Anna minulle nimi

by Ritva Hellsten

Nuori Malla haaveilee taiteilijan urasta. Opiskeluaikanaan hän kohtaa hengellisen yhteisön, joka tempaa hänet mukaansa. Malla tuntee saavansa elämälle tarkoituksen, kuuluvansa johonkin itseään suurempaan, mutta joutuu samalla ristiriitaan omien unelmiensa kanssa ja jättää taiteen. Hän perustaa perheen yhteisössä tapaamansa miehen kanssa. Mallan sisäinen yksinäisyys kuitenkin kasvaa, ja lopulta hän tajuaa, että voidakseen elää hänen täytyy jättää sekä avioliitto että uskonyhteisö, jossa yksi totuus hallitsee.

Nuorena maalattu omakuva kulkee Mallan mukana ja pakottaa hänet etsimään todellista itseään. Malla palaa kuvataiteen pariin ja maalatessaan kohtaa tunteitaan ja muistojaan. Samalla kun hän alkaa ymmärtää entistä ja nykyistä itseään, hänelle avautuu uusia näkökulmia menneisyytensä ihmissuhteisiin. Malla oivaltaa, miten tarve tulla rakastetuksi on ohjannut häntä lapsesta saakka hakemaan hyväksyntää auktoriteeteilta, joista lopulta on vapauduttava voidakseen elää omana itsenään.

Ritva Hellsten on kotkalainen kirjailija, jonka edellinen romaani Raija oli kaunokirjallisuuden vuoden 2020 Finlandia-finalisti. Syvällisenä ihmissuhteiden kuvaajana tunnettu Hellsten on kirjoittanut niin ikään erinomaisen vastaanoton saaneet romaanit Lea (2018) ja Orvot (2014).

211 pages, Hardcover

First published January 1, 2022

Reviews

[Kati Leskinen · Rating 4 out of 5]

I love a good break-up book

[Tiina Mahlamäki · Rating 3 out of 5]

Uskonnon ja taiteen ristiriitaa sekä omalle itselleen uskollisena pysymisen tematiikkaa käsittelevä teos, jonka päähenkilö ajautuu onnettomaan avioliittoon, mutta kasvaa lopulta vahvaksi naiseksi. Konservatiivinen uskonnollisuus näyttää teoksen näkökulmasta pinnalliselta ja vain peitetarinalta toksiselle maskuliinisuudelle.

[Maiju · Rating 4 out of 5]

kirjoitustyyli ei ollut tässä mieleen. jotkut asiat jäi turhaan paksun sumuverhon taakse, kun taas toiset taottiin kaaliin niin täysillä. "show don't tell" on kultainen sääntö syystä! päähenkilön prosessin kuvaus lässähti monessa kohtaa siihen, että se ensin kuvattiin, ja sitten vielä väännettiin rautalangasta perään. lukukokemuksena 3 tähteä.

tässä oli kuitenkin mua koskettavia teemoja, joita käsiteltiin ja kuvattiin tavalla, joka oli tähän asti lukemistani fiktioteoksista ehkä lähinnä omaa kokemustani, ja jotain realistista vaihtoehtoista tietä. kuinka idealistisuus, ehdottomuus ja halu tehdä oikein voidaan muuttaa itsetuhon lyömäaseeksi uskonyhteisössä, ja kuinka haluamisen taito on lihas, joka surkastuu kun sen käytölle ei ole tilaa. kuinka turvallista on vältellä omaa elämäänsä, vaikka se tekee elämästä kamalaa, koska turvallisuus on kuitenkin aina suurin tarve.

kuinka mennyttä itseään ei saa koskaan takaisin, mutta on tulevalle itselleen velkaa olla musertumatta sen tiedon alle.

"jälki painuu siihen, joka on pehmeä."