Toimittajana Kabulissa avaa sodan runtelemaa Afganistania naisreportterin silmin.
Kun Maija Liuhto saapui Afganistaniin kuusi vuotta sitten, hän pelkäsi tehneensä kohtalokkaan virheen. Kansainväliset joukot olivat vetäytymässä maasta, Taliban sai jatkuvasti lisää alueita valtaansa, ja pommi-iskut ja sieppaukset olivat arkipäivää Liuhdon kotikadulla Kabulissa. Silti hän alkoi raportoida maasta, jolle ei enää jaksettu antaa paljon huomiota lännessä. Toimittajana Kabulissa vie lukijan keskelle Afganistanin vaarallisia poliittisia kiemuroita, uskonsotureiden olohuoneita ja pommi-iskujen jälkimaininkeja.
Äärimmäisyyksien maassa Liuhto sai kokea sekä vaarallisia läheltä piti -tilanteita että unohtumattomia seikkailuita. Hän kiipesi salaa Afganistanin armeijan evakuointilennolle Kandaharissa, jahtasi terroristijohtajan haastattelua ja tutustui poliisipäällikköön, joka jo seuraavana päivänä kuoli hyökkäyksessä. Vuonna 2021 Liuhto palasi Talibanin haltuun ottamaan maahan. Henkilökohtaisessa reportaasikirjassa avataan unohdetun konfliktin äärimmäistä hintaa maan surullisen mutta kiehtovan arjen kautta.
Liuhton uraa seuranneena odotin tätä kirjaa kovasti, enkä joutunut pettymään. Kirja tuli luettua varsin hitaasti, kaiketi koska jokaisen sivun halusi ymmärtää laajemmassa kontekstissa. Teksti oli selkeää ja johdonmukaista, vaikka sen aihe, Afganistanin sota, ei sitä ole.
Kirja on tärkeä luettavaksi kenelle tahansa. Puhumme usein lännen velvollisuudesta auttaa, lännen virheistä sen projekteissa sekä median epäonnistumisesta, ja tämä kirja antaa konkretiaa näiden aiheiden ympärille. Se selittää, mitä oikeastaan tarkoitamme kun puhumme epäonnistumisesta Afganistanissa.
Kirja on myös kertomus sotakirjeenvaihtajan työstä. Useat kuvaukset tuntuvat uskomattomilta ja saavat ihailemaan Liuhdon omistautuneisuutta alueelle jolla työskentelee, sekä antautumista koko uralleen. Se on myös hieno osoitus siitä, että tämäkin työ on mahdollista kaikille sukupuolille. Joissain tilanteissa sukupuolesta on ollut varmasti Liuhdolle etuakin. Liuhto haastatteli vuosien aikana useita afgaaninaisia, eivätkä nämä kaikki haastattelut olisi varmasti onnistuneet miestoimittajalta.
Naisten auttamisesta puhuttiin kirjassa kuten siitä mielestäni kuuluukin: länsijoukkojen väitteet naisten todellisesta auttamisesta ja aseman parantumisesta eivät ole yksinkertaisesti totta, monestakaan näkökulmasta katsottuna. Siitä huolimatta media syötti meille tätä käsitystä vuodesta toiseen.
Liuhto kertoo avoimesti ja puolustelematta toimittajien epäonnistumisesta Afganistanin uutisoinnissa. Kirja ei ole anteeksipyytelevä, mutta Liuhto kertoo siinä selkeästi, mitä hänen ja muiden toimittajien olisi pitänyt tehdä toisin ja miksi. Hän kertoo sen syyttelemättä ja puolustelematta. "Meidän olisi pitänyt nähdä sodan sumun läpi", hän päättää kirjansa.
Tykkäsin kyl tästä! Kiinnostava kuvaus Afganistanin viime vuosista rohkean toimittajan näkökulmasta. Kabulin eliitin biletystä, terrori-iskuista ja kidnappauksista uutisointia, eri etnisten ryhmien tasapainoilun kuvausta ja myös kriittistä perspektiiviä länsimaisen median rooliin Talibanin valtaannousussa. Liuhto on kyllä elänyt kiinnostavia, vaikka tietenkin myös vaikeita, aikoja Afganistanin tilannetta aivan lähietäisyydeltä seuraten.
Erittäin mielenkiintoinen teos Afganistanin tilanteesta ja taustoista, jotka ovat nykytilanteeseen johtaneet. Perusteellinen ja näkökulmiltaan monipuolinen kokonaisuus, jossa arvostettava määrä myös lännen ja toimittajien itsensä kritisoimista. Harvoin on yhteen kirjaan saatu mahdutettua näin monta erilaista lähestymistapaa. Tässä huomataan, että ulkopuolelta ei voi koskaan ymmärtää asioita samalla tavalla kuin itse tietyn kulttuurin sisällä elävänä. Samalla toimittajalle itselleenkin aukeni kiinnostavasti, miten valtava vaikutus medialla on siihen, miten ihmiset asiat näkevät. Ainut pieni miinus oli ajoittainen raskaslukuisuus, kun nimiä ja yksityiskohtia vilisi niin paljon, ettei niissä pysynyt mukana. Hieman vähempi perusteellisuuskin olisi riittänyt. Kaikkinensa kuitenkin suositeltava kirja luettavaksi. Avasi silmiä monella tapaa.
Olipa silmiäavaava kirja Afganistanin äärimmäisen monimutkaisesta todellisuudesta ja toimittajan työstä siellä. Liuhto on ollut todella rohkea ja työlleen omistautunut lukuisten vaarallisten tilanteiden keskellä. Hän on myös kriittinen oman työnsä ja ylipäätään median suhteen.
Tämän kirjan luettuaan ehkä ymmärtää Afganistanista jotakin. Ja ymmärtää sen, että USA ja länsimaat epäonnistuivat totaalisesti. Ja sen, että kansainvälinen media on keskittynyt uutisoimaan asioita "Kabulin kuplasta" käsin. Suurimmalle osalle afganistanilaisista talebanit edustavat sellaista voimaa, joka on lopettanut sisällissodan ja tuonut rauhan. Kirjassa törmää moneen todella hämmentävään asiaan, mikä lienee hyvä asia. Herättää ajatuksia.
Sanoisinko että varsin vaikuttava kirja siitä, kuinka Maija Liuhto toimi toimittajana Kabulissa ja Afganistanissa ylipäätään - ensin sodan aikana ja myöhemmin vielä talibanin noustua valtaan. Hyvin mielenkiintoinen katsaus elämään jatkuvassa epävarmuudessa ja väkivallan ympäröimänä, mutta toisaalta myös Kabulin paremman väen juhliin sekä Kabulin ja muun maan eroihin.
Rohkea ja inspiroiva nainen, Maija Liuhko, jonka tarina teki suuren vaikutuksen. Harmi, ettei häneltä ole enempää kirjoja – lukisin mielellään jatkoakin. Todella mielenkiintoista ja avartavaa lukea, millaista työ ja elämä Afganistanissa on ollut.