Kaarlo Juho ja Ester Ståhlberg olivat Suomen tasavallan ensimmäinen presidenttipari vuosina 1919–1925. Ståhlbergit olivat uranuurtajia, sillä tasavalta oli valtiomuotona uusi. Euroopassa eikä juuri muuallakaan ollut montaa sellaista maata, jonka valtionpäämies olisi ollut vaaleilla valittu presidentti.
Presidenttien puolisoita ei ole tavallisesti käsitelty presidentti-instituutioon kuuluvina vaikuttajina. Tasavallan ensimmäiset on kaksoiselämäkerta, joka kertoo millä tavalla Ståhlbergit rakensivat Suomeen presidentti-instituutiota ja miten he tekivät sitä yhdessä ja suunnitelmallisesti.
K. J. Ståhlberg jäi vuonna 1917 leskeksi. Ester Hällström (os. Elfving) oli Ståhlbergin edesmenneen puolison Hedvigin lapsuudenystävä. Esterkin oli jäänyt leskeksi vuonna 1917, ja hänellä oli yksi tytär. Presidentti-instituution rakentamisen kannalta yhteensattuma oli täydellinen.
Kesällä 1920 tasavallan presidentti, kuuden lapsen yksinhuoltaja, sai rinnalleen uuden puolison. Tuntuu melkein siltä, kuin kaikki olisi ollut etukäteen suunniteltua. Ester Ståhlberg tiedosti heti asemansa, tehtävänsä ja mahdollisuutensa ja päätti tukea kaikessa miestään, vaikka uusioperhe kipuili pahimmalla mahdollisella tavalla.
Juhoa ja Esteriä rinnakkain käsittelevä kirja. Hieman pomppi välillä kerronta ja omituinen kappalejako ja painotus ei helpottanut seuraamista. Teemoja käsiteltiin epäsuhtaisesti ja niiden välillä liikkuminen ei aina auennut minulle. Välillä myös mietitytti, kuinka paljon oli pohdittu, mitä kahden elämän sovittamisella yksiin kansiin haettiin ja miten ne sovitetaan sulavasti yhteiseksi kirjaksi vai haluttiinko kertoa molempien tarina ja ne sitten ängettiin yksiin kansiin, molemmista puolista oleellisimmaksi koetut huomioiden. Vaikka toki puolisoiden yhteiselämä oli myös yhteistä ja Juho oli monessa kohtaa velkaa Esterille.
Kirja sisälsi itselleni paljon uutta Esteristä. Kaikki tietävät MLL:n, mutta Esterin suuri rooli myöhemmin Pelastaa lapset järjestöksi nimensä muuttaneen Koteja kodittomille järjestön perustamisessa ei ollut aikaisemmin rekisteröitynyt minulla.
Marjaliisa ja Seppo Hentilä ovat tehneet poikkeuksellisen elämänkerran Ståhlbergin presidenttiparista 1919-1925. Poikkeuksellisen sen takia, että kirjassa on myös vahvasti mukana Ester Ståhlbergin toiminta presidentinlinnassa ja sen ulkopuolella. Poliittisen elämänkertahistorian lisäksi teos kuvaan pariskunnan yksityiselämää ja Ester Ståhlbergin yhteiskunnallista toimintaa. Kirja on hyvin kirjoitettu ja se on kokonaisuudessaan jämerää tarinaa itsenäisyytemme alkuajoista. Uusia asioita tulee esiin paljon ja Hentilät pystyvät luomaan uuden näkökulman Ståhlbergien elämään. Kirja kuuluu 1920-luvun historianharrastajan pakolliseen lukemistoon. Pisteet 10/10.
Tartuin tähän käytyäni katsomassa näytelmän Ståhlbergin elämästä. Käytiin mukavasti läpi niin politiikkaa, Esterin yhteiskunnallista vaikuttamista kuin perhe-elämää. Yllättävää kyllä lempiosani melkeinpä oli perhedraama, Esterin ja Ståhlbergin välinen suhde ja Ståhlbergin mielenkiintoinen persoona, jotka kaikki kuvautuivat harvinaisen hyvin aikaisemmin lukemiini elämänkertoihin verrattuna.
Tasapainoinen yhdistelmä yksityistä ja julkista ja KJ:ta ja Esteriä. Valottaa henkilönä harmaan, mutta jälkipolvienkin tarkastelun hyvin kestävän ensimmäisen presidentin matkaa kun tasavallan peruspilareita junttailtiin itsenäisen Suomen ottaessa ensi askeliaan. Mielenkiintoinen.