What do you think?
Rate this book
Under the North Star #2
The Uprising
Part two of Linna's trilogy Under the North Star, entitled The Uprising, is the most powerful novel ever about the 1918 Civil War of Finland, which erupted only a month and a half after Finland's Declaration of Independence.
This part focuses largely upon the fiery eldest of the Koskela sons, Akseli Koskela, who has grown up to become a leader. The social unrest, the class conflict, erupts into a war between Finns, between the haves and the have-nots, even between neighbors. The voices of reason and the voices of hatred are heard clearly in Pentinkulma. The inhumane events of Finland's Civil War affect Pentinkulma and the Koskelas in dramatic fashion. With deep insight and a strong commitment to truth Linna describes how the victors handled the aftermath of the three-month war, the pseudo-trials, the executions, and the prison camps. This most famous and penetrating novel dealing with the Civil War in Finland is also the centerpiece of Linna's trilogy Under the North Star I-III.
This part focuses largely upon the fiery eldest of the Koskela sons, Akseli Koskela, who has grown up to become a leader. The social unrest, the class conflict, erupts into a war between Finns, between the haves and the have-nots, even between neighbors. The voices of reason and the voices of hatred are heard clearly in Pentinkulma. The inhumane events of Finland's Civil War affect Pentinkulma and the Koskelas in dramatic fashion. With deep insight and a strong commitment to truth Linna describes how the victors handled the aftermath of the three-month war, the pseudo-trials, the executions, and the prison camps. This most famous and penetrating novel dealing with the Civil War in Finland is also the centerpiece of Linna's trilogy Under the North Star I-III.
420 pages, Paperback
First published January 1, 1960
90 people are currently reading
628 people want to read
About the author
Väinö Linna
22 books103 followersVäinö Linna was one of the most influential Finnish authors of the 20th century. He shot to immediate literary fame with his third novel, Tuntematon sotilas (The Unknown Soldier, published in 1954), and consolidated his position with the trilogy Täällä Pohjantähden alla (Under the North Star, published in 1959–1963 and translated into English by Richard Impola).
Väinö Linna was born in Urjala in the Pirkanmaa region. He was the seventh child of Viktor (Vihtori) Linna (1874–1927) and Johanna Maria (Maija) Linna (1888–1972). However, Linna's father, a butcher, died when Väinö Linna was only eight years old. Thus his mother had to support the entire family by working at a nearby manor. Despite his background, Linna's interest in literature began early on. As a child, Linna loved adventure novels which he borrowed from the local library. The author's education was, however, limited to six years at a public school which he finished in the mid-1930s. After working as a lumberjack and a farm hand at the same manor where his mother had worked, Linna moved to Tampere in 1938. Typical of his generation, the adolescent author-to-be moved from the countryside to a developing city in search of industrial labour which he found at the Finlayson textile mills.
In 1940, Linna was conscripted into the army. The Second World War had broken out, and for Linna's part it meant participation in the Continuation War (1941–44). He fought on the eastern front. In addition to being a squad-leader, he wrote notes and observations about his and his unit's experiences. Already at this point Linna knew that writing would be his preferred occupation. However, failure to get the notes published led him to burn them. In spite of rejection, the idea of a novel, which would depict ordinary soldiers' views on war, would later lead him to write The Unknown Soldier.
After the war, Linna got married and started writing whilst working at the mills during the day. Throughout his time at Finlayson, Väinö Linna read avidly. Such authors as Schopenhauer, Dostoyevsky, and Nietzsche gained Linna's respect. Linna later said that Erich Maria Remarque's All Quiet on the Western Front had also had a great influence on him. However, Linna's first two novels Päämäärä and Musta rakkaus sold poorly; he also wrote poetry but did not enjoy success with that either. Not until the release of The Unknown Soldier (1954) did he rise to fame. It is evident that at the time there was a distinct social need for a novel that would deal with the war and ordinary people's role in it. A decade after the peace treaty with the Soviet Union many Finns were ready to reminisce, some even in a critical manner. The Unknown Soldier satisfied that need completely, as its characters were unarguably more diverse, realistic yet heroic, than those of earlier Finnish war novels. The book soon became something of a best-seller, as it sold 175,000 copies in only six months — quite a lot for a Finnish novel in the 1950s. Yet, the reception of the book was harsh. In Finland's biggest newspaper, Helsingin Sanomat, the critic Toini Havu argued in her infamous review that Linna did not present his characters in a grand historical and ethical context, which she thought was crucial. Also modernists treated The Unknown Soldier with contempt. At the time Tuomas Anhava referred to The Unknown Soldier as a "boy's book" because of its action-packed storyline. The acceptance of the general public and Linna's determination were, however, enough to outdo the criticism in the end.
