Vanhoja tuttuja ja uusia tulokkaita Rantakylän idyllisissä maisemissa.
Marleena saa määräaikaisen työn Haapasen leipomossa tuotekehittelijänä. Majapaikaksi sovitussa rivitaloasunnossa on tapahtunut vesivahinko, eikä Rantakylän kunnalla ole tarjota muuta kämppää kuin entinen opettajan asunto rapistuneen kyläkoulun yläkerrasta. Järkytyksekseen Marleena epäilee tuntevansa rakennuksen toisessa päässä majailevan nuorenmiehen.
Tuiki tuttu sen sijaan on lottovoiton saanut sinnikäs exä, jonka keltainen avoauto tuntuu pyörivän kylillä jatkuvasti. Solmuun menneet suhteet eivät näytä selkiytyvän ennen kuin muuan lehmä poikii!
Kirjoittajan toinen kertomus samalta kylältä. Jotenkin olisin odottanut alkuun pientä ”kertaustaulukko” mutta ekan kirjan päähenkilöt olivat tässä ihan sivuosassa ja välissä oli useampi vuosi. Ihan mukava kesähömppä mutta liian moni asia jäi kesken, miten huumehempoille kävi, miten pääparin elämä järjestyy, entä muitten, tai Siskon. Ehkä tämä jatkuukin, saa nähdä.
Alkoi lupaavasti kunnon "räsymattofiiliksellä" mutta rakkaustarinaa en tällä kertaa oikein ostanut... 3,5 tähteä, kuitenkin ylöspäin pyöristettynä ihanan kepeän kesäisyyden ansiosta.
Mistä tietää, että päähenkilö päätyi yhteen jonkun kanssa? Siitä, kun kirja loppuu. Samantyyppisiä kohtauksia oli useampi pitkin kirjaa, mutta aina tuli joku mutka matkaan. Mutta koska kirja loppui, oletan että pääpari päätyi yhteen.
Jotenkin nämä henkilöt ja tapahtumat ja dialogi ei nyt oikein vakuuttaneet. Kivan kevyt ja kesäinen kirja, mutta siihen ne ansiot sitten jäi. Aika hyppii välillä reippaasti eteenpäin kesken luvun ja jotenkin pitää vain päätellä että niin kävi. Tapahtumia on välillä ei yhtään ja välillä niin paljon että heikompaa hirvittää.
Tästä tuli varsinkin aluksi mieleen Katajamäki- ja Jylhäsalmi-sarjat, samoja elementtejä. Lukeminen etenee nopeasti eikä luetun ymmärtäminen vaadi erityisemmin ajatustyötä. Helppoa ja mukavaa kesälukemista.
Tykkäsin! Juoni oli jotenkin elämänmakuinen, koska eiköhän aika monella meistä ole kokemusta suhteista, joiden päättyminen ei ole ihan suoraviivaista. Maaseutukuvauksena myös aivan ihana, aion ehdottomasti lukea sarjan muut osat myös.
Viihdyttävää luettavaa maalaismaisemissa. Oli vanhaa koulua, lavatansseja, järvessä uintia ja lypsyä. Kaikkea mukavaa, mitä maalaisromantiikalta kaipaa.
Tarinassa vain ohimennen sivuttiin sarjan ykkösosan päähenkilöitä. Olisin halunnut kuulla lisää heistä eikä taas uudesta sinkkutytöstä. Ja ihmettelen, että vielä 2020-luvulla kirjoitetaan tällaista kehovihaa ja laihdutustuubaa.