Romanttinen mysteeriromaani Fiskarsin ja Mustion ruukkien alkuajoista. Nuori Maria etsii tulipalojen sytyttäjää. Entä kuka taltuttaisi liekin Marian sydämestä?
Kevään 1656 tulipaloyönä nuoren Maria Thorwösten elämä muuttuu. Tuli polttaa merkkinsä hänen selkäänsä ja mieleensä. Sitten kuolee isä, ja perhettä uhkaa taloudellinen perikato. Elin-äiti ei luota sukulaismiehiinsä vaan ottaa ohjat perheen ruukeilla. Onni ei silti käänny, tulipalojen kauhut seuraavat perhettä ja Maria alkaa pelätä rakkaidensa puolesta. Hiiviskeleekö yön pimeydessä tuhopolttaja? Kun vielä ruukinkirkon papiksi saapuu tuttu, sietämättömän pöyhkeä keikari, syttyy kipinöitä muuallakin kuin tulipesässä. Väkevä romaani 1600-luvun ruukinkartanoiden ja ruukinväen elämästä.
Kristiina Vuoren yhdestoista historiallinen romaani Kesytön liekki kertoi 1600-luvun puolesta välistä ja nuoresta Maria Petterintytär Thorwöstestä. Marian äiti Elin Såger oli jäänyt leskeksi ja yritti pitää mieheltään perinnöksi jäänyttä omaisuutta ja yrityksiä pystyssä. Yrityksiin kuuluva Fiskars tunnetaan tänäkin päivänä.
Minusta oli mielenkiintoisinta seurata, miten Marian äiti onnistui pyrkimyksissään, sillä Elin on oikeasti elänyt ja vaikuttanut 1600-luvulla sekä toiminut yli sadan hengen työllistäjänä, sen lisäksi, että oli kymmenlapsisen perheen äiti ja yksinhuoltaja aikana, jolloin naisilla ei ollut virallista oikeutta omaisuuksiin eikä päätöksentekoon ainakaan avioliiton aikana. Turussa voi tänä päivänä kulkea Elin Sågerin kujaa pitkin. Myös hänen entinen kotitalonsa on säilynyt Aboa Vetus museossa Aura-joen rannalla.
Kristiina Vuoren Kesytön liekki vei mukanaan 1600-luvun ruukkimiljööseen, jossa loimusi arvaamattomat tulenlieskat. Yhtä arvaamaton oli rakkauden lieska, joka syttyi ja poltti kantajaansa. Upea fiktiivinen tarina henkilöistä, jotka ovat aidosti eläneet 1600-luvulla.
Kaksi viimeisintä Kristiina Vuoren historiallista romaania tuottivat pienen pettymyksen, mutta päätin lukea Kesyttömän liekin. Onneksi, sillä pidin lukemastani!
Marian äiti on jäänyt leskeksi ja saanut mieheltään perinnöksi ruukkeja. Perhe päättää muuttaa 1600-luvun puolivälin Turusta valvomaan ruukkien toimintaa. Vuori on taas tehnyt tarkkaa taustatutkimusta, mikä tuo romaaniin uskottavuutta. Onnistuin arvaamaan etukäteen salaperäisten tulipalojen sytyttäjän, mutta se ei juurikaan vähentänyt kirjan tenhoa, sillä syyllisen etsintä ei ole dekkarimaiseen tapaan pääroolissa, vaan pääpaino on ihmissuhteissa.
Kirja kuvaa ruukinpatruunan lesken ja jälkikasvun elämää. Henkilöt ovat todellisia samoin kuin osa tapahtumista. Kirjailija on kuitenkin täydentänyt historiankirjoitusta mielikuvituksellaan sekä siirtänyt henkilöitä ja tapahtumia ajassa ja paikassa. Päähenkilö on patrunessan nuorin tytär Maria. Punaisena lankana kirjassa kulkee Marian suhde veljensä ystävään, josta on tuleva pappi. Tapahtumia matkan varrella on enemmän ja vähemmän, osa menee jo ehkä hiukan yliampuviksi kirjan aikakauden huomioon ottaen. Loppu on kuitenkin lukijan arvattavissa.
Ensimmäinen lukemani Kristiinan Vuoren kirja. Pettymykseksi jäi, koska en tuntenut juonen imua, päähenkilö tuntui koko tarinan ajan passiiviselta ja koska koko ajan pyöriteltiin todella oudoista näkökulmista seksuaalista ahdistelua ja väkivaltaa. Etenkin jälkimmäinen teema ja tpa, jolla sitä käsiteltiin, häiritsi aika paljon. Miljöö ja yksityiskohdat ihan jees.
Todella hyvää taustatutkimusta ja arvostan historian naisten tarinoiden kertomista, kun peruskoulut eivät sitä tee. Tarina nappasi mukaansa lyhyiksi ajoiksi.