In the mid-50s, Linna moved to Hämeenkyrö and began to cultivate crops. In 1959, the first part of Under the North Star was released. The book was a success and other parts were to follow. The second part was published in 1960 and the final part in 1963. In 1964, Linna sold the farm and moved back to Tampere. This time he did not return to Finlayson, as he now could dedicate his life entirely to literature due to the financial success hi
Väinö Linna was born in Urjala in the Pirkanmaa region. He was the seventh child of Viktor (Vihtori) Linna (1874–1927) and Johanna Maria (Maija) Linna (1888–1972). However, Linna's father, a butcher, died when Väinö Linna was only eight years old. Thus his mother had to support the entire family by working at a nearby manor. Despite his background, Linna's interest in literature began early on. As a child, Linna loved adventure novels which he borrowed from the local library. The author's education was, however, limited to six years at a public school which he finished in the mid-1930s. After working as a lumberjack and a farm hand at the same manor where his mother had worked, Linna moved to Tampere in 1938. Typical of his generation, the adolescent author-to-be moved from the countryside to a developing city in search of industrial labour which he found at the Finlayson textile mills.
In 1940, Linna was conscripted into the army. The Second World War had broken out, and for Linna's part it meant participation in the Continuation War (1941–44). He fought on the eastern front. In addition to being a squad-leader, he wrote notes and observations about his and his unit's experiences. Already at this point Linna knew that writing would be his preferred occupation. However, failure to get the notes published led him to burn them. In spite of rejection, the idea of a novel, which would depict ordinary soldiers' views on war, would later lead him to write The Unknown Soldier.
After the war, Linna got married and started writing whilst working at the mills during the day. Throughout his time at Finlayson, Väinö Linna read avidly. Such authors as Schopenhauer, Dostoyevsky, and Nietzsche gained Linna's respect. Linna later said that Erich Maria Remarque's All Quiet on the Western Front had also had a great influence on him. However, Linna's first two novels Päämäärä and Musta rakkaus sold poorly; he also wrote poetry but did not enjoy success with that either. Not until the release of The Unknown Soldier (1954) did he rise to fame. It is evident that at the time there was a distinct social need for a novel that would deal with the war and ordinary people's role in it. A decade after the peace treaty with the Soviet Union many Finns were ready to reminisce, some even in a critical manner. The Unknown Soldier satisfied that need completely, as its characters were unarguably more diverse, realistic yet heroic, than those of earlier Finnish war novels. The book soon became something of a best-seller, as it sold 175,000 copies in only six months — quite a lot for a Finnish novel in the 1950s. Yet, the reception of the book was harsh. In Finland's biggest newspaper, Helsingin Sanomat, the critic Toini Havu argued in her infamous review that Linna did not present his characters in a grand historical and ethical context, which she thought was crucial. Also modernists treated The Unknown Soldier with contempt. At the time Tuomas Anhava referred to The Unknown Soldier as a "boy's book" because of its action-packed storyline. The acceptance of the general public and Linna's determination were, however, enough to outdo the criticism in the end.
In the mid-50s, Linna moved to Hämeenkyrö and began to cultivate crops. In 1959, the first part of Under the North Star was released. The book was a success and other parts were to follow. The second part was published in 1960 and the final part in 1963. In 1964, Linna sold the farm and moved back to Tampere. This time he did not return to Finlayson, as he now could dedicate his life entirely to literature due to the financial success hi
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 30 of 79 reviews
June 14, 2020
Ihan järjettömän hyvä idea kuunnella tätä äänikirjana julkisella paikalla. Kyllä tuli taas esiteltyä kyynelkanavien toimintaa samalla bussilla matkustaville.
