ihana novellikokoelma. Novellit kertoivat nuoruudesta aidosti (itse nuorena voin sen todeta). Pidin miten novellit kokosivat yhdyssä verkon ja kaikki novellit liittyivät jotenkin toisiinsa. Omia lemppareitani oli Pitkä liitto, Bling bling baby, Roosa, Kirj0ja ja kuppi teetä -podcast, Rakkauskirje ja Yöuinti.
Rannelan novelleista löytää särmiä ja kauneutta. Ja itsensä, uudelleen ja uudelleen erilaisissa vaihtoehtoisissa tilanteissa, haaveissa ja painajaisissa.
Lyhyitä, nopealukuisia, vähän välipalan omaisia novelleja. Joka novellissa kuvataan eri henkilön elämää, mutta henkilöt on kuitenkin kytköksissä toisiinsa, joskus tavoilla joita ei edes arvaa. Toisaalta niinhän se elämässäkin usein on, ollaan kytköksissä toisiin ihmisiin toisinaan aika yllättävilläkin tavoilla.
Muutama novelli nousi syystä tai toisesta esiin. Esimerkiksi ensimmäinen, 1440 minuuttia, jossa pohditaan ensirakkautta. Tunnelma on lempeän hyväksyvä, toiselle toivotaan hyvää. Ainakin useimmiten. Häkkivaraston tyttö oli riipaiseva kaikessa koruttomuudessaan. Mutta toisaalta muistutti että myös hyviä ihmisiä on ja hyviä asioita voi tapahtua. Juuri tällaisten novellien takia on kiva kun henkilöt limittyy toisiinsa. Sensei Sakura oli hurmaava! Ihana elämänohjeita suoltava Sakura. Hykerryttävän hellyttävä novelli.
Terhi Rannelan nuortenkirja Yöuinti ja muita novelleja sisältää 15 novellia nuorten maailmasta. Novellien henkilöt kulkevat novellista toiseen ja ne on helppo tunnistaa, että tästähän puhuttiin jo siinä ja siinä novellissa, aivan kuin puhuttaisiin jonkun yläasteluokan oppilaista. Kirja siis sopii hyvin yläaste/lukioikäisille lukijoille.
Terhi Rannelan nuortenkirja Yöuinti ja muita novelleja kertoi nuorten maailmaan kuuluvista teemoista, ihastumisesta, identiteetistä, ensimmäisestä kerrasta, fanittamisesta, seurustelusta, mutta myös niistä vaikeista asioista, joista on vaikea puhua ja joista mieluummin vaietaan.
Terhi rannelan Yöuinti ja muita novelleja toi esille tämän päivän nuorten elämää iloineen ja suruineen.
3,5. Kokoelma kiinnostavia, pieniä novelleja. Erityisen innostavaa oli novellien linkittyminen toisiinsa samojen hahmojen myötä! Myös erilaisten tekstilajien käyttö oli mielenkiintoista, sillä olisi melkein saanut jopa leikkiä enemmän. Kaikki novellit eivät jaksaneet samalla tavalla herättää mielenkiintoa, mutta näin monen novellin kokoelmassa se ei haitannut. Lempinovellejani olivat 1440 minuuttia, Paljasjalkainen poika, Bling bling baby, Häkkivaraston tyttö, Kauniita unia, oman kullan kuvia, Punainen paroni ja Yöuinti.
Pidän Rannelan kirjoitustavasta. Yöuinti on novellikokoelma kohtaamisten järisyttävästä merkityksestä ja vaikutuksesta. Se ei sykähdytä tavalla, jonka Yhden promillen juttuja on jo vuosia tehnyt, eli siinä mielessä olin pettynyt. Silti kokoelma on hyvä. Suosikkini ovat Häkkivaraston tyttö ja Majakanvartija.
Novellit tuntuivat osittain keskeneräisiltä ja jäin kaipaamaan syvällisempää merkitystä. Onnistuneimmat novellit olivat Yöuinti, Punainen paroni ja Roosa. Niissä jäi varaa tulkinalle ja novellit tuntuivat toimivilta kokonaisuuksilta, jotka oli hiottu hyviksi. Tykkäsin siitä, että samoja hahmoja oli monissa eri novelleissa.
No okei ehkä 3,5 tähteä. Jotkut novellit oli varsin ihania, mutta toiset taas ei sytyttänyt. Varsinkin Sakura oli vain ihan liian outo eikä sopinut siihen novelliin yhtään. Henkilöt oli kiinnostavia, ja parhaita novelleja oli ainakin Yöuinti ja se, missä bongattiin sääksiä. Siis joo ei mikään mullistava lukukokemus, mutta hymy jäi kyllä huulille, loppu oli paras mahdollinen.
2,5⭐ En muutenkaan ole suuri novellien fani, mutta tämän kokoelman tarinoista oli aika vaikea saada minkäänlaista otetta. Hienoa on, että mukaan on nostettu vähemmistöjä, ympäristöteemoja ja muita etenkin nuorten elämään vaikuttavia aiheita.
Napakoita novelleja. Kaipasin yllättävyyttä tai liikahduksia enemmän. Hyviä novellikokoelmia nuorille ilmestyy harvoin, ja tämä kuuluu mielestäni ehdottomasti niihin hyviin ja kohderyhmäänsä iskeviin.
Hyvä kirja, mutta en taida olla kohderyhmää. Yläkouluikäisille tämä kyllä sopisi erittäin hyvin. Viimeinen, teokselle nimen antanut, novelli oli kyllä suosikki! Yläkoululaisena olisin varmaan antanut 4/5 tai jopa 4,5/5 ⭐️
Mielelläni lukisin lisää vielä Aarosta ja Pajusta!
Kiva mukava ja kevyt kirja. Ihana välipuhdistus kun on tullut luettua paljon syviä kirjoja. Kirjaan oli nätisti ripoteltu sekaan pieniä elämän ohjeita ja tärkeitä lausahduksia
Novellit oli hyviä, sopivan mittaisia ja keskenään erilaisia! Tykkäsin siitä, että eri novellien hahmot liittyivät toisiinsa. Lempi tekstejäni olivat mm. Paljasjalkainen poika, Kirjoja ja kuppi kuumaa -podcast, Rakkauskirje ja Yöuinti.