Daimon

by Ike Vil

Daimon on monisyinen kuvaus vanhojen mysteerien ja muotoaan etsivän kristinuskon viimeisestä kamppailusta, myöhäisantiikin jumalhämärästä. Aiemmin tuntemattomaan käsikirjoitukseen perustuva Ifikles Kyynikon kertomus on ensimmäinen osa Rooman keisarin Julianuksen tarinasta.

323 pages, Hardcover

Published September 30, 2022

Reviews

[Laura · Rating 5 out of 5]

Valtavan kiinnostava kirja kristinuskon alkuajoista. Hyvin paljon maailmankuvallista pohdintaa, joka ei varmaan kaikkiin uppoa, mutta minulle tämä sopi erinomaisesti. Sopi hyvin yhteen äsken lukemani Jungin Kalojen ajan kanssa.

Luin takakannen huolimattomasti enkä tajunnut, mistä kirjassa on kyse: Rooman keisari Julianuksen noususta ja tuhosta, ja vieläpä ensimmäisestä osasta. Ajattelin vain, että aika erikoisesti tehty draamankaari tällä romaanilla. Maailmankuvapohdinnat näköjään todella kiinnostavat minua.

Jokin pieni sivumerkintä tai alaviite siitä, mitkä asiat perustuvat historiallisiin lähteisiin ja mitkä eivät, olisi ollut kiva. Hauska, eikä ollut liikaa monty python-tyylisiä vitsejä.

[Marko Suomi · Rating 4 out of 5]

Daimon oli monella tavalla yllättävä lukukokemus. Ike Vil on saanut soljuvaan tekstiin upotettua historiaa, mytologiaa, huumoria, filosofiaa, lukemattomia viittauksia eri suuntiin sekä uteliaisuutta ruokkivaa intoa. Menin heti googlettamaan kuka/mikä on Hekate eikä tiedon etsintä siihen lopu. Odotan innolla seuraavia osia!

[Sampsa · Rating 4 out of 5]

Tämähän oli ihan herkuleen hyvä kirja! Samaan aikaan sekä anarkistinen että ilmeisen laajalla antiikin tietämyksellä kirjoitettu. Valitettavasti oppineisuuteni ei riitä asiavirheiden löytämiseen. Juonikin toimii!

Tekijä on Waltarinsa lukenut, mutta osaa myös leikkiä kielen alkuperäisen ja nykymerkityksen polysemialla: masennuksen hoidossa tarvitaan sekä (psykedeelisiä) lääkkeitä että therapeiaa. Kristinuskon oikeaoppisuudesta riitelevät homot (homoousionia kannattavat) ja heterot. Kirjan faktioita ovat kyllä myös eri värisiä urheilujoukkueita kannustavat.

Näiden anakronismien lisäksi joka sivulta löytyy kutkuttavia knoppeja, joiden avaamiseen ei anneta yhtä paljon helpottavia vinkkejä kuin John Williamsin Augustuksessa puhumattakaan sanastosta kuten Ruusun nimessä. Punanuttuinen piispa Nikolaos... Kjeh kjeh! Kun aivan romaanin lopussa päästään kolmen hypostaattisen tason jumaluuden selityksiin ja kristinuskon pilkkomiseen ja pinoamiseen, olen jo aivan myyty.

Teos on sarjan ensimmäinen osa.

[Mika Koivunen · Rating 3 out of 5]

Aineksia oli parempaan. Mielestäni vaikeasti seurattava kokonaisuus, koska tarina ei vetänyt. Kirjan kertojan ääni katosi tekstissä teorioiden, oppien, filosofioiden pitkiin pohjustuksiin, jossa dialogi ei päässyt nousemaan esiin ja tarina kasvamaan.
Olisin kaivannut henkilöiden syventämistä ja henkilöiden välisten suhteiden kehittymistä selkeämmin ja jäsennellymmin. Ehkä seuraavaan osaan enemmän draaman kaarta?

[Tuuli Tammenkoski · Rating 4 out of 5]

Uuuhh mikä herkkupala.

Antiikin jumalhämärää, filosofiaa, historiaa, mystiikkaa ja legendoja. Vanhojen jumalien hiipumista, kristinuskon nousua. Tää on paitsi kaunis ja kiehtova, myös haikea ja surullinenkin kirja siitä kuinka kaikki muuttuu, vanha katoaa ja uusi nousee - niin yksilön kun yhteiskunnankin kohdalla. Mutta muuttuuko mikään todella? Vai paketoidaanko se vaan uudelleen, yhdistellään omaan agendaan sopivimmat palat kuten kristinuskon pyhäpäiviksi muutetut vanhojen jumalien juhlapäivät.

Daimon on myös nuoren miehen kasvukertomus. Ifikles elää, ystävystyy, rakastuu, opiskelee, juhlii, särkee sydämensä ja ja varttuu aikuiseksi historiallisten tapahtumien ja mullistusten, vaikkei niitä sitä aikaa eläessään mullistuksiksi vielä ymmärtänyt, liepeillä ja ympärillä, muttei ihan keskiössä.

Metafyysisten pohdiskelujen ohella Ifikleen tarinassa on paljon huumoria. Myös viittauksia vilisee sinne ja tänne, enkä uskokaan huomanneeni niistä läheskään kaikkia. Paljon sai lukemisen ohessa googlailla, selvitellä ja mietiskellä asioita, mikä sopii itselleni vallan mainiosti. Myöskään antiikin historian ja kirjallisuuden opinnoista ei ollut haittaa tätä lukiessa :D

Vilin kynä on sujuva, ja on ihana lukea kirjaa, joista huokuu rakkaus kirjoittamiseen, pohdiskeluun ja tarinankerrontaan. Myöhäisantiikin elämänmenoa kuvataan elävästi ja juoni ja hyvinkin syvälliset kosmologiaan, mytologiaan ja kristinuskon olemukseen paneutuvat pohdiskelut ovat hyvässä tasapainossa. Daimon on todella antoisa ja hurmaava historiallis-filosofinen romaani, jolle odotan innolla jatkoa.