EDIT 14.6.2020: Loppu on vielä parempi toisella lukukerralla. Ei hitto miten paljon mä rakastan tätä kirjaa.
EDIT 14.6.2020: Loppu on vielä parempi toisella lukukerralla. Ei hitto miten paljon mä rakastan tätä kirjaa.
January 22, 2023
Sitä mä vaan mietin, että miten vähän arvoinen yksien elämä toisille on aina ollut. Miten julmaa on valtaapitävän viha, miten harhainen on herrojen käsitys omasta hyvyydestään vuosisadasta toiseen, ja miten kestämätön maailmanjärjestys, jossa yhdet elävät toisten työstä ja kurjuudesta.
Ja mä mietin sitä muistojuhlaa vuonna 2018, jossa pidettiin juhlapuheita miehistä, joilla on tuhansien punaisten veret niiden käsissä, en saanut suutani auki kun isot herrat ylisti valkoista terroria. Mietin yläasteen historianopettajaa joka kysyi kenen suvussa on punaisia ja nauro päälle jos uskalsi vastata, ja mun suvun punaisia, erityisesti sitä kotipihaan ammuttua poikaa, joka näyttää valokuvissa ihan mun veljeltä kuustoistavuotiaana.
Ja mä mietin, että on asioita, joiden kanssa on elettävä, mutta joita ei saa unohtaa eikä kuulu antaa anteeksi. On haavoja, jotka ajan kanssa kyllä arpeutuu, mutta ne arvet jää. Ja ne periytyy.
Että joo. Poikkeuksellisen helpot viisi tähteä romaanisarjan toiselle osalle, nää on kyllä Suomen kirjallisuuden ehdotonta parhaimmistoa.
Ja mä mietin sitä muistojuhlaa vuonna 2018, jossa pidettiin juhlapuheita miehistä, joilla on tuhansien punaisten veret niiden käsissä, en saanut suutani auki kun isot herrat ylisti valkoista terroria. Mietin yläasteen historianopettajaa joka kysyi kenen suvussa on punaisia ja nauro päälle jos uskalsi vastata, ja mun suvun punaisia, erityisesti sitä kotipihaan ammuttua poikaa, joka näyttää valokuvissa ihan mun veljeltä kuustoistavuotiaana.
Ja mä mietin, että on asioita, joiden kanssa on elettävä, mutta joita ei saa unohtaa eikä kuulu antaa anteeksi. On haavoja, jotka ajan kanssa kyllä arpeutuu, mutta ne arvet jää. Ja ne periytyy.
Että joo. Poikkeuksellisen helpot viisi tähteä romaanisarjan toiselle osalle, nää on kyllä Suomen kirjallisuuden ehdotonta parhaimmistoa.
June 25, 2019
Den mest drabbande skildring av Finlands inbördeskrig som jag har läst. Upp, trälar börjar lite långsamt, tyngd av idel politiska tal. Men under den långsamma inledningen byggs också hatet upp så att man känner hur det sjuder i byn och så att jag faktiskt tror att kriget brutit ut innan jag gjorde det, så dramatiskt och hätskt är det. Sedan kommer kriget, eller revolutionen som många av bokens personer kallar det till en början, och till en början är det många som tror på en bättre framtid (och som jag skulle unna dem just detta!) men också många som rusiga av makten och undantagstillståndet begår grova övertramp. Man drar i fält, och det går illa. Det finns mycket lite hjältemod och betydligt mer brist på planering och utrustning, mer köld, blod och död. Och värre ska det bli när kriget tar slut och avrättningarnas och fånglägrens tid tar vid.
Jag har läst om inbördeskriget förr, men lär mig ändå nytt och får en fördjupad förståelse för hur detta kunde ske (åh, detta hat som man odlar och göder på båda sidor – men också de privilegierades envisa motstånd mot de allt högljuddare kraven på reformer). Och ändå, så svårt att förstå att detta faktiskt hände i mitt eget hemland för bara hundra år sedan. Att finländare sköt mot finländare, att man vägrade förlorarsidans avrättade begravning på kyrkogården – och att vi på något sätt klarade av att samla ihop oss och fokusera på annat än hatet och såren och styra upp det här landet efteråt. Jag har alltid haft lite svårt för benämningen "frihetskriget". Än mera så efter att ha läst Upp, trälar.
Jag har läst om inbördeskriget förr, men lär mig ändå nytt och får en fördjupad förståelse för hur detta kunde ske (åh, detta hat som man odlar och göder på båda sidor – men också de privilegierades envisa motstånd mot de allt högljuddare kraven på reformer). Och ändå, så svårt att förstå att detta faktiskt hände i mitt eget hemland för bara hundra år sedan. Att finländare sköt mot finländare, att man vägrade förlorarsidans avrättade begravning på kyrkogården – och att vi på något sätt klarade av att samla ihop oss och fokusera på annat än hatet och såren och styra upp det här landet efteråt. Jag har alltid haft lite svårt för benämningen "frihetskriget". Än mera så efter att ha läst Upp, trälar.
July 20, 2025
Lahtareista ja punikeista.
Suomen sisällissodasta älykkäästi kirjoittaminen ei ole kovin helppoa. Linna on siihen kuitenkin pystynyt. Narratiivi on rakennettu taiten, Pentinkulman punaisilla tuntuu olevan kaikki oikeus nousta kapinaan, parempi maailma on mahdollinen, edessä seisoo vain sortovallastaan kynsin ja hampain kiinni pitävä porvari.
Linna käsittelee kauniisti sitä intoa, jolla vallankumoukseen valmistaudutaan. Tie helvettiin (tai no Hennalaan) on todella kivetty hyvillä aikomuksilla. Lukukokemus on jännittävä - (liki) jokainen joka kirja lukee tietää mitä on luvassa - sota, terrori, tappio, kammottavat vankileirit.
Linna kuvaus epäonnistuvasta vallankumouksesta hehkuu kaaosta ja kaunaa molemmilla puolilla. Kirja onnistuu epäinhimillisen julmuuden kuvauksen keskellä pitämään molemmat puolet inhimillisinä (vaikka lukijan oletetaan sympatiseeraavan enemmän kovemman kohtalon kokeneita punaisia joiden näkökulmasta tarinaa kerrotaan).
Ja kirjan hienoimmat hetket ovatkin lyhyitä, hahmoja inhimillistäviä hetkiä. Erityisesti kaksi jäi mieleen. Ensimmäisenä kohta, jossa kuvataan Elinan kääntymistä äitinsä tapaan sisäänpäin suhteessa Akseliin, kaikessa yksinkertaisuudessaan siinä oli jotain liikuttavaa. Ja toisena Akun ja Aleksin lakoninen "Nappituomio... molemmille", mikä kuolematon repliikki.
Kaiken kaikkiaan oivallinen kuvaus tragediasta. Nyt tekee mieli perehtyä syvemmin sisällissotaan. Ja aloittaa kolmas osa.
Suomen sisällissodasta älykkäästi kirjoittaminen ei ole kovin helppoa. Linna on siihen kuitenkin pystynyt. Narratiivi on rakennettu taiten, Pentinkulman punaisilla tuntuu olevan kaikki oikeus nousta kapinaan, parempi maailma on mahdollinen, edessä seisoo vain sortovallastaan kynsin ja hampain kiinni pitävä porvari.
Linna käsittelee kauniisti sitä intoa, jolla vallankumoukseen valmistaudutaan. Tie helvettiin (tai no Hennalaan) on todella kivetty hyvillä aikomuksilla. Lukukokemus on jännittävä - (liki) jokainen joka kirja lukee tietää mitä on luvassa - sota, terrori, tappio, kammottavat vankileirit.
Linna kuvaus epäonnistuvasta vallankumouksesta hehkuu kaaosta ja kaunaa molemmilla puolilla. Kirja onnistuu epäinhimillisen julmuuden kuvauksen keskellä pitämään molemmat puolet inhimillisinä (vaikka lukijan oletetaan sympatiseeraavan enemmän kovemman kohtalon kokeneita punaisia joiden näkökulmasta tarinaa kerrotaan).
Ja kirjan hienoimmat hetket ovatkin lyhyitä, hahmoja inhimillistäviä hetkiä. Erityisesti kaksi jäi mieleen. Ensimmäisenä kohta, jossa kuvataan Elinan kääntymistä äitinsä tapaan sisäänpäin suhteessa Akseliin, kaikessa yksinkertaisuudessaan siinä oli jotain liikuttavaa. Ja toisena Akun ja Aleksin lakoninen "Nappituomio... molemmille", mikä kuolematon repliikki.
Kaiken kaikkiaan oivallinen kuvaus tragediasta. Nyt tekee mieli perehtyä syvemmin sisällissotaan. Ja aloittaa kolmas osa.
April 16, 2023
Re-read. Full of the human impact especially from the losing side (the Reds). No one comes out of this looking well but then no war is fought cleanly. Original review follows:
A historical novel that covers a bleak period in Finnish history. Russia gets rid of the Tsar, Finland declares independence and at the grassroots the tenant farmers have had enough. A short and brutal civil war erupts. The Whites (representing the gentry and farm owners), backed by Sweden and Germany, defeated the Reds (the workers with few rights), backed by Russia which was wracked by its own civil war. The Reds were no match and at the end of the Civil War, revenge and retribution was swift, many were executed or died from hunger or sickness.
This book mainly follows Akseli and his family as he unwantedly finds himself a leader of the Reds and then a wanted man as his old protagonists in the village seek their revenge. His frustration and anger is so understandable. The lack of rights held by the tenants and workers give them slave-like lives.
The book covers Finnish nationalism, is anti-war, provides characters that are real, normal people and focus on the impacts on them rather than covering the politics or military masters.
The whole concept behind this series, the stoic way it is written and the focus on the impact on one specific community is absorbing.
A historical novel that covers a bleak period in Finnish history. Russia gets rid of the Tsar, Finland declares independence and at the grassroots the tenant farmers have had enough. A short and brutal civil war erupts. The Whites (representing the gentry and farm owners), backed by Sweden and Germany, defeated the Reds (the workers with few rights), backed by Russia which was wracked by its own civil war. The Reds were no match and at the end of the Civil War, revenge and retribution was swift, many were executed or died from hunger or sickness.
This book mainly follows Akseli and his family as he unwantedly finds himself a leader of the Reds and then a wanted man as his old protagonists in the village seek their revenge. His frustration and anger is so understandable. The lack of rights held by the tenants and workers give them slave-like lives.
The book covers Finnish nationalism, is anti-war, provides characters that are real, normal people and focus on the impacts on them rather than covering the politics or military masters.
The whole concept behind this series, the stoic way it is written and the focus on the impact on one specific community is absorbing.
February 28, 2021
"-On jopa johtavana sieluna."
Täällä Pohjantähden alla -sarjan toinen osa käsittää Koskelan perheen vaiheet vuoden 1918 sisällissodan ympärillä. Kirjan keskeisin hahmo on Jussin poika Akseli, joka on siirtynyt torpan pääasialliseksi viljelijäksi ja jonka elämän tapahtumat kietoutuvat tiukasti työväenliikkeen syntyyn ja nousuun sekä myöhemmin punakaartiin.
Kirjan tunnemaailma on huomattavasti ensimmäistä osaa synkempi. Itselleni Suomen sisällissotaan johtavat vaiheet ja sodasta syntynyt kansallinen trauma ovat aina olleet emotionaalisesti kaukaisia. Kirja sai kuitenkin jopa minussa aikaan varsin voimakkaita tunteita. Linna onnistuu erinomaisesti kuvaamaan työväenliikkeen syntyä, aatteen merkitystä arkisten haasteiden kanssa painiville torppareille ja työläisille sekä syvän kahtiajaon eskaloitumista väkivaltaan. Hän kuvaa kokonaisen kylän elämää niin luontevasti ja vaivattomasti, että lukijan on helppo vaipua valheellisen historiallisuuden tuntuun.
Kirjan loppu oli erityisen koskettava. Vankeudesta ehdolliseen vapautunut Akseli on palannut Pentinkulmaan vaimonsa ja lastensa luo. Jokin on kuitenkin lopullisesti muuttunut Akselissa - sota, vankeus ja toverien kuolemat ovat jättäneet jälkensä tähän pysyvästi. Vaikka asiat ovat näennäisesti hyvin, mikään ei traumaattisen ja traagisen sodan jälkeen palaa enää ennalleen.
This entire review has been hidden because of spoilers.
September 30, 2025
Itkuhan siitä tuli. Päässä pyörivät tuhat ajatusta yhteiskunnallisesta kehityksestä, terrorista ja voittajien historiasta.
June 17, 2018
No nyt mentiin sisällissotaan. Sai tää mut melkein itkemäänkin. Ihan kauheaan epätoivoon ainakin. (Muhunhan siis tarttuu kaikki tunteet.) Lopussa meinasi epätoivo vallata, enkä olisi jaksanut viimeisiä sivuja, mutta pitihän sitä suomalaisella sisulla ponnistella loppuun.
Mietittiin kaverin kanssa, että kirjakaupoissa pitäisi olla erikseen hylly valkoiselle heterocismieskirjallisuudelle. Sitten tajuttiin, että niin, sitten ei olisi muita hyllyjä. Okei, Suomessa ehkä valkoinen heterocisnaiskirjallisuus ja sitten erikseen hyllyt Pirkko Saisiolle ja Tove Janssonille. Tuli tässä vaan mieleen. On nimittäin jännä lukea tätä naiskuvausta aina välillä.
Mietittiin kaverin kanssa, että kirjakaupoissa pitäisi olla erikseen hylly valkoiselle heterocismieskirjallisuudelle. Sitten tajuttiin, että niin, sitten ei olisi muita hyllyjä. Okei, Suomessa ehkä valkoinen heterocisnaiskirjallisuus ja sitten erikseen hyllyt Pirkko Saisiolle ja Tove Janssonille. Tuli tässä vaan mieleen. On nimittäin jännä lukea tätä naiskuvausta aina välillä.
October 17, 2015
Niiin hyvä! Itse pidän juuri sisällissotaa yhtenä kiinnostavimmista Suomen historian käännekohdista, ja tässä se nousi hyvin esiin (vaikkakin hiukan puolueellisesti). Enimmäkseen erittäin surullinen teos, mutta ilon hetkiäkin löytyi. Kolmannen osan aloitan vähän haikein mielin.
August 9, 2016
Toisessa osassa on paljon sellaista mikä elokuvassa vilahtaa vain ohitse. Mielenkiintoinen ja ehkä vielä pysäyttävämpi kuin ykkösosa joten kai tuo kolmas pitää samaan hyömyyn lukea.
December 9, 2025
Kauheita juttuja mitä en oo oikeen miettinykkään mut nyttepä mietin
February 6, 2025
Äääääää! Niin surullinen. Ihan kauhee. Todella hyvä.
September 15, 2025
Bängeriä Suomi-dialogia: kiusallista ähinää ja tunteista puhumisen välttelyä viimeiseen asti
October 9, 2025
3,5 ⭐
March 17, 2018
Synkkää, synkkää on kaikessa raa'assa realismissaan; vaikken edes pidä suurimmasta osasta hahmoista, heitä kohtaan on jotenkin pakko tuntea sympatiaa. Vähän keveämpiäkin tunnelmia oli välillä, mutta päällimmäiseksi mielikuvaksi tästä osasta jäi raskas ja vihainen fiilis. Ei sillä, että se olisi huono asia, vaikuttavahan tämä oli.
Koulu onnistui aikoinaan tappamaan minusta ihan kaiken mielenkiinnon Suomen historiaa kohtaan, mutta tämän myötä asiahan alkaa jopa pikkuisen kiinnostaa.
Koulu onnistui aikoinaan tappamaan minusta ihan kaiken mielenkiinnon Suomen historiaa kohtaan, mutta tämän myötä asiahan alkaa jopa pikkuisen kiinnostaa.
December 14, 2021
Lohduton ja hirveä; harvoin oon valmis pitämään kirjasta näin paljon köykäisestä naiskuvasta huolimatta. Mun hot take on että Valenti on selvästi queer ja haluaisin lukea spinoff-kirjan siitä. Ja öö mä löysin googlettamalla hahmon nimen Koskelan AleksixValenti fanfictionin finfanfunista niin en kai sit oo ainut. Mut olisin elänyt onnellisempana ilman että luin tästä pätkän.
May 25, 2017
Upea, massiivinen kirja, joka opetti minulle enemmän sisällissodasta kuin yksikään historian tunti. Näkökulma on tavallisen kansan, pääosin punakaartilaisen ja herraa pelkäämättömän torppari Akselin, joka onkin suosikkihahmoni koko tarinassa. Paljon synkempi ja raaempi kuin edellinen osa, mutta myöskin hitaampi ja vaikeampi kuunnella äänikirjana. 4,5 tähteä ylöspäin pyöristäen.
October 10, 2019
This is the second part of the classic Finnish trilogy Täällä Pohjantähden alla, a book which illustrates the trials and tribulations of the population of Finland through the eyes of the Koskela peasant family. This second book passes the torch to Jussi Koskela’s son Akseli, moving out of the fictional village of Pentti’s Corners near Tampere (south-central Finland) at the tail end of the First World War, when Finland took back its independence from Russian control and a bitter civil war started. There is less political discussion than in the first book, as the village residents seem more certain of where they stand. Confusion and chaos abound as they suddenly find themselves swept up in military activities, and war crimes trials afterwards take care of the perpetrators. The violence is surprisingly graphic for a book first published in 1960, but those ugly descriptions are really necessary to make the effects of war more palpable to the reader. Author Linna really shows us how war changes the soldiers who become veterans, traumatizes the people at home when their families are destroyed, and transforms society for better or worse. It’s a remarkable piece of writing. Unfortunately, some parts of the dialogue seem oddly translated and have not been adapted to English idiom; and the book was not edited properly, with single words misprinted often enough to be noticeable and whole sentences repeated in some instances. However, I enjoyed the book and look forward to reading the third part, subtitled Reconciliation, which continues to follow the fate of the Koskela family through the first few decades of Finland’s independence.
February 28, 2021
The second part of this classic Finnish trilogy puts the next generation of the Koskela family front and center and follows the three brothers as they become caught up in Finland's brief, brutal and exceedingly bloody Civil War in 1918. Linna is at his best when writing about the bleakness and brutality of war as experienced from the losing side, and the time period this book covers gives him ample opportunity to deploy that skill.
August 7, 2018
The saga continues with events leading up to the Finnish Civil War of 1918. The characters from the first book continue their distinct personalities which lead them to various fates. War is an ugly business, and civil war, neighbors against neighbors, is truly horrible. It has helped me understand some of the attitudes of my grandparents.
January 31, 2021
Vakava koukuttuminen tähän kirjasarjaan. Kakkososa on sotaisampi ”miesten kirja”, naisväki jää taka-alalle ja ylipäänsä saa kirjoissa kovin pintapuolisen ja rajallisen roolin. Muuten nämä kirjat ovat kyllä todellisia jäyhän suomalaisuuden tunteiden tulkkeja. Liikutusta tunsin jälleen ja ehkä vielä enemmän järkytystä. Historia tuli lähelle.
May 10, 2024
Todella erilainen kuin ensimmäinen osa. Käsitteli sisällissodan vaiheita ja Pentinkylän ihmisten kohtaloita. Ensimmäisessä osassa mulla oli jonkin verran vaikeuksia muistaa kaikki eri hahmot, mutta tässä vaiheessa "vaiva kannatti", kun pääsi lukemaan niin monia tuttujen ihmisten kohtaloita. Koskettava, ja samalla hyvä oppitunti Suomen historiasta.
September 21, 2019
Tunnelmaltaan huomattavasti raskaampi kuin edellinen osa, mutta myös parempi. Itku oli herkässä monta kertaa.
February 18, 2023
Ihan kamala ja niin hyvä. Sisällissotakuvaukset itketti ja kirjan loppu vasta itkettikin.
December 31, 2025
Pirun hyvä jatko-osa. Linna kirjoittaa sisällissodan epäoikeudenmukaisuudesta yllättävillä käänteillä, koskettavilla sanoilla ja suurella taidolla. Syystäkin klassikko.
April 26, 2016
The second book in the Linna's trilogy follows the course of the Finnish civil war, which raged after the Russian Revolution. In Finland the Whites, backed by Sweden and Germany, defeated the Reds, backed by Russia. However the story revealed in the book roots this civil war, not in national politics and ideology, but in the outraged sense of justice of ordinary people in Finland. The battle cry 'Shoemakers advance!' reflects precisely the prosaic reality of ordinary people, feeling oppressed, angry, but also desperately hopeful that - at last - the day of revolution had arrived.
The book brilliantly outlines the way in which, by small steps, a revolutionary movement was created. But, after a short period of power (where power was also quickly abused) this movement was ruthlessly crushed. Part of Linna's genius is in the way in which he can combine analysis of the causes of brutality and injustice with a precisely and detailed account of ordinary life - mixed with all the usual ordinary motives. The people never get lost in his story telling - the people survive even the grandest themes.
At a philosophical level Linna also reveals the irony that the heroic martyrs of the revolution wanted, above all, rights, property and some basic securities. It was a desperate desire to acquire these rather liberal goods - denied to them by middle-class and aristocratic society - that drove people to such bloody acts. The novel could almost be seen as an argument for a kind of Chestertonian socialism - a socialism, not of one unified mass, but of many peoples, linked to the land and to diverse communities and supported and sustained by just laws. Sounds like a good idea to me.
The book brilliantly outlines the way in which, by small steps, a revolutionary movement was created. But, after a short period of power (where power was also quickly abused) this movement was ruthlessly crushed. Part of Linna's genius is in the way in which he can combine analysis of the causes of brutality and injustice with a precisely and detailed account of ordinary life - mixed with all the usual ordinary motives. The people never get lost in his story telling - the people survive even the grandest themes.
At a philosophical level Linna also reveals the irony that the heroic martyrs of the revolution wanted, above all, rights, property and some basic securities. It was a desperate desire to acquire these rather liberal goods - denied to them by middle-class and aristocratic society - that drove people to such bloody acts. The novel could almost be seen as an argument for a kind of Chestertonian socialism - a socialism, not of one unified mass, but of many peoples, linked to the land and to diverse communities and supported and sustained by just laws. Sounds like a good idea to me.
September 20, 2016
As a rule I don't like novels about war but this one showed it without pathos. It was also really moving because I have got to know the characters and to like many of them and then had to see the civil war claim the lives of so many of them. And even though I should be used to it by now, the cruelty of people described by Linna still shook me.
February 27, 2020
Ei ei ja ei edelleenkään ollut hyvä. Tylsä ja pitkästyttävä, ehkä kuitenkin vähän ykkösosaa parempi. En pitänyt sotakuvauksista, siitä arjen elämisestä sota-aikana olisin halunnut lukea enemmän. En odota kolmannen osan lukemista kovin innokkaasti mutta kai se on kuitenkin luettava.
January 22, 2023
Se joka käveli pitkin uittamon metsiä kuulokkeet korvissa ja itkien oli mä!
Nää on niin tajuttoman hyviä kirjoja ja tää toinen on niin sydäntäraastava että itkua ei voi estää, niin kauniisti kirjoitettua kauheutta ja karuutta.
Nää on niin tajuttoman hyviä kirjoja ja tää toinen on niin sydäntäraastava että itkua ei voi estää, niin kauniisti kirjoitettua kauheutta ja karuutta.
February 1, 2014
Huippu,vaikka varsin rankka lukukokemus.
Displaying 1 - 30 of 79 reviews